Hakuohje 
 
 
ETUSIVU > Kirjallisuusluettelo

Kirjallisuusluettelo

Abraham, Werner (toim.)
1991: Discourse particles: Descriptive and theoretical investigations on the logical, syntactic and pragmatic properties of discourse particles in German. Pragmatics & Beyond, New Series. 12. Amsterdam: John Benjamins.
Ahlman, Erik
1933: Adverbeista. – Vir. 37 s. 137–159.
Airikka, Vilma
2004: Kansaneläkelaitoksen asiakkaiden kieltovastaukset virkailijan toisen persoonan kysymykseen. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Airila, Martti
1938: Suomen kielen yhdysadjektiivit. – Vir. 42 s. 357–363.
Alanen, Kaisa
1996: Deverbaalisen ELE-suffiksin semanttiset funktiot. Sivulaudaturtyö. TaY, suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.
Alber, Birgit
1997: Quantity sensitivity as a result of constraint interaction. – Booij, Geert – Weijer, Jeroen van de (toim.): Phonology in progress – Progress in phonology. HIL Phonology Papers. III s. 1–45. The Hague: Holland Academic Graphics.
Alho, Irja
1987: Subjektin ja predikaatin adverbiaalista suomen kielen päälauseissa. Lisensiaatintyö. TaY, suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.
Alhoniemi, Alho
1967: Tilan essiivin jäsentämisestä suomen kielen lauseopeissa. – Juhlakirja Kauko Kyyrön täyttäessä 60 vuotta 24.11.1967. Acta Universitatis Tamperensis, A. 8 s. 31–52. Tampere: TaY.
1975: Eräistä suomen kielen paikallissijojen keskeisistä käyttötavoista. – SJ 17 s. 5–24.
1978: Suomen kielen terminatiiveista. – Rakenteita: Juhlakirja Osmo Ikolan 60-vuotispäiväksi 6.2.1978. TYSYKLJ. 6 s. 188–206. Turku: TY.
1979: Suomen kielen l- ja s-sijojen oppositiosta. – Sanomia: Juhlakirja Eeva Kangasmaa-Minnin 60-vuotispäiväksi 14.4.1979. TYSYKLJ. 9 s. 89–105. Turku: TY.
1983: Suomen kielen paikallissijojen käytöstä. – Hakulinen, Auli – Leino, Pentti (toim.): Nykysuomen rakenne ja kehitys 1: Näkökulmia kielen rakenteisiin. TL. 93 s. 209–228. Helsinki: SKS.
1988: Postpositiorakenteiden synkroniaa ja diakroniaa. – SJ 30 s. 27–43.
Allwood, Jens – Andersson, Lars-Gunnar – Dahl, Östen
1980: Logiikka ja kieli. Suomentanut Paavo Siro. Helsinki: Gaudeamus.
Altmann, Hans
1993: Satzmodus. – Jacobs, Joachim – Stechow, Armin von – Sternfeld, Wolfgang – Vennemann, Theo (toim.): Syntax: Ein internationales Handbuch zeitgenössischer Forschung, Band 1. Handbücher zur Sprach- und Kommunikationswissenschaft. 9:1 s. 1006–1029. Berlin: Walter de Gruyter.
Anderson, Stephen R.
1985: Typological distinctions in word formation. – Shopen (toim.) 1985b s. 3–56.
Anderson, Stephen R. – Keenan, Edward L.
1985: Deixis. – Shopen (toim.) 1985b s. 259–308.
Anhava, Jaakko
1987: Imperatiivin tekijäpronomini. – Vir. 91 s. 358–361.
Antila, Ulla
1982: Jälkitavujen a, ä -loppuiset vokaaliyhtymät. – Jonninen-Niilekselä, Kaija (toim.): Tampereen puhekieli tutkimuskohteena. Folia Fennistica & Linguistica. 6 s. 84–95. Tampere: TaY.
Anttila, Arto
1999: Finnish morphophonemics: A case study. [Käsikirjoitus.] Boston: Boston University.
Anttila, Raimo
1976: Affektiivis[-deskriptiivis-onomatopoieettis]ten sanojen asema kielen merkkisysteemissä. – Vir. 80 s. 126–132.
1980: Sanahahmojen holistinen aspekti: Yhdyssanoista johdannaisten yli taivutukseen (ja takaisin). – Ikola, Osmo (toim.): CIFU V:VI s. 16–21. [Congressus Quintus Internationalis Fenno-Ugristarum: Turku 20.–27.VIII.1980.] Turku: Suomen Kielen Seura.
Auer, Peter
1990: Rhythm in telephone closings. – Human Studies 13 s. 361–392.
1996a: On the prosody and syntax of turn-continuations. – Couper-Kuhlen, Elizabeth – Selting, Margret (toim.): Prosody in conversation: Interactional studies. Studies in interactional sociolinguistics. 12 s. 57–100. Cambridge: CUP.
1996b: The pre-front field in spoken German and its relevance as a grammaticalization position. – Pragmatics 6 s. 295–322.
Auvinen, Jonna
2001: Ja kaikki kuuntelee nyt ohjeita – Tapaustutkimus luokanopettajan ohjailevasta puheesta 1. ja 3. luokalla. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Auwera, Johan van der – Plungian, Vladimir A.
1998: Modality’s semantic map. – Linguistic Typology 2 s. 79–124.
Bahtin, Mihail
1986: Speech genres and other late essays. [Toim. Caryl Emerson ja Michael Holquist.] University of Texas Press Slavic series. 8. Kääntänyt Vern W. McGee. Austin: University of Texas Press.
Barlow, Michael – Ferguson, Charles A. (toim.)
1988: Agreement in natural language: Approaches, theories, descriptions. Stanford, California: Center for the Study of Language and Information.
Barwise, John – Cooper, Robin
1981: Generalized quantifiers and natural language. – Language and Philosophy 4 s. 159–219.
Bauer, Laurie
1983: English word-formation. Cambridge textbooks in linguistics. Cambridge: CUP.
Becker, Reinhold von
1824: Finsk Grammatik. Åbo: Bibel-sällskapets tryckeri.
Berg, Maarit
2003: Syytöksiä ja epäilyjä: Toimittajan ja poliitikon vuorovaikutuksesta televisiokeskustelussa. SKST. 918. Helsinki: SKS.
Besnier, Niko
1990: Language and affect. – Annual Review of Anthropology 19 s. 419–451.
Blåberg, Olli
1988: A study of Swedish compounds. Report. 29. Umeå: Department of General Linguistics, University of Umeå.
Branch, Hannele
2001: ”Montaa” kielivirheenä: Näkymättömän käden jäljillä. – Vir. 105 s. 193–215.
Brown, Penelope – Levinson, Stephen C.
1987: Politeness: Some universals in language usage. Studies in interactional sociolinguistics. 4. Cambridge: CUP.
Bybee, Joan L. – Perkins, Revere – Pagliuca, William
1994: The evolution of grammar. Chicago: University of Chicago Press.
Cannelin, Knut
1930a: Havaintoja suomenkielen denominaalisten johdannaisverbien alalta. – Juhlajulkaisu tohtori E. A. Tunkelon täyttäessä 60 vuotta 27.IV.1930. Suomi. V:10 s. 19–35. Helsinki: SKS.
1930b: Kielteisyyden ilmaiseminen suomen kielessä. – Vir. 34 s. 238–244.
1932: Finska språket: Grammatik och ordbildningslära. Helsingfors: Holger Schildts förlag.
Carlson, Gregory N. – Pelletier, Francis Jeffry (toim.)
1995: The generic book. Chicago: University of Chicago Press.
Carlson, Lauri
1983: Dialogue games: An approach to discourse analysis. Synthese language library. 17. Dordrecht: Reidel.
1984: ”Well” in dialogue games: A discourse analysis of the interjection ”well” in idealized conversation. Pragmatics & Beyond. V:5. Amsterdam: John Benjamins.
1993: Dialogue games with Finnish clitics. – SKYV 1993 s. 73–96. Turku: SKY.
Chafe, Wallace
1987: Cognitive constraints on information flow. – Tomlin, Russell S. (toim.): Coherence and grounding in discourse. Typological studies in language. 11 s. 21–52. Amsterdam: John Benjamins.
1994: Discourse, consciousness, and time: The flow and displacement of conscious experience in speaking and writing. Chicago: University of Chicago Press.
Chafe, Wallace – Nichols, Johanna (toim.)
1986: Evidentiality: The linguistic coding of epistemology. Advances in discourse processes. 20. Norwood: Ablex.
Clark, Eve
1978: Locationals: Existential, locative, and possessive constructions. – Greenberg, Joseph H. – Ferguson, Charles A. – Moravcsik, Edith A. (toim.): Universals of human language 4: Syntax s. 85–126. Stanford, California: Stanford University Press.
Clements, G. N. – Hume, Elizabeth V.
1995: The internal organization of speech sounds. – Goldsmith (toim.) 1995 s. 245–306.
Comrie, Bernard
1976: Aspect: An introduction to the study of verbal aspect and related problems. Cambridge: CUP.
1985a: Causative verb formation and other verb-deriving morphology. – Shopen (toim.) 1985b s. 309–348.
1985b: Tense. Cambridge textbooks in linguistics. Cambridge: CUP.
Comrie, Bernard – Thompson, Sandra A.
1985: Lexical nominalization. – Shopen (toim.) 1985b s. 349–398.
Cornish, Francis
1996: ”Antecedentless” anaphors: Deixis, anaphora, or what? Some evidence from English and French. – Journal of Linguistics 32 s. 19–41.
1999: Anaphora, discourse, and understanding: Evidence from English and French. Oxford: Clarendon Press.
Dahl, Östen
1981: On the definition of the telic–atelic (bounded–nonbounded) distinction. – Syntax and Semantics 14 s. 79–90.
1985: Tense and aspect Systems. Oxford: Blackwell.
2000: The grammar of future time reference in European languages. – Dahl, Östen (toim.): Tense and aspect in the languages of Europe. Empirical approaches to language typology. 20 s. 309–328. [EUROTYP 6.] Berlin: Mouton de Gruyter.
Dahl, Östen – Karlsson, Fred
1976: Verbien aspektit ja objektin sijanmerkintä: Vertailua suomen ja venäjän välillä. – SJ 18 s. 28–52.
Delsing, Lars-Olof
1993: The internal structure of noun phrases in the Scandinavian languages: A comparative study. Lund: Department of Scandinavian Languages, University of Lund.
Diessel, Holger
1999: Demonstratives: Form, function and grammaticalization. Typological studies in language. 42. Amsterdam: John Benjamins.
Dolbey, Andrew
1998: Constructional inheritance and case assignment in Finnish numeral expressions. – Nordic Journal of Linguistics 20 s. 17–45.
Dowty, David
1991: Thematic proto-roles and argument selection. – Language 67 s. 547–619.
Du Bois, John
1980: Beyond definiteness: The trace of identity in discourse. – Chafe, Wallace L. (toim.): The pear stories: Cognitive, cultural, and linguistic aspects of narrative production. Advances in discourse processes. 3 s. 203–275. Norwood: Ablex.
1985: Competing motivations. – Haiman, John (toim.): Iconicity in syntax. Typological studies in language. 6 s. 343–365. Amsterdam: John Benjamins.
Duvallon, Outi – Routarinne, Sara
2001: Parenteesi keskustelun kieliopin voimavarana. – Halonen, Mia – Routarinne, Sara (toim.): Keskustelunanalyysin näkymiä. Kieli. 13 s. 122–154. Helsinki: HY, SKL.
Eichinger, Ludwig
1993: Vom Nutzen der Nominalklammer. – Vuillaume, Marcel – Marillier, Jean-François – Behr, Irmtraud (toim.): Studien zur Syntax und Semantik der Nominalgruppe. Eurogermanistik: Europäische Studien zur deutschen Sprache. 2 s. 85–104. Tübingen: Günter Narr.
Elenbaas, Nine
1999: A unified account of binary and ternary stress: Considerations from Sentani and Finnish. [Väitöskirja, Utrecht: Universiteit Utrecht.] Saatavilla www-arkistosta Rutgers Optimality Archive. http://pc0880.germanistik-kunst.uni-marburg.de/~roa/OT-TEXTS-archive/397-06100/. Kesäkuu 2000.
Engelberg, Mila
1998: Sukupuolistuneet ammattinimikkeet. – Vir. 102 s. 74–92.
Erelt, Mati – Kasik, Reet – Metslang, Helle – Rajandi, Henno – Ross, Kristiina – Saari, Henn – Tael, Kaja – Vare, Silvi
1993: Eesti keele grammatika II: Süntaks. [Lisa: Kiri.] Tallinn: Eesti Teaduste Akadeemia Keele ja Kirjanduse Instituut.
1995: Eesti keele grammatika I: Morfoloogia, sõnamoodustus. Tallinn: Eesti Teaduste Akadeemia Keele ja Kirjanduse Instituut.
Erho, Nina
1999: Yksikön 1. persoonan käytöstä poliittisessa televisiokeskustelussa. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Eriksson, Mats
1997: Ungdomars berättande: En studie i struktur och interaktion. Skrifter utgivna av Institutionen för nordiska språk vid Uppsala universitet. 43. Uppsala: Uppsala universitet.
2001: Syntaxens sociala sida – En inledande diskussion av turtillägg i samtal. – Språk och stil: Tidskrift för svensk språkforskning, Ny följd 11 s. 5–24. Uppsala: Swedish Science Press.
Erkkilä, Minna
1989: Tarjouksista kieltäytyminen puhelinmyyntikeskusteluissa. Laudaturtyö. HY, SKL.
Erringer, Anu
1996: The functions of demonstrative adjectives semmoinen, tämmöinen and tuommoinen in Finnish conversations. [M.A. thesis.] Boulder: University of Colorado, Department of Linguistics.
Eskola, Sari
2002: Syntetisoivat rakenteet käännössuomessa: Suomennetun kaunokirjallisuuden ominaispiirteiden tarkastelua korpusmenetelmillä. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja. 30. Joensuu: JoY.
Etelämäki, Marja
1998: Kuva puheenalaisena. – Laitinen, Lea – Rojola, Lea (toim.): Sanan voima: Keskusteluja performatiivisuudesta. TL. 160 s. 34–80. Helsinki: SKS.
2006: Tarkoite ja toiminta: Tutkimus suomen pronominista tämä. SKST. 1008. Helsinki: SKS.
Flint, Aili
1980: Semantic structure in the Finnish lexicon: Verbs of possibility and sufficiency. SKST. 360. Helsinki: SKS.
Ford, Cecilia E. – Fox, Barbara A. – Thompson, Sandra A.
2002: Constituency and the grammar of turn increments. – Ford, Cecilia E. – Fox, Barbara A. – Thompson, Sandra A. (toim.): The language of turn and sequence. Oxford Studies in Sociolinguistics. s. 14–38. Oxford: OUP.
Ford, Cecilia E. – Thompson, Sandra A.
1996: Interactional units in conversation: Syntactic, intonational, and pragmatic resources for the management of turns. – Ochs, Elinor – Schegloff, Emanuel A. – Thompson, Sandra A. (toim.): Interaction and grammar. Studies in Interactional Sociolinguistics. 13 s. 134–184. Cambridge: CUP.
Forsberg, Hannele
1992: ”Onko se minkälaista?” Kysyvyyden redundanssia puhesuomessa. – Vir. 96 s. 17–30.
1994: Havaintoja kysymystyypistä otat sie ~ . – Vir. 98 s. 60–68.
1995: Kysymyssanojen indefiniittistä käyttöä suomen murteissa. – Murteiden matkassa: Juhlakirja Alpo Räisäsen 60-vuotispäiväksi. Studia Carelica Humanistica. 6 s. 37–69. Joensuu: JoY:n humanistinen tiedekunta.
1998: Suomen murteiden potentiaali: Muoto ja merkitys. SKST. 720. Helsinki: SKS.
Forsman Svensson, Pirkko
1994a: 1600-luvun tekstien liitepartikkelit. – Vir. 98 s. 377–405.
1994b: Subjektiko aina substantiivipredikatiivin sijanvaihtelun takana? – Vir. 97 s. 610–614.
1999: Mitähän tuohin puuhannoo? Milloin vanhaan kirjasuomeen ilmaantui hAn-liitepartikkeli. – XXVI Kielitieteen päivät Turussa 14.–15.5.1999: Esitelmien tiivistelmät. Turku: Turun yliopisto, SKY.
Fox, Barbara A.
1987: Discourse structure and anaphora: Written and conversational English. Cambridge studies in linguistics. 48. Cambridge: CUP.
Franck, Dorothea
1985: Sentences in conversational turns: A case of syntactic ”double bind”. – Dascal, Marcelo – Cuyekens, Hubert (toim.): Dialogue: An interdisciplinary approach s. 233–245. Amsterdam: John Benjamins.
Fraurud, Kari
1992: Situation reference (what does ”it” refer to?). – Governance and Places Working Paper Series 24. Hamburg: Fachbereich Informatik, Universität Hamburg.
Geluykens, Ronald
1991: Information flow in English conversation: A new approach to the given–new distinction. – Ventola, Eija (toim.): Functional and systemic linguistics: Approaches and uses. Trends in Linguistics, Studies and Monographs. 55 s. 141–167. Berlin: de Gruyter.
Genetz, Arvid
1890: Suomen partikkelimuodot. [Ilmestynyt myös 1891: Suomi III:4.] Helsinki: SKS.
Goffman, Erving
1974: Frame analysis: An essay on the organization of experience. Cambridge, MA: Harvard University Press.
Goldberg, Adele E.
1995: Constructions: A construction grammar approach to argument structure. Cognitive Theory of Language and Culture. Chicago: University of Chicago Press.
Goldsmith, John
1990: Autosegmental and metrical phonology. Oxford: Blackwell.
1995: The Handbook of phonological theory. Blackwell handbooks in linguistics. 1. Cambridge, MA: Blackwell Reference.
Goody, Esther N.
1978: Toward a theory of questions. – Goody, Esther N. (toim.): Questions and politeness: Strategies in social interaction. Cambridge papers in social anthropology. 8 s. 17–43. Cambridge: CUP.
Grünthal, Riho
2003: Finnic adpositions and cases in change. SUST. 244. Helsinki: SUS.
Gundel, Jeanette K. – Hedberg, Nancy – Zacharski, Ron
1993: Cognitive status and the form of referring expressions in discourse. – Language 69 s. 274–307.
Gvozdanovic, Jadranka (toim.)
1999: Numeral types and changes worldwide. Trends in Linguistics, Studies and Monographs. 118. Berlin: Mouton de Gruyter.
Haakana, Markku
1999: Laughing matters: A conversation analytical study of laughter in doctor-patient interaction. [Painamaton väitöskirja.] HY, SKL.
2001: Kielen ohessa? Näkökulmia vuorovaikutuksen ei-kielellisiin keinoihin. – Halonen, Mia – Routarinne, Sara (toim.): Keskustelunanalyysin näkymiä. Kieli. 13 s. 70–88. Helsinki: HY, SKL.
2005: Sanottua, ajateltua ja melkein sanottua: Puheen ja ajatusten referointi valituskertomuksissa. – Haakana – Kalliokoski (toim.) 2005 s. 114–149.
Haakana, Markku – Kalliokoski, Jyrki (toim.)
2005: Referointi ja moniäänisyys. TL 206. Helsinki: SKS.
Haataja, Sari
1996: Räkätti, luomu, VG LI – Typistyminen sananmuodostuskeinona. Pro gradu -tutkielma. TaY, suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.
Haegeman, Liliane
1988: Parenthetical adverbials: The radical orphanage approach. – Aspects of modern English linguistics: Papers presented to Masatomo Ukaji on his 60th birthday s. 232–254. Tokyo: Kaitakushi.
Hahmo, Sirkka-Liisa
1994: Grundlexem oder Ableitung? Die finnischen Nomina der Typen kämmen und pähkinä und ihre Geschichte. Studia Fennica, Linguistica. 5. Helsinki: SKS.
Haipus, Marjatta – Pääkkönen, Helvi
1980: Nykysuomen denominaalisista verbijohdoksista. OY:n suomen ja saamen kielen laitoksen tutkimusraportteja. 19. Oulu: OY.
Hakanen, Aimo
1972: Normaalilause ja eksistentiaalilause. – SJ 14 s. 36–76.
1973: Adjektiivien vastakohtasuhteet suomen kielessä. SKST. 311. Helsinki: SKS.
1978: Nalle Puhin kysymykset. – Rakenteita: Juhlakirja Osmo Ikolan 60-vuotispäiväksi 6.2.1978. TYSYKLJ. 6 s. 207–232. Turku: TY.
1993: Nesessiivisyyden ilmaisemisesta nykysuomessa. – Systeemi ja poikkeama: Juhlakirja Alho Alhoniemen 60-vuotispäiväksi 14.5.1993. TYSYKLJ. 42 s. 177–193. Turku: TY.
1993: Partisiippiattribuutit kirjoitetun yleiskielen tyylipiirre. – SJ 35 s. 61–71.
2001: Meteorologisten ilmausten syntaksia ja semantiikkaa. – Kasik, Reet (toim.): Keele kannul: Pühendusteos Mati Erelti 60. sünnipäevaks 12. märtsil 2001. Tartu Ülikooli eesti keele õppetooli toimetised. 17 s. 62–78. Tartu: Tartu Ülikool.
Hakulinen, Auli
1975: Suomen sitä: Pragmatiikan heijastuma syntaksissa. – SJ 17 s. 25–41.
1977: On embedded questions in Finnish. – Sinor, Denis (toim.): Studies in Finno-Ugric linguistics: In honor of Alo Raun. Indiana University Uralic and Altaic series. 131 s. 85–100. Bloomington: Indiana University.
1978: Nollien syntaksia. – Rakenteita: Juhlakirja Osmo Ikolan 60-vuotispäiväksi 6.2.1978. TYSYKLJ. 6 s. 233–253. Turku: TY.
1982a: Itse-sanan merkityksestä ja käytöstä. – Vir. 86 s. 43–57.
1982b: Subjektikategoria vai nominaalijäsenten subjektimaisuus? – Lauseenjäsennyksen perusteet. SKYJ. 9 s. 17–33. Turku: SKY.
1987a: Avoiding personal reference in Finnish. – Verschueren, Jef – Bertuccelli-Papi, Marcella (toim.): The pragmatic perspective: Selected papers from the 1985 International Pragmatics Conference. Pragmatics & Beyond, Companion Series. 5 s. 140–153. Amsterdam: John Benjamins.
1987b: ”Eiköhän siit tullu ekonoomi siit tuli nii”. – Fennistica festiva in honorem Göran Karlsson septuagenarii. Fennistica. 9 s. 11–20. Turku: Åbo Akademis förlag.
1988: Miten nainen liikkuu Veijo Meren romaaneissa. – Laitinen, Lea (toim.): Isosuinen nainen: Tutkielmia naisesta ja kielestä s. 56–70. Helsinki: Yliopistopaino.
1989a: Keskustelun luonnehtiminen konteksti- ja funktionaalisten tekijöiden avulla. – A. Hakulinen (toim.) 1989 s. 53–71.
1989b: Keskusteluntutkimuksen tavoitteista ja menetelmistä. – A. Hakulinen (toim.) 1989 s. 9–40.
1989c: Palauteilmauksista. – A. Hakulinen (toim.) 1989 s. 98–114.
1990: Kuka puhuu kertomuksessa eli naisten kutsut. – Naistutkimus 3 s. 4–19. Helsinki: Suomen naistutkimuksen seura ry.
1993: The grammar of opening routines. – SKYV 1993 s. 149–170. Turku: SKY.
1997: Vuorottelujäsennys. – Tainio (toim.) 1997 s. 32–55.
1998: The use of Finnish nyt as a discourse particle. – Jucker, Andreas H. – Ziv, Yael (toim.): Discourse markers: Descriptions and theory. Pragmatics & Beyond, New Series. 57 s. 83–96. Amsterdam: John Benjamins.
2001a: Eräistä diskurssipartikkelin kyl(lä) käyttötavoista keskustelussa. – Laitinen ym. (toim.) 2001 s. 412–434. Suomentanut Marja-Leena Sorjonen.
2001b [1976]: Liitepartikkelin -han/-hän syntaksia ja pragmatiikkaa. – Laitinen ym. (toim.) 2001 s. 44–90.
2001c: Minimal and non-minimal answers to yes-no questions. – Pragmatics 11 s. 1–16.
2001d [1974]: Samaviitteiset nominilausekkeet yhdyslauseissa. – Laitinen ym. (toim.) 2001 s. 29–43.
2001e [1989]: Huomautuksia tematiikasta, topiikista ja typologiasta. – Laitinen ym. (toim.) 2001 s. 219–227. Suomentanut Maria Vilkuna.
2001f [1976]: Suomen sanajärjestyksen kieliopillisista ja temaattisista tehtävistä. – Laitinen ym. (toim.) 2001 s. 91–156.
1989: Suomalaisen keskustelun keinoja I. Kieli. 4. Helsinki: HY, SKL.
1996: Suomalaisen keskustelun keinoja II. Kieli. 10. Helsinki: HY, SKL.
Hakulinen, Auli – Karlsson, Fred
1975: Suomen akkusatiivi: Funktionaalinen näkökulma. – Vir. 79 s. 339–363.
1979: Nykysuomen lauseoppia. SKST. 350. Helsinki: SKS.
Hakulinen, Auli – Karlsson, Fred – Vilkuna, Maria
1980: Suomen tekstilauseiden piirteitä: Kvantitatiivinen tutkimus. HY:n yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja. 6. Helsinki: HY.
Hakulinen, Auli – Karttunen, Lauri
1973: Missing persons: On generic sentences in Finnish. – Corum, Claudia W. – Smith-Stark, T. Cedric – Weiser, Ann (toim.): Papers from the ninth regional meeting of Chicago Linguistic Society s. 157–171. Chicago: Chicago Linguistic Society.
2001 [1973]: Kadonneet henkilöt: Suomen kielen geneerisistä lauseista. – Laitinen ym. (toim.) 2001 s. 13–28. Suomentanut Maria Vilkuna.
Hakulinen, Auli – Keevallik Eriksson, Leelo – Lindström, Jan
2003: Kuule, kule, hördu: Projicerande praktiker i finska, estniska och svenska. – Nordberg, Bengt – Keevallik Eriksson, Leelo – Thelander, Kerstin – Thelander, Mats (toim.): Grammatik och samtal: Språkliga studier till minnet av Mats Eriksson. Skrifter utgivna av Institutionen för nordiska språk vid Uppsala universitet. 63 s. 199–218. Uppsala: Uppsala universitet.
Hakulinen, Auli – Saari, Mirja
1995: Temporaalisesta adverbista diskurssipartikkeliksi. – Vir. 99 s. 481–500.
1998: Var finns månne Anja sen då? Om se(da)n och som motsvarigheter till finskans sit(ten) i helsingforssvenska samtal. – Lehti-Eklund, Hanna – Mazzarella, Merete – Saari, Mirja (toim.): Samtalsstudier. Meddelanden från Institutionen för nordiska språk och nordisk litteratur vid Helsingfors universitet, serie B. 19 s. 81–96. Helsingfors: Helsingfors universitet.
Hakulinen, Auli – Seppänen, Eeva-Leena
1992: Finnish kato: From verb to particle. – Journal of Pragmatics 18 s. 527–549.
Hakulinen, Auli – Sorjonen, Marja-Leena
1989: Modaaliverbit spontaanissa keskustelussa. – A. Hakulinen (toim.) 1989 s. 73–97.
Hakulinen, Lauri
1979: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4., korjattu ja lisätty painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.
1999: Luennot suomen kielen partikkeleista. [Toim. Yrjö Lauranto ja Tapani Lehtinen.] Helsinki: HY, SKL.
Hall, T. Alan
1999: The phonological word: A review. – Hall, Alan T. – Kleinhenz, Ursula (toim.): Studies on the phonological word. Amsterdam studies in the theory and history of linguistic science; Series 4: Current issues in linguistic theory. 174 s. 1–22. Amsterdam: John Benjamins.
Halliday, M. A. K.
1967: Notes on transitivity and theme in English. – Journal of Linguistics 3 s. 37–81, 199–244.
1985: An introduction to functional grammar. London: Arnold.
Halliday, M. A. K. – Hasan, Ruqaiya
1976: Cohesion in English. English language series. 9. London: Longman.
Halonen, Mia
1996: Yhteisyyden ja tunnistettavuuden osoittaminen perhekeskustelussa. – A. Hakulinen (toim.) 1996 s. 173–205.
2002: Kertominen terapian välineenä: Tutkimus vuorovaikutuksesta myllyhoidon ryhmäterapiassa. SKST. 899. Helsinki: SKS.
Hand, Michael
1993: Parataxis and parentheticals. – Linguistics and Philosophy 16 s. 495–508.
Hanson, Kristin – Kiparsky, Paul
1996: A parametric theory of poetic meter. – Language 72 s. 287–335.
Happonen, Raija
1973: Jotain ~ jotakin ja yhtään ~ yhtäkään -vaihtelun diakroniaa ja syntagmatiikkaa. Laudaturtyö. HY, SKL.
Harrikari, Heli
1999: Epenthesis, geminates and the OCP in Finnish. – Nordic Journal of Linguistics 22 s. 3–26.
2000: Segmental length in Finnish – Studies within a constraint-based approach. Publications of the Department of General Linguistics. 33. Helsinki: HY, yleisen kielitieteen laitos.
Haspelmath, Martin
1994: Passive participles across languages. – Fox, Barbara – Hopper, Paul J. (toim.): Voice: Form and function s. 151–177. Amsterdam: John Benjamins.
1997a: From space to time: Temporal adverbials in the world’s languages. LINCOM studies in theoretical linguistics. 3. München: LINCOM Europa.
1997b: Indefinite pronouns. Oxford studies in typology and linguistic theory. Oxford: Clarendon Press.
Hayes, Bruce
1995: Metrical stress theory: Principles and case studies. Chicago: University of Chicago Press.
Heikkilä, Satu
1992: Neljän ikäpolven puhekielen variaatiosta Alavudella. Laudaturtyö. HY, SKL.
Heikkinen, Annika
1992: Lapinlahden murteen säilymisestä eri ikäpolvilla. Laudaturtyö. JY, suomen kielen ja viestinnän laitos.
Heine, Bernd
1997: Possession: Cognitive sources, forces, and grammaticalization. Cambridge studies in linguistics. 83. Cambridge: CUP.
Heinonen, Mari
2002: Ni(in), ni tota ja tota ni paluun merkkeinä puhelinkeskustelussa. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Heinonen, Tarja
1992: Lohkeamatyyppisten rakenteiden syntaksia ja pragmatiikkaa. Laudaturtyö. TaY, suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.
2001: Harmaaturkit herkkusuut – bahuvriihit sanakirjassa ja kieliopissa. – Vir. 105 s. 625–634.
Heinämäki, Orvokki
1976: Problems of basic word order. – Enkvist, Nils Erik – Kohonen, Viljo (toim.): Reports on text linguistics: Approaches to word order. Meddelanden från Stiftelsen för Åbo Akademi forskningsinstitut. 8 s. 95–106. Turku: Åbo Akademi.
1978: Aikakonnektoreihin liittyviä kausaali-inferenssejä. – Rakenteita: Juhlakirja Osmo Ikolan 60-vuotispäiväksi 6.2.1978. TYSYKLJ. 6 s. 254–260. Turku: TY.
1981: On the meaning of olla + 3rd inf. iness. in Finnish. – Ikola, Osmo (toim.): CIFU V:VI s. 383–388. [Congressus Quintus Internationalis Fenno-Ugristarum: Turku 20.–27.VIII.1980.] Turku: Suomen Kielen Seura.
1984: Aspect in Finnish. – Groot, Casper de – Tommola, Hannu (toim.): Aspect bound: A voyage into the realm of Germanic, Slavonic and Finno-Ugrian aspectology s. 153–177. Dordrecht: Foris Publications.
Heinämäki, Orvokki – Leinonen, Marja
1978: What happens aina (always)? – Gregersen, Kristen – Basbøll, Hans – Mey, Jacob (toim.): Papers from the fourth Scandinavian conference of linguistics, Hindsgavl, January 6–8, 1978. Odense University studies in linguistics. 3 s. 281–286. Odense: Odense University Press.
Helasvuo, Marja-Liisa
1988: Subjekteina ja objekteina toimivat nominilausekkeet puhutussa suomessa. Lisensiaatintyö. HY, SKL.
1990: Identifioiva kenttä. – P. Leino ym. 1990 s. 200–220.
1991: Velipojalta kuultua: Kuinka aikamuodot jäsentävät kertomusta? – Laitinen, Lea – Nuolijärvi, Pirkko – Saari, Mirja (toim.): Leikkauspiste: Kirjoituksia kielestä ja ihmisestä. Suomi. 158 s. 77–86. Helsinki: SKS.
1993: Are relative clauses either restrictive or non-restrictive? A study of relative clauses in the Finnish pear stories. – Holmberg – Nikanne (toim.) 1993 s. 163–176.
1996: Ollako vai eikö olla – Eksistentiaalilauseen subjektin kohtalonkysymys. – Vir. 100 s. 340–356.
2001a: Syntax in the making: The emergence of syntactic units in Finnish conversation. Studies in discourse and grammar. 9. Amsterdam: John Benjamins.
2001b: Emerging syntax for interaction: Noun phrases and clauses as a syntactic resource. – Selting, Margret – Couper-Kuhlen, Elizabeth (toim.): Studies in interactional linguistics. Studies in discourse and grammar. 10 s. 25–50. Amsterdam: John Benjamins.
2004: Shared syntax: the grammar of co-construction. – Journal of Pragmatics 36 s. 1315–1336.
Helbig, Gerhard
1982: Probleme der Subklassifierung der deutschen Nebensätze nach Form und Inhalt. – Deutsch als Fremdsprache: Zeitschrift zur Theorie und Praxis des Deutschunterrichts für Ausländer 4 s. 202–212. Leipzig: Karl Marx Universität, Herder-Institut.
Hentschel, Elke – Weydt, Harald
1994: Handbuch der deutschen Grammatik. 2., durchgesehene Auflage. Berlin: Walter de Gruyter.
Heritage, John C. – Roth, Andrew L.
1995: Grammar and institution: Questions and questioning in the broadcast news interview. – Research on Language and Social Interaction 28 s. 1–60. Mahwah: Lawrence Erlbaum Associates, Inc.
Heritage, John C. – Sorjonen, Marja-Leena
1994: Constituting and maintaining activities across sequences: and-prefacing as a feature of question design. – Language in Society 23 s. 1–29.
Herlin, Ilona
1997a: Suomen kausaalikonnektorien synty. – Lehtinen – Laitinen (toim.) 1997 s. 157–187.
1997b: Suomen kielen koska-konjunktion merkitys ja merkityksenkehitys. Suomi. 183. Helsinki: SKS.
1998: Suomen kun. SKST. 712. Helsinki: SKS.
Hienonen, Mirja
1976: Adjektiivisen predikatiivin sijasta infinitiivin yhteydessä. – Lehtinen, Raija – Lehtinen, Tapani – Nuolijärvi, Pirkko – Paunonen, Heikki (toim.): Kielitieteellisiä lehtiä: Kotikielen Seuran sadannen toimintavuoden täyttyessä. Suomi. 120:4 s. 28–35. Helsinki: SKS.
Hill, Jane H. – Irvine, Judith T. (toim.)
1993: Responsibility and evidence in oral discourse. Studies in the social and cultural foundations of language. 15. Cambridge: CUP.
Hirvonen, Pekka
1970: Finnish and English communicative intonation. Turun yliopiston fonetiikan laitoksen julkaisuja. 8. Turku: TY.
HKV = Hakulinen, Auli – Karlsson, Fred – Vilkuna, Maria
1980: Suomen tekstilauseiden piirteitä: Kvantitatiivinen tutkimus. HY:n yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja. 6. Helsinki: HY.
Hock, Wolfgang – Krifka, Manfred
2002: Aspekt und Zeitkonstitution. Luentomoniste, verkkojulkaisu. http://amor.rz.hu-berlin.de/~h2816i3x/lehrstuhl. Huhtikuu 2003.
Holmberg, Anders – Nikanne, Urpo
2002: Expletives, subjects and topics in Finnish. – Svenonius, Peter (toim.): Subjects, expletives and the EPP. Oxford studies in comparative syntax . s. 71–105. Oxford: OUP.
1993: Case and other functional categories in Finnish syntax. Studies in generative grammar. 39. Berlin: Mouton de Gruyter.
Honkanen, Suvi
2001: Välttämättömyys, teksti ja toiminta: Ohjailevat ilmaukset ja niiden funktiot Helsingin kaupungin opetusviraston ryhmäkirjeissä. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Hopper, Paul J. – Thompson, Sandra A.
1980: Transitivity in grammar and discourse. – Language 56 s. 251–299.
Hopper, Paul J. – Traugott, Elizabeth Closs
1993: Grammaticalization. Cambridge textbooks in linguistics. Cambridge: CUP.
Horn, Laurence R.
1985: Metalinguistic negation and pragmatic ambiguity. – Language 61 s. 121–174.
1989: A natural history of negation. Chicago: University of Chicago Press.
Hoye, Leo
1997: Adverbs and modality in English. English language series. London: Longman.
Hulst, Harry van der – Weijer, Jeroen van de
1995: Vowel harmony. – Goldsmith (toim.) 1995 s. 495–534.
Hurford, James R.
1975: The linguistic theory of numerals. Cambridge studies in linguistics. 16. Cambridge: CUP.
1987: Language and number: The emergence of a cognitive system. Oxford: Blackwell.
Hurme, Taina
1953: Monikon partitiivimme rinnakkaismuotoisuudesta. – Vir. 57 s. 191–197.
Hurtta, Heikki
2000: Suomen murteiden askel-tyyppisten nominien morfologiaa ja murremaantiedettä. Opera Fennistica & Linguistica. 9. Tampere: TaY.
Huumo, Tuomas
1994: Suomen kielen lokaalisten adverbiaalien vaikutusalahierarkia. – SJ 36 s. 69–85.
1997a: Lokatiivit lauseen semanttisessa tulkinnassa: Ajan, omistajan, paikan ja tilan adverbiaalien keskinäiset suhteet suomen kielessä. TYSYKLJ. 55. Turku: TY.
1997b: Partitiivisubjekti ja tilajatkumot. – SJ 39 s. 65–98.
1999: Kieltolauseen partitiivisubjektin semantiikkaa. – SJ 41 s. 21–42.
2001: Kvasiresultatiivilauseet: Esimerkki subjektiivisesta dynaamisesta käsitteistyksestä. – Puhe ja kieli 21 s. 85–101.
Huumo, Tuomas – Inaba, Nobufumi
1997: Irrallinen genetiivi ja omistusrakenteen ongelma. – Vir. 101 s. 27–48.
Huumo, Tuomas – Perko, Jari
1993: Eksistentiaalilause lokaalisuuden ilmaisijana. – Vir. 97 s. 380–399.
Hyvärinen, Irma
1992: Zum Festigkeitsgrad des Verbs und zur aktionalen Reihen- bildung bei deutschen und finnischen Verbidiomen. – Korhonen, Jarmo (toim.): Phraseologie und Wortbildung – Aspekte der Lexikonerweiterung. Linguistische Arbeiten. 284 s. 21–38. Tübingen: Max Niemeyer Verlag.
Hyvättinen, Eija
1999: Ajatteleminen ja referointi: Nuortenpalstojen ajatella-verbin sisältävien referaattirakenteiden analyysia. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Häkkinen, Kaisa
1978: Suomen yleiskielen tavuttamisesta. – Rakenteita: Juhlakirja Osmo Ikolan 60-vuotispäiväksi 6.2.1978. TYSYKLJ. 6 s. 13–28. Turku: TY.
1981: Johtaminen ja leksikaalistuminen – lingvistin vai tavallisen kielenkäyttäjän ongelmia? – Sananmuodostuksen ongelmia. SKYJ. 7 s. 49–67. Turku: SKY.
1983: Suomen kielen äännerakenteen ominaispiirteistä. – Hakulinen, Auli – Leino, Pentti (toim.): Nykysuomen rakenne ja kehitys 1: Näkökulmia kielen rakenteisiin. TL. 93 s. 39–56. Helsinki: SKS.
1987: Suomen kielen vanhoista ja uusista yhdysverbeistä. – SJ 29 s. 7–27.
1990: Mistä sanat tulevat: Suomalaista etymologiaa. TL. 117. Helsinki: SKS.
1992: Suomen perussanaston etymologiset kerrostumat. – Vir. 96 s. 47–59.
1994: Agricolasta nykykieleen: Suomen kirjakielen historia. Porvoo: WSOY.
1995: Tilamorfeemit, kielijärjestelmän kodittomat kulmakivet. – SJ 37 s. 7–23.
Hämäläinen, Simo
1955: Kirjain- ja typistesanoista. – Vir. 59 s. 241–257.
Iisa, Katariina – Oittinen, Hannu – Piehl, Aino
1994: Kielenhuollon käsikirja. Helsinki: Yrityskirjat.
Iivonen, Antti
1978: Suomen kvantiteettidikotomiasta ja keston funktionaalisesta käytöstä. – Rakenteita: Juhlakirja Osmo Ikolan 60-vuotispäiväksi 6.2.1978. TYSYKLJ. 6 s. 29–50. Turku: TY.
1981: /h/:n aseman dynaamisuudesta suomen fonologisessa järjestelmässä. – Vir. 85 s. 125–136, 214–230.
1998: Intonation in Finnish. – Hirst, Daniel – Di Cristo, Albert (toim.): Intonation systems: A survey of twenty languages s. 311–327. Cambridge: CUP.
Iivonen, Antti – Nevalainen, Terttu – Aulanko, Reijo – Kaskinen, Hannu
1987: Puheen intonaatio. Helsinki: Gaudeamus.
Ikola, Osmo
1949: Tempusten ja modusten käyttö ensimmäisessä suomalaisessa Raamatussa verrattuna vanhempaan ja nykyiseen kieleen 1: Johdanto: Indikatiivin preesensin ja futuuristen liittomuotojen temporaalinen käyttö. Turun yliopiston julkaisuja B Humaniora. 32. Turku: Turun yliopisto.
1950: Infinitiivin objektista: Suomen objektisääntöjen tarkistusta. – Vir. 54 s. 468–474.
1953: Jäännöslopuke. – Vir. 57 s. 431.
1954: Suomen lauseopin ongelmia [I–III]. – Vir. 58 s. 209–245.
1957: Infinitiivin objektia koskevien sääntöjen soveltamisesta. – Vir. 61 s. 342–345.
1959: Eräistä suomen syntaktisista siirtymistä. – SJ 1 s. 39–60.
1960a: Das Referat in der finnischen Sprache: Syntaktisch-stilistische Untersuchungen. Suomalaisen tiedeakatemian toimituksia B. 121. Helsinki: Suomalainen tiedeakatemia.
1960b: Perfektin ja pluskvamperfektin synnystä. – Vir. 64 s. 364–368.
1961a: Infinitiivin objektista. – Ikola 1961b s. 64–80.
1961b: Lauseopin kysymyksiä: Tutkielmia nykysuomen syntaksin alalta. TL. 26. Helsinki: SKS.
1961c: Subjektin sijoista, subjektin ja predikaatin kongruenssista sekä eräistä rakenteista. – Ikola 1961b s. 7–63.
1961d: Verbisyntaksia. – Ikola 1961b s. 81–133.
1964: Konkreettisestako konkreetti? Eräästä lyhentämispyrkimyksestä. – Vir. 68 s. 221–224.
1966: Eräistä murteellisista kieltolauseiden konjunktioista. – Vir. 70 s. 9–15.
1969: Jäännöslopuke ja loppukahdennus. – Vir. 73 s. 331–332.
1973: Kieltoa vahvistavat sanat lounaismurteissa. – Juhlakirja Aulis J. Joen kuusikymmenvuotispäiväksi 2.6.1973. SUSA. 72 s. 106–128. Helsinki: SUS.
1974: Lauseenvastikeoppia: Nykysuomen lauseenvastikkeiden ja niihin verrattavien rakenteiden selvittelyä. TL. 76. Helsinki: SKS.
1986: Infinitiivin objektin muodosta. – Kielikello 3/1986 s. 217–223.
1989a: Mistä infinitiivin objektin horjuvuus johtuu? – Vir. 93 s. 452–456.
1989b: Post- ja prepositioiden rektiosijoista. – SJ 31 s. 31–37.
1992: Omistusliitteiden harvinaistuminen. – Yli-Vakkuri, Valma – Länsimäki, Maija – Nyman, Aarre (toim.): Yhteiskunta muuttuu – kieli muuttuu: Nykysuomen seuran 10-vuotisjuhlakirja s. 176–196. Porvoo: WSOY.
1995: Itse-sanan syntaktinen käyttö suomen yleiskielessä ja murteissa. – SJ 37 s. 25–54.
1997: Objektipredikatiivi. – Vir. 101 s. 498–512.
1977: Nykysuomen käsikirja. [Kirjoittajat: Alho Alhoniemi, Osmo Ikola, Päivi Rintala, Leena Tuominen.] Uudistettu laitos. Espoo: Weilin+Göös.
Ikola, Osmo – Palomäki, Ulla – Koitto, Anna-Kaisa
1989: Suomen murteiden lauseoppia ja tekstikielioppia. SKST. 511. Helsinki: SKS.
Inaba, Nobufumi
1998: Suomalais-ugrilaisten kielten omistusrakenteesta: Typologinen ja geneettinen näkökulma. – Pajunen, Anneli (toim.): Kieliopillistumisesta, analogiasta ja typologiasta. Suomi. 185 s. 144–181. Helsinki: SKS.
Inkilä, Arvo T.
1937: Huomioita partikkelien synnystä. – Vir. 41 s. 71–82.
Irvine, Judith T.
1990: Registering affect: Heteroglossia in the linguistic expression of emotion. – Lutz, Catherine A. – Abu-Lughod, Lila (toim.): Language and the politics of emotion s. 126–161. Cambridge: CUP.
Iso-Koivisto, Matti
1988: Passiivin 1. partisiipin sisältävä nesesiivirakenne suomen murteissa. Laudaturtyö. HY, SKL.
Itkonen, Erkki
1966: Kieli ja sen tutkimus. Universitas. 4. Porvoo: WSOY.
Itkonen, Terho
1965: Proto-Finnic final consonants: Their history in the Finnic languages with particular reference to the Finnish dialects. Part I: 1: Introduction: The history of -k in Finnish. SUST. 138:1. Helsinki: SUS.
1969a: Loppukahdennus, ei ”alkukahdennus”. – Vir. 73 s. 212–214.
1969b: Muoto-opin keruuopas. [Laatinut Terho Itkonen apunaan Heikki Leskinen, Heikki Paunonen ja Tapani Lehtinen.] TL. 59. Helsinki: SKS.
1970a: Avoimuudesta tunnettuuteen: Huomioita nykysuomen ominaisuudennimistä. – Vir. 74 s. 223–235.
1970b: Nykysuomen johto-oppia. [Laila Lehikoisen tekemät muistiinpanot Itkosen luennoista. Käsikirjoitus.] HY, SKL.
1972: Kuoreveden ja Keuruun murretta: Tekstejä ja sandhiseikkojen tarkastelua. Suomi. 117:1. Helsinki: SKS.
1974: Ergatiivisuutta suomessa I. – Vir. 78 s. 379–398.
1975a: Ergatiivisuutta suomessa II. – Vir. 79 s. 31–65.
1975b: ”Katson minulla olevan oikeus”. – Itkonen, Terho: Näillä näkymin: Kirjoituksia nykysuomesta ja sen huollosta. SKST. 316 s. 86–116. Helsinki: SKS.
1976a: Erään sijamuodon ongelmia. – Opuscula Instituti linguae Fennicae, Universitas Helsingiensis 53 s. 173–217. Helsinki: HY.
1976b: Syntaktisten vaikutusyhteyksien luonteesta. – Vir. 80 s. 52–81.
1977: Hinnanmuutos, veronhuojennus, väestönsiirros. – Vir. 81 s. 469–471.
1979a [1957]: Mellakoihin vai mellakkoihin? – T. Itkonen 1979c s. 23–54.
1979b [1959]: -siin vai -hin monikon illatiivissa? – T. Itkonen 1979c s. 55–70.
1979c: Retkiä nykysuomeen. TL. 83. Helsinki: SKS.
1979d: Zur Semantik und Pragmatik der Finnischen Demonstrativa. – Gläser, Cristoph – Pusztay, János (toim.): Festschrift für Wolfgang Schlachter zum 70. Geburtstag. Veröffentlichungen der Societas Uralo-Altaica. 12 s. 113–127. Wiesbaden: Harrassowitz.
1980: Spesies suomessa ja germaanisissa kielissä. – Vir. 84 s. 27–38.
1982: Kieliopas. 2. painos. Helsinki: Kirjayhtymä.
1986: Nykysuomen äänne- ja muoto-oppia. – Vir. 90 s. 465–489.
1993: ”Armeenian invaliidit”: Pitkä vai lyhyt vokaali vierassanoissa? – Kielikello 4/1993 s. 17–22. [Korjauksia: Kielikello 1/1994 s. 42.]
1994: ”Orkkideoja” ja ”kanttarelleja”: Yksinkertainen vai kaksoiskonsonantti vierassanoissa? – Kielikello 2/1994 s. 30–35.
2000: Uusi kieliopas. [Tarkistanut ja uudistanut Sari Maamies, Kieliopas 1. p. 1982.] Helsinki: Tammi.
Jaakola, Minna
1997: Genetiivin kanssa esiintyvien adpositioiden kieliopillistumisesta. – Lehtinen – Laitinen (toim.) 1997 s. 121–156.
2004: Suomen genetiivi. SKST 995. Helsinki: SKS.
Jakobson, Roman
1985 [1960]: Closing statement: Linguistics and poetics. – Innis, Robert E. (toim.): Semiotics: An introductory anthology s. 147–175. Bloomington: Indiana University Press.
Jalava, Timo
1983: Loppukahdennuksen käytöstä Helsingin puhekielessä. Laudaturtyö. TaY, suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.
Janssen, Theo A. J. M. – Wurff, Wim van der (toim.)
1996: Reported speech: Forms and functions of the verb. Pragmatics & Beyond, New Series. 43. Amsterdam: John Benjamins.
Jantunen, Jarmo H.
2001: ”Tärkeä seikka” ja ”keskeinen kysymys”: Mitä korpuslingvistinen analyysi paljastaa lähisynonyymeista? – Vir. 105 s. 170–192.
Jarva, Vesa
1997: Soinnillisten klusiilien b, d, g variaatiosta nykypuhekielessä. – Vir. 101 s. 380–395.
Jefferson, Gail
1983: On a failed hypothesis: ”Conjunctionals” as overlap-vulnerable. – Tilburg Papers in Language and Literature 28 s. 1–33. Tilburg: Tilburg University.
Jespersen, Otto
1924: The philosophy of grammar. London: Allen & Unwin.
Jokinen, Kristiina
1988: Suomen substantiivilausekkeen rakenne. – Vir. 92 s. 348–374.
1989: Nominaalistus. – Nyyssönen, Heikki – Kuure, Olli (toim.): XV kielitieteen päivät Oulussa 13.–14.5.1988. Acta Universitatis Ouluensis, Series B, Humaniora. 14 s. 75–84. Oulu: OY.
Juusela, Kaisu
1989: Törmäysmurteen variaatiosta: Jälkitavun i-loppuisen diftongin edustus Töysän murteessa. SKST. 496. Helsinki: SKS.
Juvonen, Minna
2000: Ystävättärenä aikakauslehti: Annan ja Sinä&Minän henkilöhaastattelujen vertailua. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Juvonen, Päivi
2000: Grammaticalizing the definite article: A study of definite adnominal determiners in a genre of spoken Finnish. Stockholm: Stockholm University, Department of Linguistics.
Järvi, Mauno
1981: Murrepiirteet eteläpohjalaisten opiskelijoiden ja koululaisten puhekielessä: Vokaalit. – Mielikäinen, Aila (toim.): Nykysuomalaisen puhekielen murros: Jyväskylän osatutkimus, raportti 2. JY:n suomen kielen ja viestinnän laitoksen julkaisuja. 24 s. 57–90. Jyväskylä: JY.
Järvikoski, Olli
1985: Suomen kielen foneemien ja grafeemien frekvensseistä. – Vir. 89 s. 33–47.
Järviö-Nieminen, Iris
1959: Suomalaiset sanomukset. SKST. 259. Helsinki: SKS.
Kager, René
1999: Optimality theory. Cambridge: CUP.
Kahrel, Peter – Berg, René van den (toim.)
1994: Typological studies in negation. Typological studies in language. 29. Amsterdam: John Benjamins.
Kajanne, Milla
1996: Kertomus, referointi ja kerronnan valta. – A. Hakulinen (toim.) 1996 s. 207–242.
Kallio, Jussi
1978: Kolmannen persoonan dilemmat. – SJ 20 s. 52–74.
Kalliokoski, Jyrki
1986: Rinnastusfraasin jäsenten järjestyksestä. – Leino, Pentti – Kalliokoski, Jyrki (toim.): Kieli 1 s. 73–102. Helsinki: HY, SKL.
1989: Ja: Rinnastus ja rinnastuskonjunktion käyttö. SKST. 497. Helsinki: SKS.
1990: Tautologinen rinnastus: Tyylihistoriasta pragmatiikkaan. – Vir. 94 s. 180–195.
Kananen, Terttu
1994: ”Kyllä mää piän itteäni täytenä oululaisena”: Oululaisnuorten puhekielestä. Pro gradu -tutkielma. OY:n suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos.
Kanerva, Jonni M.
1987: Morphological integrity and syntax: Evidence from Finnish possessive suffixes. – Language 63 s. 498–521.
Kangasharju, Helena
1998: Alignment in disagreement: Building alliances in multiperson interaction. [Painamaton väitöskirja.] . HY, SKL.
Kangasmaa-Minn, Eeva
1967: Eräitä lauseanalyysin lievekysymyksiä. – Vir. 71 s. 281–285.
1968: Verbi- ja objektikategorioiden keskinäisistä suhteista. – SJ 10 s. 55–65.
1972: Genetiivin funktioista. – SJ 14 s. 27–35.
1977: Verbien piiloderivaatiosta. – SJ 19 s. 5–25.
1978a: Ajan ja paikan lokaliteeteista. – Rakenteita: Juhlakirja Osmo Ikolan 60-vuotispäiväksi 6.2.1978. TYSYKLJ. 6 s. 283–292. Turku: TY.
1978b: Verbien sisäisestä aspektista. – SJ 20 s. 17–28.
1980: Deverbaalien lausedynamiikkaa. – Vir. 84 s. 289–301.
1981: Derivaatiopuun pudonnaiset. – Sananmuodostuksen ongelmia. SKYJ. 7 s. 29–33. Turku: SKY.
1982: Derivaatiokielioppia 1: Verbijohdokset. – SJ 24 s. 43–63.
1983a: Derivaatiokielioppia 2: Verbikantaiset nominijohdokset. – SJ 25 s. 23–42.
1983b: Etu vai haitta: Suomen kielen sijarunsauden taustaa. Sykli. 23. Turku: TY. [Separatum ex: Academia Scientiarum Fennica: Vuosikirja 1982–1983.]
1984: Derivaatiokielioppia 3: Nominikantaiset nominijohdokset. – SJ 26 s. 81–98.
1986: Possessiivisuffiksin apologia. – SJ 28 s. 7–16.
1988: Suomalais-ugrilaisia aikasuhteita. – SJ 30 s. 17–26.
1993a: Aspektista ja sen sukulaisilmiöistä suomalais-ugrilaisissa kielissä. – Yli-Vakkuri, Valma (toim.): Studia comparativa linguarum orbis Maris Baltici 1: Tutkimuksia syntaksin ja pragmasyntaksin alalta. TYSYKLJ. 43 s. 13–23. Turku: TY.
1993b: Suomalais-ugrilaiset omistussuhteet. – Systeemi ja poikkeama: Juhlakirja Alho Alhoniemen 60-vuotispäiväksi 14.5.1993. TYSYKLJ. 42 s. 46–54. Turku: TY.
1994: Derivaatio kielellisenä prosessina. – SJ 36 s. 37–43.
1999: Mitä tulikaan sanotuksi: Omakohtaisia kielitieteellisiä oivalluksia. [Toim. Päivi Rintala, Raija Alitalo ja Eeva Herrala.] TYSYKLJ. 61. Turku: TY.
Kangasniemi, Heikki
1992: Modal expressions in Finnish. Studia Fennica, Linguistica. 2. Helsinki: SKS.
Kankaanpää, Salli
1989: Vastakysymysten käyttö keskustelussa. Laudaturtyö. HY, SKL.
Karhu, Anna
1994: Suomen itämurteiden oikealle lohkeavat rakenteet ja niiden lähirakenteet: Dislokaatioita, korviketopiikkeja, diskurssinmerkitsimiä ja pragmaattisia partikkeleita. Lisensiaatintyö. JoY, suomen kielen ja kulttuuritieteiden laitos.
Karlsson, Fred
1970: Det finska högspråkets diftonger och vokalkombinationer. Turun yliopiston fonetiikan laitoksen julkaisuja. 9. Turku: Turun yliopiston fonetiikan laitos.
1973: Suomen partisiippien ja relatiivilauseiden suhteista. – Vir. 77 s. 215–230.
1974: Centrala problem i finskans böjningsmorfologi, morfofonematik och fonologi. Suomi. 117:2. Helsinki: SKS.
1977: Syntaktisten kongruenssijärjestelmien luonteesta ja funktioista. – Vir. 81 s. 359–391.
1978: Nominaalilausekkeen tematiikka ja eksistentiaalilauseiden ongelma. – Rakenteita: Juhlakirja Osmo Ikolan 60-vuotispäiväksi 6.2.1978. TYSYKLJ. 6 s. 293–305. Turku: TY.
1982: Kieliteorian relevanssi suomen kielen opetukselle. – Karlsson, Fred (toim.): Suomi vieraana kielenä s. 89–114. Porvoo: WSOY.
1983: Suomen kielen äänne- ja muotorakenne. Porvoo: WSOY.
1994: Yleinen kielitiede. Helsinki: Yliopistopaino.
1995: Taivutustyyppejä ja partitiivia koskeva täsmennys. – Vir. 99 s. 247–249.
Karlsson, Fred – Lehtonen, Jaakko
1977: Alkukahdennus: Näkökohtia eräistä suomen kielen sandhi-ilmiöistä. TYSYKLJ. 2. Turku: TY.
Karlsson, Göran
1957: Suomen kielen nukuksissa- ja hereillä-tyyppiset paikallissija-adverbit: Vartaloltaan -ksi- (~ -kse-)- ja -ei- ~ -ee- -loppuisia paikallissija-adverbeja koskeva tutkimuskoe. SKST. 250. Helsinki: SKS.
1959: Suomen kielen predikaatin numeruksesta kardinaalilukusanan ollessa subjektina. – Vir. 63 s. 356–368.
1960: Numerustutkielmia: Kirjoituksia suomen kielen yksikön ja monikon käytöstä. TL. 19. Helsinki: SKS.
1962: Über den Numerus des finnischen Prädikats in Existentialsätzen mit pluralischem Nominativsubjekt. – Commentationes Fenno-Ugricae in honorem Paavo Ravila. SUST. 125 s. 195–217.
1966a: ”Akkusatiivi” suomen kieliopin terminä. – Vir. 70 s. 16–28.
1966b: Eräitä tilastollisia tietoja subjektin ja predikaatin numeruskongruenssista suomen murteissa. – SJ 8 s. 17–23.
1967: Eräitä huomioita suomen predikatiivin sijasta ja luvusta. – Vir. 71 s. 268–276.
1968: Eräs suomen inkongruenssi-ilmiö. – Fenno-Ugrica: Juhlakirja Lauri Postin kuusikymmenvuotispäiväksi 17.3.1968. SUST. 145 s. 117–126. Helsinki: SUS.
1969: Finiittiverbittömän I tai III infinitiivin akkusatiiviobjekti. – Juhlakirja Paavo Siron täyttäessä 60 vuotta 2.8.1969. Acta Universitatis Tamperensis A. 26 s. 67–71. Tampere: TaY.
1971: Kardinaalilukusanaa edeltävän attribuutin numeruksesta. – SJ 13 s. 52–80.
1978: Kolmi- ja useampitavuisten nominivartaloiden loppu-A:n edustuminen monikon i:n edellä. – Rakenteita: Juhlakirja Osmo Ikolan 60-vuotispäiväksi 6.2.1978. TYSYKLJ. 6 s. 86–99. Turku: TY.
1979a: Irrallisen infinitiivin akkusatiiviobjekti. – Vir. 83 s. 179–199.
1979b: Sitä predikatiivina. – Vir. 83 s. 352–359.
1995: Suomen kielen tavan adessiivi. Suomi. 178. Helsinki: SKS.
Karttunen, Kaarina
1979: Nykyslangin sanakirja. Porvoo: WSOY.
Karttunen, Lauri
1971: Implicative verbs. – Language 47 s. 340–358.
1975: On the syntax of the word paljon in Finnish. – Ariste, Paul (toim.): CIFU III:I s. 227–235. [Congressus Tertius Internationalis Fenno-Ugristarum: Tallinnae habitus 17.–23.VIII.1970.] Tallinn: Valgus.
Karttunen, Lauri – Kay, Martin
1985: Parsing in a free word order language. – Dowty, David R. – Karttunen, Lauri – Zwicky, Arnold M. (toim.): Natural language parsing: Psychological, computational and theoretical perspectives. Studies in natural language processing. s. 279–306. Cambridge: CUP.
Kasik, Reet
1980: Johto-opillisesta produktiivisuudesta ja aktiivisuudesta. – Ikola, Osmo (toim.): CIFU V:III s. 57–63. [Congressus Quintus Internationalis Fenno-Ugristarum: Turku 20.–27.VIII.1980.] Turku: Suomen Kielen Seura.
Kastari, Anna
2003: ↑aha, just joo. – Uutinen vastaanotettu? Praktikumtyö. HY, SKL.
Kauppinen, Anneli
1998: Puhekuviot, tilanteen ja rakenteen liitto: Tutkimus kielen omaksumisesta ja suomen konditionaalista. SKST. 713. Helsinki: SKS.
Kelomäki, Tapani
1997: Ekvatiivilause. SKST. 691. Helsinki: SKS.
Kemmer, Suzanne – Verhagen, Arie
1994: The grammar of causatives and the conceptual structure of events. – Cognitive Linguistics 5 s. 115–156.
Kenstowicz, Michael
1994: Phonology in generative grammar. Blackwell textbooks in linguistics. 7. Cambridge, MA: Blackwell.
Keravuori, Kyllikki
1988: Ymmärränkö tarkoitukses: Tutkimus diskurssirooleista ja ‑funktioista. SKST. 447. Helsinki: SKS.
Keskitalo, Minna
1999: Kysymyslauseen muotoisten kehotusten ja pyyntöjen kieliopillistuminen. Pro gradu -tutkielma. JoY, suomen kielen ja kulttuuritieteiden laitos.
Kettunen, Lauri
1940a: Suomen murteet III A: Murrekartasto. SKST. 188. Helsinki: SKS.
1940b: Suomen murteet III B: Selityksiä murrekartastoon. SKST. 188. Helsinki: SKS.
1959: Hyvää vapaata suomea: Ohjekirja suomen kielen käyttäjille. 2. painos. Jyväskylä: Gummerus.
Kieli ja sen kieliopit: Opetuksen suuntaviivoja.
1994. Helsinki: Opetusministeriö, Painatuskeskus.
Kieliopillinen luonnos: Ehdoitus yhteisiksi termeiksi ja määritelmiksi.
1915. Komiteanmietintö 6. Helsinki: Keisarillisen Senaatin kirjapaino.
Kiparsky, Carol – Kiparsky, Paul
1971: Fact. – Steinberg, Danny D. – Jakobovits, Leon A. (toim.): Semantics: An interdisciplinary reader in philosophy, linguistics and psychology s. 345–369. Cambridge: CUP.
Kiparsky, Paul
1993: Blocking in nonderived environments. – Hargus, Sharon – Kaisse, Ellen (toim.): Studies in lexical phonology. Phonetics and phonology. 4 s. 277–313. San Diego: Academic Press.
1996: Allomorphy or morphophonology? – Singh, Rajendra – Desrochers, Richard (toim.): Trubetzkoy’s orphan: Proceedings of the Montréal roundtable ”Morphonology: Contemporary responses”. Amsterdam studies in the theory and history of linguistic science. 4 s. 13–31. Amsterdam: John Benjamins.
2001: Structural case in Finnish. – Lingua 111 s. 315–376.
Kittilä, Seppo
2000: Passiivin prototyypistä. – Pajunen, Anneli (toim.): Näkökulmia kielitypologiaan. Suomi. 186 s. 286–312. Helsinki: SKS.
Kiuru, Silva
1977: Suomen kielen kieltohakuiset verbit: Murreaineistoon perustuva syntaktis-semanttinen tutkimus. SKST. 335. Helsinki: SKS.
1981: Temporaalisen lauseenvastikkeen sanajärjestys. – Vir. 85 s. 1–20.
1990: Mistä vanhaan kirjasuomeen tulivat jälkipronominit se ja hän? – Vir. 94 s. 278–306.
1991: Joko potilaskin hoituu? – Kielikello 3/1991 s. 13–15.
Kiviniemi, Eero
1971: Suomen partisiippinimistöä: Ensimmäisen partisiipin sisältävät henkilön- ja paikannimet. SKST. 295. Helsinki: SKS.
1982: Rakkaan lapsen monet nimet: Suomalaisten etunimet ja nimenvalinta. Espoo: Weilin+Göös.
1990: Perustietoa paikannimistä. Suomi. 149. Helsinki: SKS.
Klavans, Judith L.
1985: The independence of syntax and phonology in cliticization. – Language 61 s. 95–120.
Klewitz, Gabriele – Couper-Kuhlen, Elizabeth
1999: Quote – unquote? The role of prosody in the contextualization of reported speech sequences. – Pragmatics 9 s. 459–486.
Koistinen, Anneli – Jämsä, Tuomo – Haipus, Marjatta
1976: Deverbaaliset substantiivit 1960-luvun suomenkielisessä kauno- ja tietokirjallisuudessa. OY:n suomen ja saamen kielen laitoksen tutkimusraportteja. 8. Oulu: OY.
Koivisto, Aino
2004: Et(tä)-loppuiset vuorot keskustelussa. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Koivisto, Helinä
1987: Partisiippien adjektiivistuminen suomen kielessä. SKST. 474. Helsinki: SKS.
Koivisto, Miia
1997: Jälkitavujen A-loppuiset vokaaliyhtymät. – Makkonen – Mantila (toim.) 1997 s. 94–117.
Koivisto, Vesa
1988: Mikael Agricolan ise-deskriptiiviverbit. – Kalliokoski, Jyrki – Leino, Pentti – Pyhtilä, Pertti (toim.): Kieli 3 s. 77–92. Helsinki: HY, SKL.
1991: Suomen verbikantaisten UtU-verbijohdosten semantiikkaa. Suomi. 161. Helsinki: SKS.
1995a: Itämerensuomen refleksiivit. SKST. 622. Helsinki: SKS.
1995b: Suomen implisiittisten refleksiivien semanttinen tulkinta. – Vir. 99 s. 25–44.
2004: Monikasvoinen -mA ja suomen agenttipartisiipin tausta. – Herlin, Ilona – Visapää, Laura (toim.): Infiniittisten rakenteiden dynamiikkaa. Helsinki: SKS.
Koivulehto, Jorma – Vennemann, Theo
1996: Der finnische Stufenwechsel und das Vernersche Gesetz. – Beiträge zur Geschichte der deutschen Sprache und Literatur 118 s. 163–182. Tübingen: Max Niemeyer Verlag.
Kolehmainen, Leena
2004: Partikkeliverbien määrittelemisestä suomessa. – Nenonen, Marja (toim.): Papers from the 30th Finnish Conference of Linguistics. Studies in Languages 39. Joensuu: JoY.
Koponen, Eino
1998: Eteläviron murteen sanaston alkuperä: Itämerensuomalaista etymologiaa. SUST. 230. Helsinki: SUS.
Koptjevskaja, Maria
1986: Some considerations on the subjective and objective genitive. – Dahl, Östen (toim.): Papers from the ninth Scandinavian conference of linguistics, Stockholm s. 172–182. Stockholm: University of Stockholm.
Korhonen, Riitta
1988: ”Monta muttaa”: MUTTA-luokan konnektiivien syntaktis-semanttis-pragmaattista analyysia. Lisensiaatintyö. HY, SKL.
1993: Buts about conjunctions: A syntactic study on conjunction expressions in Finnish. Studia Fennica, Linguistica. 4. Helsinki: SKS.
Korpela, Eveliina
2007: Oireista puhuminen lääkärin vastaanotolla: Keskustelunanalyyttinen tutkimus lääkärin kysymyksistä. SKST 1111. Helsinki: SKS.
Kortmann, Bernd
1997: Adverbial subordination: A typology and history of adverbial subordinators based on European languages. Empirical approaches to language typology. 18. Berlin: Mouton de Gruyter.
Koski, Mauno
1969: Substantiiviseen nominatiivipredikatiiviin liittyvä lauseenjäsennysprobleemi. – Juhlakirja Paavo Siron täyttäessä 60 vuotta 2.8.1969. Acta Universitatis Tamperensis A. 26 s. 90–101. Tampere: TaY.
1978: Suomen sananjohdon perustyypit. – Papers from the conference on general linguistics. SKYJ. 2 s. 103–117. Turku: SKY.
1979: Nykysuomen (i)kko-johdosten semantiikkaa. – Sanomia: Juhlakirja Eeva Kangasmaa-Minnin 60-vuotispäiväksi 14.4.1979. TYSYKLJ. 9 s. 213–247. Turku: TY.
1981: Mitä leksikaalistuminen on? – Sananmuodostuksen ongelmia. SKYJ. 7 s. 5–27. Turku: SKY.
1982: Suomen johto-opin morfologiaa. Fennistica. 4. Turku: Åbo Akademi, suomen kielen laitos.
1985: Toiseen tekstiin viittaaminen nykyisessä kirjasuomessa. – Koski, Mauno (toim.): Lauseita ja ajatuksia. Fennistica. 5 s. 70–179. Turku: Åbo Akademi, suomen kielen laitos.
1997: Värinnimitykset vastakkain. – Erelt, Mati – Sedrik, Meeli – Uuspõld, Ellen (toim.): Pühendusteos Huno Rätsepale 28.12.1997. Tartu Ülikooli eesti keele õppetooli toimetised. 7 s. 101–115. Tartu: Tartu Ülikool.
Kosonen, Kirsti
1985: Nominatiivialkuisten yhdyssubstantiivien semantiikkaa. Pro gradu -tutkielma. JoY, suomen kielen ja kulttuuritieteiden laitos.
Kosonen, Päivi
1990: Sananmuodostus lastenkirjallisuudessa. Pro gradu -tutkielma. JoY, suomen kielen ja kulttuuritieteiden laitos.
Kotilainen, Lari
1999: Ihminen paikkana: Henkilöviitteisten paikallissijailmausten semantiikkaa. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
2004: Lähikonstruktioiden dynamiikkaa: mikäs on ollessa, mikäs on olla ja mikäs on ollakseen. – Herlin, Ilona – Visapää, Laura (toim.): Infiniittisten rakenteiden dynamiikkaa. Helsinki: SKS.
Krook, Kristina
1999: Ensi tavun ie-, - ja uo-diftongien avartuminen suomen murteissa. TYSYKLJ. 62. Turku: TY.
Kuiri, Kaija
1984: Referointi Kainuun ja Pohjois-Karjalan murteissa. SKST. 405. Helsinki: SKS.
1986: Toiminta, sen syyt ja seuraukset. – Vir. 90 s. 1–21.
1999: Ilmaus ”X on sellainen että Y” suomen puhekielessä. – Vir. 103 s. 378–401.
Kulonen, Ulla-Maija
1989: The passive in Ob-Ugrian. SUST. 203. Helsinki: SUS.
1996: Sanojen alkuperä ja sen selittäminen: Etymologista leksikografiaa. Suomi. 181. Helsinki: SKS.
Kulonen-Korhonen, Ulla
1985: Deverbaalisten U-verbijohdosten semantiikkaa. – Vir. 89 s. 290–309.
Kunelius, Sirja
1998: Niinku-partikkeli keskustelussa. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Kurhila, Salla
2003: Co-constructing understanding in second language conversation. Helsinki: HY, SKL.
Kurki, Tommi
1998a: Kui Kuivlahdel puhuta? Eurajoen vanhan murteen ja puhekielen vertailua sekä puhekielen ikäryhmittäisten ja sukupuolikohtaisten erojen tarkastelua. Pro gradu -tutkielma. TY, suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos.
1998b: Kielellinen vaihtelu ja muutos Alastaron murteessa: Suomen murteiden seuruututkimuksen Alastaron raportti. [Moniste.] Helsinki: KKTK.
1999: Kielellinen vaihtelu ja muutos Pälkäneen murteessa: Suomen murteiden seuruututkimuksen Pälkäneen raportti. [Moniste.] Helsinki: KKTK.
Kurkkio, Markku
1978: Referaatti 1960-luvun suomen yleiskielessä. OY:n suomen ja saamen kielen laitoksen tutkimusraportteja. 16. Oulu: OY.
Kuusisto, Jenni
2001: Asiakkaan käynnin syyn selvittäminen Kelan asiointitilanteissa. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Kyrölä, Katriina
1989: Feminiinijohdokset suomen kielessä. Pro gradu -tutkielma. TY, suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos.
Kytömäki, Leena
1977: Suomen verbijohdosten generointia. Lisensiaatintyö. TY, suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos.
1978: Kuratiivikausatiivit. – Rakenteita: Juhlakirja Osmo Ikolan 60-vuotispäiväksi 6.2.1978. TYSYKLJ. 6 s. 129–150. Turku: TY.
1989: Teettoverbit: Johdon ja taivutuksen välimaastoa. – SJ 31 s. 61–79.
1990: Nominikantaisten verbijohdosten rakennemalleja. – SJ 32 s. 49–73.
1991: Miksi emme hienoksu ja diivaksu, vaikka oudoksumme ja kummaksumme? Suhtautumista ilmaisevat ksu-, ksy-, ksi-johtimiset verbit. – Kieliposti 3/1991 s. 20–26.
1992: Suomen verbiderivaation kuvaaminen 1600-luvulta nykypäiviin. TYSYKLJ. 40. Turku: TY.
1993: Verbijohdosten typologia, sanakirjamerkitys ja käyttö. – Systeemi ja poikkeama: Juhlakirja Alho Alhoniemen 60-vuotispäiväksi 14.5.1993. TYSYKLJ. 42 s. 259–271. Turku: TY.
Kääriäinen, Merja
1988: Vokaaleja on ylimääräisiä: Švaavokaali Virtain Vaskiveden murteessa. – Saanilahti, Marja – Nahkola, Kari (toim.): Virtolaista venytystä: Yleisgeminaatio ja švaavokaali Vaskiveden murteessa. Virtain tutkimuksia. 3 s. 113–199. Tampere: TaY, suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.
König, Ekkehard
1991: The meaning of focus particles: A comparative perspective. Theoretical linguistics. London: Routledge.
1993: Focus particles. – Jacobs, Joachim – Stechow, Armin von – Sternfeld, Wolfgang – Vennemann, Theo (toim.): Syntax: Ein internationales Handbuch zeitgenössischer Forschung, Band 1. Handbücher zur Sprach- und Kommunikationswissenschaft. 9:1 s. 978–987. Berlin: Walter de Gruyter.
König, Ekkehard – Auwera, Johan van der
1988: Clause integration in German and Dutch conditionals, concessive conditionals, and concessives. – Haiman, John – Thompson, Sandra A. (toim.): Clause combining in grammar and discourse. Typological studies in language. 18 s. 101–134. Amsterdam: John Benjamins.
Laakso, Johanna
1989: Muodon ja funktion suhteesta itämerensuomen verbinjohtimistossa. – Vir. 93 s. 50–69.
1990: Translatiivinen verbinjohdin NE itämerensuomalaisissa kielissä. SUST. 204. Helsinki: SUS.
1997: On verbalizing nouns in Uralic. – Finnisch-Ugrische Forschungen 54 s. 267–304.
Laakso, Minna
1997: Self-initiated repair by fluent aphasic speakers in conversation. Studia Fennica, Linguistica. 8. Helsinki: SKS.
Laaksonen, Heli
2000: Adessiivi suomessa ja virossa: Funktiot, frekvenssit, yhtäläisyydet, erot, vastineet. Pro gradu -tutkielma. TY, suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos.
Laaksonen, Kaino
1984: Yhdyssanavirheet kuriin! – Vir. 88 s. 509–517.
Laaksonen, Kaino – Lieko, Anneli
1992: Suomen kielen äänne- ja muoto-oppi. 2., korjattu painos. Helsinki: Finn Lectura.
Laalo, Klaus
1983: Nykysuomen kaksitavuisten nominien nuorin ikäkerrostuma: Puhekielen uudennokset. – Vir. 87 s. 80–86.
1988: Imperfektimuotojen ti ~ si -vaihtelu suomen kielessä. SKST. 483. Helsinki: SKS.
1996: Monitulkintaisia genetiivirakenteita. – Kielikello 4/1996 s. 22–24.
2001: Diminutives in Finnish child-directed and child speech: Morphopragmatic and morphophonemic aspects. – Bokus, Barbara – Kyuchukov, Hristo – Tulviste, Tiia (toim.): Psychology of language and communication 5:2 s. 71–80. Warszawa: Matrix Publishers.
Labov, William
1984: Intensity. – Schiffrin, Deborah (toim.): Meaning, form and use in context: Linguistic applications. Georgetown University Round Table on language and linguistics. 1984 s. 43–70. Washington, DC: Georgetown University Press.
Ladefoged, Peter – Maddieson, Ian
1996: The sounds of the world’s languages. Oxford: Blackwell Publishers.
Laitinen, Lea
1988: Naiset ja roolit: Koti- ja ansioäitien keskustelu 1987. – Laitinen, Lea (toim.): Isosuinen nainen: Tutkielmia naisesta ja kielestä s. 159–184. Helsinki: Yliopistopaino.
1992: Välttämättömyys ja persoona: Suomen murteiden nesessiivisten rakenteiden semantiikkaa ja kielioppia. SKST. 569. Helsinki: SKS.
1993: Nesessiivirakenne, kieliopillistuminen ja subjektiivisuus. – Vir. 97 s. 149–170.
1995: Nollapersoona. – Vir. 99 s. 337–358.
1997: Norms made easy: Case marking with modal verbs in Finnish. – Cheshire, Jenny – Stein, Dieter (toim.): Taming the vernacular: From dialect to written standard language s. 110–124. London: Longman.
1998: Dramaattinen preesens poeettisena tekona. – Laitinen, Lea – Rojola, Lea (toim.): Sanan voima: Keskusteluja performatiivisuudesta. TL. 160 s. 81–136. Helsinki: SKS.
2002: From logophoric pronoun to discourse particle: A case study of Finnish and Saami. – Wischer, Ilse – Diewald, Gabriele (toim.): New reflections on grammaticalization. Typological studies in language. 49 s. 327–344. Amsterdam: John Benjamins.
2004: Kieltosana ja kieletär: Yhden kielikiistan kulku ja ideologiat. – Huumo, Katja – Laitinen, Lea – Paloposki, Outi (toim.): Yhteistä kieltä tekemässä: Näkökulmia suomen kirjakielen kehitykseen 1800-luvulla. SKST. 979. Helsinki: SKS.
Laitinen, Lea – Lehtinen, Tapani
1997: Johdanto. – Lehtinen – Laitinen (toim.) 1997 s. 6–19.
Laitinen, Lea – Nuolijärvi, Pirkko – Sorjonen, Marja-Leena – Vilkuna, Maria (toim.)
2001: Lukemisto: Kirjoituksia kolmelta vuosikymmeneltä. [Artikkelit kirjoittanut Auli Hakulinen.] SKST. 816. Helsinki: SKS.
Laitinen, Lea – Vilkuna, Maria
1993: Case marking in necessive constructions and split intransitivity. – Holmberg – Nikanne (toim.) 1993 s. 23–48.
Lambrecht, Knud
1981: Topic, antitopic and verb agreement in non-standard French. Pragmatics & Beyond. II:6. Amsterdam: John Benjamins.
1994: Information structure and sentence form: Topic, focus and the mental representations of discourse referents. Cambridge studies in linguistics. 71. Cambridge: CUP.
Lampinen, Arja
1990: Suomen kielen kohteliaisuusstrategiat. – SJ 32 s. 77–92.
Lappalainen, Hanna
1994: Artjärven murteen variaatioilmiöitä: Ikävariaation tarkastelua ja kahden eri haastattelutilanteen vertailua. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
1996: Variaatio ja sen selittäminen kaakkoishämäläisen murreaineiston valossa. – Vir. 100 s. 18–37.
2001: Sosiolingvistinen katsaus suomalaisnuorten nykypuhekieleen ja sen tutkimukseen. – Vir. 105 s. 74–101.
2004: Variaatio ja sen funktiot: Erään sosiaalisen verkoston jäsenten kielellisen variaation ja vuorovaikutuksen tarkastelua. SKST. 964. Helsinki: SKS.
2005: Referointi ja variaatio: Sitaatit yksilöllisen variaation kuvastimina ja resursseina. – Haakana – Kalliokoski (toim.) 2005 s. 150–186.
Lappalainen, Tiina
1993: Nykysuomen II infinitiivin instruktiivin ja III infinitiivin adessiivin syntaksia ja semantiikkaa. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Larjavaara, Matti
1990: Suomen deiksis. Suomi. 156. Helsinki: SKS.
1991: Aspektuaalisen objektin synty. – Vir. 95 s. 372–408.
1992a: Etteikö kelpaa? – Vir. 96 s. 119–122.
1992b: Objekti ja rajattuus. – Vir. 96 s. 272–282.
2001a: Määräinen artikkeli – suomessa? – Kielikello 4/2001 s. 25–27.
2001b: Suomen niin sanottu artikkeli. – SJ 43 s. 191–203.
Lauerma, Petri
1989: l- ja s-sijojen spatiaalisen käytön opposition ontologista taustaa. – Nyyssönen, Heikki – Kuure, Olli (toim.): XV kielitieteen päivät Oulussa 13.–14.5.1988. Acta Universitatis Ouluensis, Series B, Humaniora. 14 s. 161–172. Oulu: OY.
1990a: Spatiaalinen kenttä. – P. Leino ym. 1990 s. 108–145.
1990b: Temporaalinen kenttä. – P. Leino ym. 1990 s. 146–182.
1996: Liitepartikkelien vokaalisointusuhteita suomen murteissa. – Vir. 100 s. 385–400.
Laury, Ritva
1994: Se ensimaininnan pronominina puhutussa suomessa. – Vir. 98 s. 449–453.
1996a: Pronouns and adverbs, figure and ground: The local case forms and locative forms of the Finnish demonstratives in spoken discourse. – SKYV 1996 s. 65–92. Turku: SKY.
1996b: Sen kategoriasta – onko suomessa jo artikkeli? – Vir. 100 s. 162–181.
1997: Demonstratives in interaction: The emergence of a definite article in Finnish. Studies in discourse and grammar. 7. Amsterdam: John Benjamins.
2001: Definiteness and reflexivity: Indexing socially shared experience. – Pragmatics 11 s. 401–420.
Lauttamus, Timo
1981: Havaintoja suomen ja englannin sibilanttien kontekstuaalisesta variaatiosta. – Vir. 85 s. 340–354.
Laver, John
1994: Principles of phonetics. Cambridge textbooks in linguistics. Cambridge: CUP.
Leech, Geoffrey N. – Short, Michael H.
1981: Style in fiction: A linguistic intro- duction to English fictional prose. English language series. 13. London: Longman.
Lehessaari, Anna-Liisa – Yli-Luukko, Eeva
1999: Lausepainotutkimuksen foneettisia perusteita ja validiteettikysymyksiä. Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen monisteita. 20. Helsinki: HY.
Lehessalo, Pirjo
1983: Joku ja jokin Helsingin puhekielessä. Laudaturtyö. HY, SKL.
Lehikoinen, Laila
2000: Uhkaako puhekieli kirjoitetun yleiskielen subjektin ja predikaatin kongruenssia? – Vir. 104 s. 246–260.
Lehtinen, Esa
2002: Raamatun puhuttelussa: Teksti, kokemus ja vuorovaikutus adventistien raamatuntutkistelussa. Acta Universitatis Tamperensis. 891. Tampere: Tampere University Press.
Lehtinen, Marja
1988a: Pääsanan yksikkö ja monikko eräissä attribuuttirakenteissa. – Kielikello 1/1988 s. 7–20.
1988b: ”Lämmin ja kylmä sää ovat vuorotelleet”: Attribuuttirakenne subjektina. – Kielikello 2/1988 s. 10–12.
Lehtinen, Minna
1996: Kauhavan murteen nykytilasta ja muuttumisesta. Pro gradu -tutkielma. TaY, suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.
Lehtinen, Raija
1976: Nykysuomen 2-tavuisten i-vartaloisten verbien semanttista ryhmittelyä. – Lehtinen, Raija – Lehtinen, Tapani – Nuolijärvi, Pirkko – Paunonen, Heikki (toim.): Kielitieteellisiä lehtiä: Kotikielen Seuran sadannen toimintavuoden täyttyessä. Suomi. 120:4 s. 63–87. Helsinki: SKS.
1984: Omastatunnosta omatuntoon? – Vir. 88 s. 517–518.
1991: Hyödykkeet ja haitakkeet: Muotokuvaa -ke-johtimisista sanoista. – Kielikello 1/1991 s. 26–29.
1994: is-päätteiset sanat – yleiskieleen vai roskikseen? – Kielikello 3/1994 s. 35–39.
1996: Abloy aukene! Lyhennesanoja asiatyylin rajan molemmilta puolilta. – Pitkänen, Ritva Liisa – Suni, Helena – Tanner, Satu (toim.): Kielen kannoilla: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 20 vuotta. KKTKJ. 86 s. 76–89. Helsinki: KKTK.
2000: Mitä Kata ja Tane tänään? Lyhennesanojen suosiosta ja ymmärrettävyydestä. – Kielikello 4/2000 s. 30–34.
Lehtinen, Tapani
1976: Synkronisia ja diakronisia näkökohtia johto-opillisesta produktiiviudesta. – Lehtinen, Raija – Lehtinen, Tapani – Nuolijärvi, Pirkko – Paunonen, Heikki (toim.): Kielitieteellisiä lehtiä: Kotikielen Seuran sadannen toimintavuoden täyttyessä. Suomi. 120:4 s. 88–97. Helsinki: SKS.
1979: Itämerensuomen verbien historiallista johto-oppia: Suomen avajaa, karkajaa -tyyppiset verbit ja niiden vastineet lähisukukielissä. SUST. 169. Helsinki: SUS.
1983: Suomen konditionaalin morfologisesta ja semanttisesta motivaatiosta. – Vir. 87 s. 482–507.
1984: Itämerensuomen passiivin alkuperästä. Suomi. 129. Helsinki: SKS.
1993: Korrelaatio sananmuodostustekijänä: Suomen aise-, äise-loppuisten verbien derivaatio- ja merkityshistoriaa. – Vir. 97 s. 171–186.
Lehtinen, Tapani – Laitinen, Lea (toim.)
1997: Kieliopillistuminen: Tapaustutkimuksia suomesta. Kieli. 12. Helsinki: HY, SKL.
Lehtonen, Jaakko
1970: Aspects of quantity in standard Finnish. Studia Philologica Jyväskyläensia. 6. Jyväskylä: JY.
1978: Suomen oikeinkirjoituksen periaatteesta. – Rakenteita: Juhlakirja Osmo Ikolan 60-vuotispäiväksi 6.2.1978. TYSYKLJ. 6 s. 51–65. Turku: TY.
Leino, Jaakko
1999: Mitä tarkoittaa se, että? Se-pronominista subjektina ja objektina toimivan että-lauseen yhteydessä. – Vir. 103 s. 27–51.
2003: Antaa sen muuttua: Suomen kielen permissiivirakenne ja sen kehitys. SKST. 900. Helsinki: SKS.
Leino, Pentti
1982a: Kieli, runo ja mitta. SKST. 376. Helsinki: SKS.
1982b: Suomen kielen lohkolause. Suomi. 124:2. Helsinki: SKS.
1986: Infinitiivin asema lauseessa. – Leino, Pentti – Kalliokoski, Jyrki (toim.): Kieli 1 s. 103–156. Helsinki: HY, SKL.
1989: Paikallissijat ja suhdesääntö: Kognitiivisen kieliopin näkökulma. – Vir. 93 s. 161–219.
1990: Sijojen asema kielen kuvauksessa. – P. Leino ym. 1990 s. 12–58.
1991: Lauseet ja tilanteet: Suomen objektin ongelmia. Suomi. 160. Helsinki: SKS.
1993a: Ajankohdan elatiivi: Anomalia vai merkityksenlaajentuma? – Systeemi ja poikkeama: Juhlakirja Alho Alhoniemen 60-vuotispäiväksi 14.5.1993. TYSYKLJ. 42 s. 272–302. Turku: TY.
1993b: Elatiivi osan ja kokonaisuuden välisen suhteen ilmaisimena. – P. Leino 1993c s. 239–308.
1993c: Polysemia – kielen moniselitteisyys: Suomen kielen kognitiivista kielioppia 1. Kieli. 7. Helsinki: HY, SKL.
2001: Verbit, konstruktiot ja lausetyypit. – P. Leino ym. 2001 s. 11–66.
Leino, Pentti – Helasvuo, Marja-Liisa – Lauerma, Petri – Nikanne, Urpo – Onikki, Tiina
1990: Suomen kielen paikallissijat konseptuaalisessa semantiikassa. Kieli. 5. Helsinki: HY, SKL.
Leino, Pentti – Herlin, Ilona – Honkanen, Suvi – Kotilainen, Lari – Leino, Jaakko – Vilkkumaa, Maija
2001: Roolit ja rakenteet: Henkilöviitteinen allatiivi Biblian verbikonstruktioissa. SKST. 813. Helsinki: SKS.
Leinonen, Marja
1980: Aspektikategoria ja perfekti. – Kurki-Suonio, Liisa – Paunonen, Heikki – Piitulainen, Marja-Leena (toim.): Kielitieteen päivät Tampereella 23.–24.2.1979. Folia Fennistica & Linguistica. 3 s. 62–74. Tampere: TaY.
1983: Generic zero subjects in Finnish and Russian. – Scando-Slavica 29 s. 143–161.
1984: Narrative implications of aspect in Russian and Finnish. – Groot, Casper de – Tommola, Hannu (toim.): Aspect bound: A voyage into the realm of Germanic, Slavonic and Finno-Ugrian aspectology s. 239–255. Dordrecht: Foris Publications.
1985: Impersonal sentences in Finnish and Russian. Slavica Helsingiensia. 3. Helsinki: HY:n slaavilaisten kielten laitos.
Leiwo, Matti
1977: About emotive expressions in Finnish. – Sinor, Denis (toim.): Studies in Finno-Ugric linguistics: In honor of Alo Raun. Indiana University Uralic and Altaic series. 131 s. 141–154. Bloomington: Indiana University.
1982: Erottamaton omistus suomen kieliopin ongelmana. – Lauseenjäsennyksen perusteet. SKYJ. 9 s. 35–46. Turku: SKY.
1987: Erottamaton omistus -rakenteen hajotuksesta karjalassa ja suomessa. – Koski, Mauno – Lähdemäki, Eeva – Häkkinen, Kaisa (toim.): Fennistica festiva in honorem Göran Karlsson septuagenarii s. 98–106. Turku: Åbo Akademis förlag.
Leiwo, Matti – Luukka, Minna-Riitta – Nikula, Tarja
1992: Pragmatiikan ja retoriikan perusteita. JY:n viestintätieteiden laitoksen julkaisuja. 8. Jyväskylä: JY.
Lepäsmaa, Anna-Liisa – Lieko, Anneli – Silfverberg, Leena
1996: Miten sanoja johdetaan: Suomen kielen johto-oppia. Helsinki: Finn Lectura.
Lerner, Gene H.
1991: On the syntax of sentences-in-progress. – Language in Society 20 s. 441–458.
1996: On the ”semi-permeable” character of grammatical units in conversation. – Ochs, Elinor – Schegloff, Emanuel A. – Thompson, Sandra A. (toim.): Interaction and grammar. Studies in interactional sociolinguistics. 13 s. 238–276. Cambridge: CUP.
Leskelä, Satu
1999: Koripalloharjoitusten kielestä ja vuorovaikutuksesta. Pro gradu ‑tutkielma. HY, SKL.
Leskinen, Heikki
1970: Imperatiivin muodostus itämerensuomalaisissa kielissä I: Suomi. Suomi. 115:2. Helsinki: SKS.
Leskinen, Juha
1990: Suomen kielen inkongruentit instruktiivirakenteet ja niiden tausta. SKST. 536. Helsinki: SKS.
1999: Monikon genetiivityyppien variaatio nykyisessä kirjasuomessa. – Määttä, Urho – Pälli, Pekka – Suojanen, Matti K. (toim.): Kirjoituksia sosiolingvistiikasta. Folia Fennistica & Linguistica. 22 s. 185–199. Tampere: TaY.
Levinson, Stephen C.
1983: Pragmatics. London: CUP.
Lewis, David
1975: Adverbs of quantification. – Keenan, Edward L. (toim.): Formal semantics of natural language s. 3–15. Cambridge: CUP.
Levomäki, Mauri
1972: Vierasperäisten sanojen suffiksaali vokaalisointu. – Vir. 76 s. 254–261.
Li, Charles N. – Thompson, Sandra A.
1979: Third-person pronouns and zero-anaphora in Chinese discourse. – Givón, Talmy (toim.): Discourse and syntax. Syntax and semantics. 12 s. 311–335. New York: Academic Press.
Lieko, Anneli
1992: The development of complex sentences: A case study of Finnish. Studia Fennica, Linguistica. 3. Helsinki: SKS.
1994: Loppukahdennuksen oppiminen: Tapaustutkimus lapsen kielestä. – Vir. 98 s. 406–429.
Lindén, Eeva
1952: Inversio verbinmääräyksellä alkavissa lauseissa. – Vir. 56 s. 89–93.
1956: Infinitiivin objektista: Uuden objektisäännön soveltamisesta. – Vir. 60 s. 414–420.
1961: Temporaalirakenne suomen murteissa. – Vir. 65 s. 194–210.
1962: Kolmannen persoonan possessiivisuffiksin tehtävistä suomen kirjakielessä. – Vir. 66 s. 216–227.
1966: Vierasperäisten -inen-loppuisten adjektiivien typistämisestä. – Vir. 70 s. 318–323.
1967: Inversiosta ja lausepainotuksesta. [Artikkelin ensimmäinen osa.] Vir. 71 s. 359–367.
1968: Inversiosta ja lausepainotuksesta. [Artikkelin toinen osa.] Vir. 72 s. 17–26.
1971: Temporaalirakenne kirjoitetussa kielessä. – Vir. 75 s. 23–34.
Lindstedt, Jouko
2000: The perfect – aspectual, temporal and evidential. – Dahl, Östen (toim.): Tense and aspect in the languages of Europe. Empirical approaches to language typology. 20 s. 365–383. [EUROTYP 6.] Berlin: Mouton de Gruyter.
Lindström, Jan
1999: Vackert, vackert! Syntaktisk reduplikation i svenskan. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland. 617. [Studier i nordisk filologi 77.] Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland.
2001: Från satsschema till turschema? Förfältet i fokus. – Språk och stil: Tidskrift för svensk språkforskning, Ny följd 11 s. 25–80. Uppsala: Swedish Science Press.
Lindström, Jan – Londen, Anne-Marie
2001: Men att de öppnades ju nog en ny värld för mej: kombinationen men att – en ovårdad och onödig finlandssvensk variant? – Svenskan i Finland 6. Vaasan yliopiston julkaisuja: selityksiä ja raportteja. 75 s. 104–116. Vaasa: Vaasan yliopisto.
Linell, Per
2003: Responsiva konstruktioner i samtalsspråkets grammatik. – Lehti-Eklund, Hanna – Harling-Kranck, Gunilla (toim.): Folkmålsstudier 42 s. 11–39. Helsingfors: Föreningen för nordisk filologi r.f.
Loman, Bengt – Jörgensen, Nils
1971: Manual för analys och beskrivning av makrosyntagmer. Lundastudier i nordisk språkvetenskap, serie C. 1. Lund: Studentlitteratur.
Lucy, John A. (toim.)
1993: Reflexive language: Reported speech and metapragmatics. Cambridge: CUP.
Luoma-aho-Nyman, Sanna
2001: Dialogipartikkeli mm kolmen nuoren tytön keskustelussa. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Lyytikäinen, Erkki
1996: Kirjakielen kaksoispassiivi. – Vir. 100 s. 580–587.
Lyons, Christopher
1999: Definiteness. Cambridge textbooks in linguistics. Cambridge: CUP.
Lyons, John
1977: Semantics. [Volumes 1–2.] Cambridge: CUP.
Länsimäki, Maija
1987: Suomen verbikantaiset in : ime -johdokset. SKST. 469. Helsinki: SKS.
1988: Mallien osuudesta sanojen johtamisessa. – Vir. 92 s. 230–237.
1995: Montaa-partitiivi. – Kielikello 2/1995 s. 18–22.
Löflund, Juhani
1998: Suomen kirjoitetun yleiskielen passiivi. Turku: Åbo Akademis förlag.
Maamies, Sari
1993: Etteikö. – Kielikello 1/1993 s. 16–20.
1997: Hanhi hautomaisillansa: Suomen maisillaan-johdosten kehitys. – Lehtinen – Laitinen (toim.) 1997 s. 20–37.
2000a: Lyhentäminen. – Kielikello 4/2000 s. 4–10. [Kokonaisuus sisältää kolme artikkelia.]
2000b: Tiedotuksia ja ilmoituksia – eräs oikeinkirjoituksen ikuisuuskysymys. – Kielikello 1/2000 s. 32–35.
Makkonen, Seija
1997: ”Ee tiällä nyt pelekkee savvoo puhuta”: Vieremäläisnuorten murteen käyttö ja tiedostaminen. Pro gradu -tutkielma. OY, suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos.
Makkonen, Seija – Mantila, Harri (toim.)
1997: Pohjoissuomalaisen puhekielen sosiolingvistinen variaatio. OY:n suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja. 8. Oulu: Oulun yliopistopaino.
Makkonen-Craig, Henna
1996: Yleispuhekielisyydet lehtikielessä. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
2005: Toimittajan läsnäolo sanomalehtitekstissä: Näkökulmia suomen kielen dialogisiin passiivilauseisiin. SKST 1026. Helsinki: SKS.
Malmivaara, Terhi
2003: Samperin puusilmä: Ihmistä tarkoittavien bahuvriihiyhdyssanojen merkitysrakenteen tarkastelua. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Mantila, Harri
1992: Ei tääläkhän senthän jokhaishen sanhan hootakhan panna: Jälkitavujen vokaalienvälisen h:n variaatio peräpohjalaisissa murteissa. SKST. 572. Helsinki: SKS.
1997: Johdanto. – Makkonen – Mantila (toim.) 1997 s. 1–23.
Markkanen, Raija
1985: Directives in English and Finnish. – Markkanen, Raija: Cross-language studies in pragmatics. Jyväskylä cross-language studies. 11 s. 15–42. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Department of English.
Martin, Maisa
1987: Adjektiivipredikatiivin sijasta. – Vir. 91 s. 274–278.
Mathis, Terrie – Yule, George
1994: Zero quotatives. – Discourse Processes 18 s. 63–76.
Matihaldi, Hilkka-Liisa
1979: Nykysuomen modukset 1: Kvalitatiivinen analyysi. Acta Universitatis Ouluensis B. 7. Oulu: OY.
1980: Nykysuomen modukset 2: Kvantitatiivinen analyysi. OY:n suomen ja saamen kielen laitoksen tutkimusraportteja. 20. Oulu: OY.
Matthews, P. H.
1981: Syntax. Cambridge textbooks in linguistics. Cambridge: CUP.
Meulen, Alice G. B. ter
1995: Representing time in natural language: The dynamic interpretation of tense and aspect. Cambridge, MA: MIT Press.
Michaelis, Laura A. – Lambrecht, Knud
1996: Toward a construction-based theory of language function: The case of nominal extraposition. – Language 72 s. 215–246.
Mielikäinen, Aila
1978: Aktiivin II partisiippi Etelä-Savon murteissa. – Vir. 82 s. 101–121.
1981a: Etelä-Savon murteiden äännehistoria I: Konsonantit. SKST. 375. Helsinki: SKS.
1981b: Nominin- ja verbintaivutuksen ongelmia nykypuhekielessä. – Mielikäinen, Aila (toim.): Nykysuomalaisen puhekielen murros: Jyväskylän osatutkimus, raportti 3. JY:n suomen kielen ja viestinnän laitoksen julkaisuja. 26 s. 67–100. Jyväskylä: JY.
1984a: Monikon 3. persoonan kongruenssista puhekielessä. – Vir. 88 s. 162–175.
1984b: Rakenne saada (tulla) tehdyksi ~ tehtyä puhutussa kielessä. – Vir. 88 s. 136–138.
1986: Relatiivipronominit nykypuhekielessä. – Mielikäinen, Aila (toim.): Nykysuomalaisen puhekielen murros: Jyväskylän osatutkimus, raportti 4. JY:n suomen kielen laitoksen julkaisuja. 32 s. 99–126. Jyväskylä: JY.
1991: Murteiden murros: Levikkikarttoja nykypuhekielen piirteistä. JY:n suomen kielen laitoksen julkaisuja. 36. Jyväskylä: JY.
2003: Puitten-tyyppinen monikon genetiivi nykypuhekielen tuntomerkkinä. – Laitinen, Lea – Lappalainen, Hanna – Markkola, Päivi – Vaattovaara, Johanna (toim.): Muotojen mieli: Kirjoituksia morfologiasta ja variaatiosta. Kieli. 15 s. 249–270. Helsinki: HY, SKL.
1981: Nykysuomalaisen puhekielen murros: Jyväskylän osatutkimus, raportti 3. JY:n suomen kielen ja viestinnän laitoksen julkaisuja. 26. Jyväskylä: JY.
Miestamo, Matti
1998: Affirmaation ja negaation asymmetriasta maailman kielissä. – Pajunen, Anneli (toim.): Kieliopillistumisesta, analogiasta ja typologiasta. Suomi. 185 s. 182–216. Helsinki: SKS.
Mikkola, Eino
1971: Das Kompositum: Eine vergleichende Studie über die Wortzusammensetzung im Finnischen und in den indogermanischen Sprachen I: Der Anteil der Komposita an der Sprache des modernen Romans. 2. painos. ”Sprache und Denken”: Finnische Beiträge zur Philosophie und Sprachwissenschaft. V. Helsinki.
Mikone, Eve
2002: Deskriptiiviset sanat: Määritelmät, muoto ja merkitys. SKST. 879. Helsinki: SKS.
Moilanen, Raija – Maamies, Sari
2001: Maiden ja saarten nimien taivuttaminen. – Kielikello 2/2001 s. 32–35.
Moravcsik, Edith A.
1978: Reduplicative constructions. – Greenberg, Joseph H. – Ferguson, Charles A. – Moravcsik, Edith A. (toim.): Universals of human language 3: Word structure s. 297–334. Stanford: Stanford University Press.
Muikku-Werner, Pirkko
1993: Impositiivisuus ja kielellinen variaatio: Julkisten keskustelujen käskyt ja kysymykset kielenopetuksen näkökulmasta. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja. 14. Joensuu: JoY.
Multanen, Eeva
1991: Metsäprofeetasta volyymiajatteluun: Tilapäisten yhdyssubstantiivien semantiikkaa. Laudaturtyö. TaY, suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.
Munro, Pamela
1982: On the transitivity of ”say” verbs. – Hopper, Paul J. – Thompson, Sandra A. (toim.): Studies in transitivity. Syntax and semantics. 15 s. 301–318. New York: Seminar Press.
Mäkelä, Matti
1993: Suomen murteiden kin ja kaan, kään -liitteet: Morfologia ja leksikko. SKST. 591. Helsinki: SKS.
Mäkisalo, Jukka
2000: Grammar and experimental evidence in Finnish compounds. Studies in languages. 35. Joensuu: University of Joensuu.
Möttönen, Mirja
1997: Sotkamon murteen muuttumisesta. Pro gradu -tutkielma. JoY, suomen kielen ja kulttuuritieteiden laitos.
Nahkola, Kari
1982: Havaintoja perihämäläisen murteen muuttumisesta. – SJ 24 s. 25–42.
1987a: Yleisgeminaatio: Äänteenmuutoksen synty ja vaiheet kielisysteemissä erityisesti Tampereen seudun hämäläismurteiden kannalta. SKST. 457. Helsinki: SKS.
1987b: Yläsatakuntalaisen murteen uusia kehityslinjoja. – Nahkola, Kari (toim.): Kirjoituksia kansanmurteista ja kirjakielestä. Folia Fennistica & Linguistica. 14 s. 1–19. Tampere: TaY.
1995: Miksi astevaihtelu fonemaattistui? – Vir. 99 s. 173–190.
1999: Nykyslangin sananmuodostusoppia. – Vir. 103 s. 195–221.
Naskali, Leena-Sisko
1990: Havaintoja haukivuorelaisten koululaisten puhekielen muuttumisesta. Laudaturtyö. JY, suomen kielen ja viestinnän laitos.
Naskali, Päivi
1993: ”Viitatussa kohdassa mainittuna aikana”: Partisiippiattribuutit lakikielen ongelmana. – Kielikello 2/1993 s. 22–26.
Nekula, Marek
1996: System der Partikeln im Deutschen und Tschechischen unter besonderer Berücksichtigung der Abtönungspartikeln. Linguistische Arbeiten. 355. Tübingen: Max Niemeyer.
Nenonen, Marja
2002: Idiomit ja leksikko: Lausekeidiomien syntaktisia, semanttisia ja morfologisia piirteitä suomen kielessä. JoY:n humanistisia julkaisuja. 29. Joensuu: JoY.
Nevis, Joel
1986: Finnish particle clitics and general clitic theory. Ohio State University working papers in linguistics. 33. Columbus: Ohio State University.
Niemi, Jussi – Laine, Matti – Tuominen, Juhani
1994: Cognitive morphology in Finnish: Foundations of a new model. – Language and Cognitive Processes 9 s. 423–446. Brighton: Psychology Press.
Nieminen, Tommi
1996: Suomen kielen puherytmi. Pro gradu -tutkielma. TaY, suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.
Niinimäki, Anneli
1991: Yhdyssanojen hahmotus ja oikeinkirjoitus peruskoulun päättävien oppilaiden teksteissä. Lisensiaatintutkielma. TaY, suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.
1992: Sanaliittojen tiivistyminen yhdyssanaksi. – Vir. 96 s. 283–286.
Nikanne, Osmo
1971: ”Sanan käyttötapa”: Lisää yhdyssanan attribuutista. – Vir. 75 s. 112–114.
Nikanne, Urpo
1989: On locative cases in Finnish. – Niemi, Jussi (toim.): Papers from the eleventh Scandinavian conference on linguistics, volume 1. Kielitieteellisiä tutkimuksia. 14 s. 147–164. Joensuu: Joensuun yliopisto, humanistinen tiedekunta.
1990a: Possessiivinen kenttä. – P. Leino ym. 1990 s. 183–199.
1990b: Zones and tiers: A study of thematic structure. Studia Fennica, Linguistica. 1. Helsinki: SKS.
1993: On assigning semantic cases in Finnish. – Holmberg – Nikanne (toim.) 1993 s. 75–87.
1997: Suomen infiniittisten adjunktien temporaalinen tulkinta. – Vir. 101 s. 338–357.
Nirvi, R. E.
1947: Passiivimuotojen aktiivistumisesta. – Suomi 104 s. 1–47. Helsinki: SKS.
Nissi, Ulla
1981: III infinitiivin illatiivi ja inessiivi jyväskyläläisten ja eteläpohjalaisten puhekielessä. – Mielikäinen, Aila (toim.): Nykysuomalaisen puhekielen murros: Jyväskylän osatutkimus, raportti 3. JY:n suomen kielen ja viestinnän laitoksen julkaisuja. 26 s. 51–65. Jyväskylä: JY.
Nordlander, Johan
1997: Towards a semantics of linguistic time: Exploring some basic time concepts with special reference to English and Krio. Umeå Studies in the Humanities. 134. Umeå: Umeå University.
NS = Nykysuomen sanakirja.
Numminen, Paavo
1954: Aktiivin partisiippien käytöstä ja merkityksestä. – Vir. 58 s. 154–172.
1959: Eräistä lauseenjäsennyksen seikoista. – SJ 1 s. 19–38.
Nuolijärvi, Pirkko
1986a: Kolmannen sukupolven kieli: Helsinkiin muuttaneiden suurten ikäluokkien eteläpohjalaisten ja pohjoissavolaisten kielellinen sopeutuminen. SKST. 436. Helsinki: SKS.
1986b: ”Ota minut sinun uniin” (Juice Leskinen): Nykysuomalaisen omistusmuotojärjestelmästä. – Leino, Pentti – Kalliokoski, Jyrki (toim.): Kieli 1 s. 157–182. Helsinki: HY, SKL.
2003: Puhutun kielen variaatio televisiokeskustelussa. – Vir. 107 s. 370–385.
Nuolijärvi, Pirkko – Sorjonen, Marja-Leena
2004: Miten kuvata muutosta? Puhutun kielen tutkimuksen lähtökohtia murteenseuruuhankkeen pohjalta. Helsinki: KKTK.
Nuolijärvi, Pirkko – Tiittula, Liisa
2000: Televisiokeskustelun näyttämöllä: Televi-sioinstitutionaalisuus suomalaisessa ja saksalaisessa keskustelukulttuurissa. SKST. 768. Helsinki: SKS.
Nuutinen, Olavi
1976: Suomen teonnimirakenteista. Stockholm studies in Finnish language and literature. 1. Stockholm: Finska institutionen vid Stockholms universitet.
Nuutinen, Olli
1981: Suomea suomeksi 2. Helsinki: SKS.
1994: Vinskaa, venskaa, tanskaa ja ranskaa. – Nuutinen, Olli: Hetkisen pituus ja muita kirjoituksia kielestä. TL. 128 s. 64–79. Helsinki: SKS.
Nykysuomen sanakirja.
1951–1961. Porvoo: WSOY.
Närhi, Eeva Maria
1976: Suku- ja etunimien taivutus ja oikeinkirjoitus. – Kielikello 8 s. 21–23.
Ochs, Elinor – Schieffelin, Bambi
1989: Language has a heart. – Text 9 s. 7–25.
Ogden, Richard
1999: A syllable-level feature in Finnish. – Hulst, Harry van der – Ritter, Nancy A. (toim.): The syllable: Views and facts. Studies in generative grammar. 45 s. 651–672. Berlin: Mouton de Gruyter.
2001a: Turn transition, creak and glottal stop in Finnish talk-in-interaction. – Journal of the Phonetic Association 31 s. 139–152.
2001b: Workshop on rhythm in conversation: Helsinki, May 11, 2001. [Työpajan painamaton moniste.] York: University of York, Department of Language & Linguistic Science.
Ojanen, Jussi – Uotila-Arcelli, Eeva
1977: Suomen kielen frekventatiivi- ja momentaaniverbien derivaatio. – Vir. 81 s. 245–264.
1979: Suomen kielen verbien derivaatiomekanismeista. – Vir. 83 s. 1–8.
Ojutkangas, Krista
1997: Suomen ja viron U- ja ne-verbijohdosten käytön vertailua. – Vir. 101 s. 358–379.
1998: Itämerensuomalainen näkökulma kieliopillistumiseen. – SJ 40 s. 67–85.
2000: Ruumiinosannimien kieliopillistumisesta suomessa ja virossa. – Vir. 104 s. 2–22.
2001: Ruumiinosannimien kieliopillistuminen suomessa ja virossa. SKST. 845. Helsinki: SKS.
2003: Suuntaa ilmaisevat adverbiaalit, suhdesääntö ja käsin: ”Ikkunointiin” perustuva analyysi. – Vir. 107 s. 162–184.
Olin, Katri
1996: Kysymysten rakenteesta heijastuva kuulijaan suhtautuminen. – A. Hakulinen (toim.) 1996 s. 47–79.
Olin-Paarlahti, Leea-Maria – Saarelainen-Haila, Aino-Jemina
2001: Asiantuntijuus ongelmanratkaisupuheluissa. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Olsen, Mari B.
1994: A semantic and pragmatic model of lexical and grammatical aspect. Ph.D. dissertation. Evanston: Northwestern University.
Onikki, Tiina
1990: Sirkumstantiaalinen kenttä. – P. Leino ym. 1990 s. 221–261.
1994: Rähmältä pystyyn ja naama peruslukemille. Nykysuomen paikallissijaisten asennonilmausten merkitysrakenteen kartoitusta. Lisensiaatintyö. HY, SKL.
1997: Kieliopin ja leksikon rajalla: Paikallissijaiset olotilanilmaukset. – Lehtinen – Laitinen (toim.) 1997 s. 89–120.
Onikki-Rantajääskö, Tiina
2001: Sarjoja: Nykysuomen paikallissijaiset olotilanilmaukset kielen analogisuuden ilmentäjinä. SKST. 817. Helsinki: SKS.
Ono, Tsuyishi – Thompson, Sandra A.
1994: Unattached NPs in English conversation. – Berkeley Linguistics Society 20 s. 402–419.
Ontermaa, Aki
2003: Toisen infinitiivin instruktiivi – ikkuna kielioppien ja kielenhuollon kehitykseen. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Orpana, Terttu
1988: Kuvaus vai kommentti: Tutkimus suomen kielen adjektiiviadverbien semanttisesta tulkinnasta. Opera Fennistica & Linguistica. 2. Tampere: TaY.
Pajarinen, Jaana
1995: Liperin murre vuonna 1990 – Muuttuuko Kivenpyörittäjienkin kieli? Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Pajunen, Anneli
1988: Verbien leksikaalinen kuvaus. HY:n yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja. 18. Helsinki: HY.
1991: Leksikalistinen hypoteesi ja agglutinatiiviset kielet. – Vir. 95 s. 155–181.
1994: Adjektiivi-kategorian universaaliudesta. – Vir. 98 s. 513–541.
1999: Suomen verbirektiosta: Verbin argumenttirakenteen jäsenten valinnasta. Yleisen kielitieteen julkaisuja. 1. Turku: TY.
2000: Suomen ominaisuuspredikaatio ja tyyppi olla sairaana. – Pajunen, Anneli (toim.): Näkökulmia kielitypologiaan. Suomi. 186 s. 36–87. Helsinki: SKS.
2001: Argumenttirakenne: Asiaintilojen luokitus ja verbien käyttäytyminen suomen kielessä. Suomi. 187. Helsinki: SKS.
Pajunen, Anneli – Palomäki, Ulla
1984: Tilastotietoja suomen kielen rakenteesta 1. KKTKJ. 30. Helsinki: KKTK.
1985: Tilastotietoja suomen kielen rakenteesta 2. KKTKJ. 31. Helsinki: KKTK.
Palander, Marjatta
1982: Havaintoja nuoren polven murteenkäytöstä ja -tuntemuksesta. – Vir. 86 s. 164–176.
1987: Suomen itämurteiden erikoisgeminaatio. SKST. 455. Helsinki: SKS.
1998: Kolmannen persoonan omistusliitteen ei-refleksiivinen käyttö. – Vir. 102 s. 529–549.
Palomäki, Ulla
1998: Dentaalisen affrikaatan perilliset suomen murteissa: Kielikontakteihin perustuva selitysmalli. TYSYKLJ. 59. Turku: TY.
Paunonen, Heikki
1974a: Monikon genetiivin muodostus suomen kielessä 1: Johdanto: Yksivartaloisten kaksitavujen monikon genetiivi suomen murteissa. SKST. 317. Helsinki: SKS.
1974b: Tutkimus suomen imperatiivista. – Vir. 78 s. 77–92.
1976: Allomorfien dynamiikkaa. – Vir. 80 s. 82–107.
1984: Vapaasta vaihtelusta. – Paunonen, Heikki – Rintala, Päivi (toim.): Nykysuomen rakenne ja kehitys 2: Näkökulmia kielen vaihteluun ja muuttumiseen. TL. 95 s. 139–154. Helsinki: SKS.
1995a: Puhesuomen muuttuva omistusmuotojärjestelmä. – Vir. 99 s. 501–531.
1995b [1982]: Suomen kieli Helsingissä. Huomioita Helsingin puhekielen historiallisesta taustasta ja nykyvariaatiosta. Helsinki: HY, SKL.
2000: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja. [Laatineet Heikki ja Marjatta Paunonen.] Porvoo: WSOY.
2003: Suomen kielen morfologisista muutosmekanismeista. – Laitinen, Lea – Lappalainen, Hanna – Markkola, Päivi – Vaattovaara, Johanna (toim.): Muotojen mieli: Kirjoituksia morfologiasta ja variaatiosta. Kieli. 15 s. 187–248. Helsinki: HY, SKL.
Paunonen, Heikki – Mielikäinen, Aila – Suojanen, Matti
1976: Nykysuomalaisen puhekielen murroksen tutkimus: Esitutkimusraportti. Helsinki: Valtion humanistinen toimikunta.
Payne, J. R.
1985: Negation. – Shopen (toim.) 1985a s. 197–242.
Pekkarinen, Heli
1997: Kieliopillistuva olla tehtävissä -tyyppi: Lokatiiviadverbista mahdollisuusrakenteeksi. – Lehtinen – Laitinen (toim.) 1997 s. 66–88.
2004: Sika on paha nyljettävä – mutta helppo ruokkia: Adjektiivin kanssa esiintyvien infiniittisten muotojen käytön tarkastelua. – Herlin, Ilona – Visapää, Laura (toim.): Infiniittisten rakenteiden dynamiikkaa. Helsinki: SKS.
Pelttari, Jaana
1996: Alatornion murteen säilymisestä. Pro gradu -tutkielma. OY, suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos.
Pennanen, Esko
1984: Havaintoja suomen teettoverbeistä. – Vir. 88 s. 431–443.
Penttilä, Aarni
1930: Suomen attribuutista. – Suomi V:10 s. 260–286. Helsinki: SKS.
1945: Sanain lyhentämisestä. – Vir. 49 s. 619–626.
1948: Referaatista l. selosteesta. – Vir. 52 s. 48–69.
1963: Suomen kielioppi. 2., tarkistettu painos. Porvoo: WSOY.
1966: Vierasperäisistä -inen-loppuisista adjektiiveista. – Vir. 70 s. 323–327.
1967: Attribuuttien järjestyksestä. – Vir. 71 s. 259–267.
1969a: Alkukahdennus. – Vir. 73 s. 211–212.
1969b: Eräitä lyhenneseikkoja. – Vir. 73 s. 96–99.
1969c: Vielä alkukahdennuksesta. – Vir. 73 s. 396–399.
Perlmutter, David
1995: Phonological quantity and multiple association. – Goldsmith (toim.) 1995 s. 307–317.
Pertilä, Laura
2000: Passiivimuotojen aktiivistuminen suomen kielessä. – SJ 42 s. 115–139.
Perussanakirja = Suomen kielen perussanakirja.
Pietilä, Veikko
1993: On tämä aika kamala – ja kiehtova – peli! Uutinen ja vapaa epäsuora esitys. – Vir. 97 s. 345–366.
Pinola, Kati
1997: Švaa-vokaali. – Makkonen – Mantila (toim.) 1997 s. 59–66.
Plag, Ingo
1999: Morphological productivity: Structural constraints in English derivation. Topics in English linguistics. 28. Berlin: Mouton de Gruyter.
PS = Suomen kielen perussanakirja.
Pulkkinen, Paavo
1963: Havaintoja adessiivin käytöstä. – Vir. 67 s. 318–338.
1966: Asyndeettinen rinnastus suomen kielessä. SKST. 281. Helsinki: SKS.
1992: ”Lehtimetsävahingot havupuita pienempiä”. – Vir. 96 s. 286–290.
1993: Suomen kielen kopulatiivikonjunktiot. Studia Philologica Jyväskyläensia. 30. Jyväskylä: JY.
1994: Helpoiten ja vaikeiten. – Vir. 98 s. 330–333.
Punttila, Matti
1985a: Gradaatiosta. – Vir. 89 s. 478–484.
1985b: Nominien superlatiivisuuden ilmaiseminen: Vertailun typologiaa ja Kymenlaakson tienoon murteiden tarkastelua. SKST. 421. Helsinki: SKS.
1990: Hyperhyvää vai huippuhuonoa? Tarpeellisista ja tarpeettomista vahvistussanoista. – Kielikello 1/1990 s. 18–20.
1996: Samanlaisuuden vertaaminen. – Kielikello 2/1996 s. 26–28.
Purra, Pia
1987: Puutarha kuhisee mehiläisiä: Kaksihahmotteisia tilanteita ja niiden syntaktisia ilmentymiä. Laudaturtyö. HY, SKL.
Purra, Pia – Raevaara, Liisa – Seppänen, Eeva-Leena – Tainio, Liisa
1991: ”Joku oli sanonu jotain lapsista”: Arkikertomukset heijastamassa ja rakentamassa naisten kokemuksia. – Laitinen, Lea – Nuolijärvi, Pirkko – Saari, Mirja (toim.): Leikkauspiste: Kirjoituksia kielestä ja ihmisestä. Suomi. 158 s. 17–42. Helsinki: SKS.
Päiviö, Pia-Maria
2000: Suomen asti ja saakka: asti- ja saakka-sanojen semanttinen rooli suomen kielen terminatiivi-ilmauksissa. Pro gradu -tutkielma. TY, suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos.
Pälsi, Marja
2000: Finnish resultative sentences. – Haukioja, Timo – Herlin, Ilona – Kittilä, Seppo (toim.): SKY Journal of Linguistics 13 s. 211–250. Turku: SKY.
Pääkkönen, Irmeli
1988: Relatiivisanan valinta. SKST. 481. Helsinki: SKS.
1989: Sanojen äänneasu ja oikeinkirjoitus. – Vesikansa, Jouko (toim.): Nykysuomen sanavarat s. 357–382. Porvoo: WSOY.
Pääkkönen, Matti
1990: Grafeemit ja konteksti: Tilastotietoja suomen yleiskielen kirjaimistosta. Suomi. 150. Helsinki: SKS.
Quirk, Randolph – Greenbaum, Sidney – Leech, Geoffrey – Svartvik, Jan
1972: A grammar of contemporary English. London: Longman.
1994: A comprehensive grammar of the English language. 12. painos. London – New York: Longman Group UK Limited.
Raevaara, Liisa
1988: Keskustelun retorisesta toistosta. Laudaturtyö. HY, SKL.
1989: No: Vuoronalkuinen partikkeli. – A. Hakulinen (toim.) 1989 s. 147–161.
1993: Kysyminen toimintana: Kysymys–vastaus-vierusparit arkikeskustelussa. Lisensiaatintyö. HY, SKL.
1996: Kysymyksen paikka ja tulkinta. – A. Hakulinen (toim.) 1996 s. 23–46.
1997: Vierusparit – esimerkkinä kysymys ja vastaus. – Tainio (toim.) 1997 s. 75–92.
2001: Kysymisestä ja vastaamisesta institutionaalisena toimintana: Esimerkkinä potilaan vastaukset lääkärin oirekysymyksiin. – Halonen, Mia – Routarinne, Sara (toim.): Keskustelunanalyysin näkymiä. Kieli. 13 s. 47–69. Helsinki: HY, SKL.
2004: Mitäs me sovittais? s-partikkelin sisältävien hakukysymysten tehtävistä. – Vir 108 s. 531–558.
Raevaara, Liisa – Sorjonen, Marja-Leena
2005: Vuorovaikutuksen osanottajien toiminta ja genre: Keskustelunanalyysin näkökulma. – Mäntynen, Anne – Shore, Susanna – Solin, Anna (toim.): Genre – tekstilaji s. 122–150. Helsinki: SKS.
Rahkonen, Matti
1977: Suomen paikanilmauksista. – Vir. 81 s. 21–52.
Rahtu, Toini
1984: Suomen nominialkuiset yhdysverbit. – Vir. 88 s. 409–430.
Rantala-Ekholm, Kati
1999: Kiekko liikkuu, kiekko liikkuu: Jääkiekkovalmennuksen direktiiveistä. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Rapola, Martti
1954: Erään tyylipiirteen taustaa. – Vir. 58 s. 1–17.
1966: Suomen kielen äännehistorian luennot. SKST. 283. Helsinki: SKS.
Raun, Alo
1959: Suomen kielen deklinaatioista ja konjugaatioista. – Vir. 63 s. 348–351.
Raussi, Anne
1992: Et(tä)-partikkelilla alkavat lausumat keskustelussa. Laudaturtyö. HY, SKL.
Ravila, Paavo
1945: Lauseeseen liittyneet irralliset ainekset. – Vir. 49 s. 1–16.
1952: Onomatopoieettisten ja deskriptiivisten sanojen asema kielen äännesysteemissä. – Vir. 56 s. 262–274.
Raymond, Geoffrey
2000: The structure of responding: Type-confirming and nonconfirming responses to yes/no type interrogatives. Department of sociology, University of California, Los Angeles. [Julkaisematon väitöskirja.]
Reinhart, Tanya
1991: Pronouns. – Stechov, Armin von – Wunderlich, Dieter (toim.): Semantik: Ein internationales Handbuch der zeitgenössischen Forschung. Handbücher zur Sprach- und Kommunikationswissenschaft. 6 s. 535–548. Berlin: de Gruyter.
Renvall, Gustaf
1840: Finsk språklära: Enligt den rena Vest-Finska, i bokspråk vanliga dialecten – Förra delen: Finska språkets formlära. Åbo: Christ. Ludv. Hjelt.
Riemsdijk, Henk van (toim.)
1999: Clitics in the languages of Europe. Empirical approaches to language typology. 20. [EUROTYP 5.] Berlin: Mouton de Gruyter.
Rijkhoff, Jan
1991: Nominal aspect. – Journal of Semantics 8 s. 291–309.
Ringen, Catherine O. – Heinämäki, Orvokki
1999: Variation in Finnish vowel harmony: An OT account. – Natural Language and Linguistic Theory 17 s. 303–337.
Rintala, Päivi
1972: Suomen -läntä-loppuiset adjektiivit. SKST. 306. Helsinki: SKS.
1976: Suomen nominikantaiset mainen-johdokset. – Vir. 80 s. 163–191.
1978: Sananjohdon produktiivisuudesta ja sen rajoituksista. – Rakenteita: Juhlakirja Osmo Ikolan 60-vuotispäiväksi 6.2.1978. TYSYKLJ. 6 s. 151–164. Turku: TY.
1980a: Adjektiivisten llinen-johdosten semantiikkaa ja syntaksia. – Vir. 84 s. 212–229, 302–318.
1980b: Deminutiivijohdosten asema nykysuomessa. – Ikola, Osmo (toim.): CIFU V:III s. 83–93. [Congressus Quintus Internationalis Fenno-Ugristarum: Turku 20.–27.VIII.1980.] Turku: Suomen Kielen Seura.
Romaine, Suzanne – Lange, Deborah
1991: The use of like as a marker of reported speech and thought: A case of grammaticalization in progress. – American Speech 66 s. 227–279.
Ronkainen, Terhi
1997: Loppukahdennus television uutistoimittajien kielessä. Pro gradu -tutkielma. OY, suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos.
Ropponen, Elina
1998: Ammattina kysyminen: Tapaustutkimus ryhmäkeskustelusta markkinointitutkimuksessa. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Routarinne, Sara
1990: ”Älkää järkyttykö mut tääl on yks toukka!”: Helsinkiläistyttöjen dramaattisia juttuja. Laudaturtyö. HY, SKL.
1995: Pluskvamperfekti. [Käsikirjoitus.] HY, SKL.
2003: Tytöt äänessä: Parenteesit ja nouseva sävelkulku kertojien vuorovaikutuskeinoina. SKST. 903. Helsinki: SKS.
2005: Keskustelupuheen johtolauseiden kielioppia. – Haakana – Kalliokoski (toim.) 2005 s. 83–113.
Rudolph, Elizabeth
1996: Contrast: Adversative and concessive relations and their expressions in English, German, Spanish, Portuguese on sentence and text level. Research in text theory. 23. Berlin: Walter de Gruyter.
Ruong, Israel
1943: Lappische Verbalableitung dargestellt auf Grundlage des Pitelappischen. Uppsala universitets årsskrift. 10. Uppsala: Uppsala universitet.
Ruoppila, Veikko
1947: Seisoalla ja istualla rinnakkaismuotoineen. – Vir. 51 s. 181–188.
Räikkälä, Anneli
1969: Yhdyssanan attribuutista. – Vir. 73 s. 435–436.
1986a: Toinen toistaan. – Kielikello 3/1986 s. 22–23.
1986b: Yhdyssana vai sanaliitto? – Kieliviesti 2/1986 s. 7–11.
1991: Taipuuko titteli? – Kielikello 1/1991 s. 17–21.
Räikkälä, Anneli – Maamies, Sari – Eronen, Riitta
1996: Yhdyssanat. – Kielikello 4/1996 s. 5–12.
Räisänen, Alpo
1978: Kantasanan ja johdoksen suhteesta. – Vir. 82 s. 321–344.
1979: Segmentaation ongelmasta suomen kielen johto-opissa. – Vir. 83 s. 167–178.
1985: Suomen kielen ne- ja ntu-, nty-johtimiset translatiiviverbit. – Vir. 89 s. 1–32.
1987: Miten uudet aa-, ää -loppuiset supistumaverbit tulevat nykysuomeen? – Vir. 91 s. 491–502.
1988: Suomen kielen u-johtimiset verbit. Suomi. 141. Helsinki: SKS.
1993: Kuhmon murrekirja. SKST. 581. Helsinki: SKS.
1996: Suomen kaan-liitteen alkuperä. – Vir. 100 s. 375–384.
Räsänen, Matti
2002: Vierassanojen kirjoitusongelmat. – Kielikello 3/2002 s. 4–8.
Räsänen, Seppo
1972: Kainuun murteiden kaasussyntaksi. SKST. 308. Helsinki: SKS.
1979: Huomioita suomen sijojen frekvensseistä. – SJ 21 s. 17–34.
Saarimaa, E. A.
1930: Huonoa ja hyvää suomea: Oikeakielisyysohjeita. Porvoo: WSOY.
1947: Kielenopas: Oikeakielisyysohjeita. 2. painos. Porvoo: WSOY.
Saarinen, Sirkka – Labádi, Gizella
1991: Suomen ja unkarin denominaalisesta verbinjohdosta. – Alhoniemi, Alho – Nyirkos, István – Paunonen, Heikki (toim.): Suomi ja unkari rinnakkain: Suomalais-unkarilaisia kontrastiivisia tutkielmia. TYSYKLJ. 38 s. 84–98. Turku: TY.
Sacks, Harvey
1992: Lectures on conversation: Volume 2. [Toim. Gail Jefferson.] Oxford: Blackwell.
Sacks, Harvey – Schegloff, Emanuel A. – Jefferson, Gail
1974: A simplest systematics for the organization of turn-taking for conversation. – Language 50 s. 696–735.
Sadeniemi, Matti
1942a: Huomioita kielteisistä ja myönteisistä ilmauksista. – Vir. 46 s. 285–289.
1942b: Nominatiivi – genetiivi? – Vir. 46 s. 197–201.
1943: Post- ja prepositioista ja niiden rektiosta. – Vir. 47 s. 40–46.
1946: utu ~ ntu -loppuisista rinnakkaisverbeistä. – Vir. 50 s. 187–191.
1949: Metriikkamme perusteet ja sovellutusta moderneihin ja antiikin mittoihin. SKST. 236. Helsinki: SKS.
1950: Totaalisesta ja partiaalisesta predikatiivista. – Vir. 54 s. 46–53.
1957: Sivu(i)ttain, viisto(i)ttain, vino(i)ttain. – Vir. 61 s. 453–454.
1960: Numeruskysymyksiä. – Sadeniemi, Matti: Kielenkäytön kysymyksiä. TL. 18 s. 78–81. Helsinki: SKS.
1968a: Sosiaalinen vai sosiaali? – Vir. 72 s. 100–102.
1968b: Teitittelyn taustaa. – Vir. 72 s. 224–226.
1989 [1952]: Passiivin käyttöä. – Kielikello 4/1989 s. 20–22.
Salminen, Taru
1997: Kvasirakenteen kieliopillistuminen. – Lehtinen – Laitinen (toim.) 1997 s. 38–65.
2000: Morfologiasta moniäänisyyteen: Suomen kielen kvasirakenteen merkitys, käyttö ja kehitys. SKST. 796. Helsinki: SKS.
Salo, Juha
2000: Joku gradu – sanojen joku ja jokin merkitys puheessa. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Salo, Minna
1997: Nykysuomen yhdysadjektiivien korpuspohjaista tarkastelua. Pro gradu -tutkielma. TY, suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos.
Sands, Kristina – Campbell, Lyle
2001: Non-canonical subjets and objects in Finnish. – Aikhenvald, Alexandra Y. – Dixon, R. M. W. – Onishi, Masayuki (toim.): Non-canonical marking of subjects and objects. Typological Studies in Language. 46 s. 251–305. Amsterdam: John Benjamins.
Sapir, Edward
1921: Language: An introduction to the study of speech. New York: Harcourt, Brace and Company.
Sasse, Hans-Jürgen
2002: Recent activity in the theory of aspect: Accomplishments, achievements, or just non-progressive state? – Linguistic Typology 6 s. 199–271. Berlin: Mouton de Gruyter.
Saukkonen, Pauli
1965: Itämerensuomalaisten kielten tulosijainfinitiivirakenteiden historiaa I: Johdanto: Adverbaali infinitiivi. SUST. 137. Helsinki: SUS.
1966: Vierasperäisten -inen-loppuisten adjektiivien lyhentämisen puolesta. – Vir. 70 s. 327–330.
1970: Nykysuomen johto-oppia I. – Vir. 74 s. 197–202.
1973: Suomen kielen yhdyssanojen rakenne. – Commentationes Fenno-Ugricae in honorem Erkki Itkonen sexagenarii die XXVI mensis aprilis anno MCMLXXIII: Erkki Itkonen 60 v. SUST. 150 s. 332–339. Helsinki: SUS.
1980: Suomen sijapäätteiden semantiikkaa. – Kurki-Suonio, Liisa – Paunonen, Heikki – Piitulainen, Marja-Leena (toim.): Kielitieteen päivät Tampereella 23.–24.2.1979. Folia Fennistica & Linguistica. 3 s. 149–157. Tampere: TaY.
Saukkonen, Pauli – Haipus, Marjatta – Niemikorpi, Antero – Sulkala, Helena
1979: Suomen kielen taajuussanasto. Porvoo: WSOY.
Savijärvi, Ilkka
1971: ”Kirves on työkalu hakata puita”: Havaintoja ensimmäisen infinitiivin lyhyemmän muodon käytöstä. – Vir. 75 s. 280–295.
1977a: Itämerensuomalaisten kielten kieltoverbi 1: Suomi. SKST. 333. Helsinki: SKS.
1977b: Redundanssi ja kieltoverbin ellipsi suomen kielen negaatiojärjestelmässä. JY:n suomen kielen ja viestinnän laitoksen julkaisuja. 14. Jyväskylä: JY.
1988: Agricolan kieltolause. – Koivusalo, Esko (toim.): Mikael Agricolan kieli. TL. 112 s. 69–93. Helsinki: SKS.
1994: Suomen murteiden kin- ja kAAn-liitteiden variaatiot. – Vir. 98 s. 112–120.
Schachter, P.
1985: Parts-of-speech systems. – Shopen (toim.) 1985a s. 3–61.
Schecker, Michael
1993: Zur Reihenfolge pränominaler Adjektive im Rahmen einer kognitiv orientierten Grammatik. – Vuillaume, Marcel – Marillier, Jean-François – Behr, Irmtraud (toim.): Studien zur Syntax und Semantik der Nominalgruppe. Eurogermanistik: Europäische Studien zur deutschen Sprache. 2 s. 105–130. Tübingen: Günter Narr.
Schegloff, Emanuel A.
1972: Sequencing in conversational openings. – Gumperz, John J. – Hymes, Dell H. (toim.): Directions in sociolinguistics: The ethnography of communication s. 346–380. New York: Holt, Rinehart and Winston.
1979: The relevance of repair to syntax-for-conversation. – Givón, T. (toim.): Discourse and syntax. Syntax and semantics. 12 s. 261–286. New York: Academic Press.
1996a: Some practices of referring to persons in talk-in-interaction: A partial sketch of a systematics. – Fox, Barbara (toim.): Studies in anaphora. Typological studies in language. 33 s. 437–485. Amsterdam: John Benjamins.
1996b: Turn organization: One intersection of grammar and interaction. – Ochs, Elinor – Schegloff, Emanuel A. – Thompson, Sandra A. (toim.): Interaction and grammar. Studies in interactional sociolinguistics. 13 s. 52–133. Cambridge: CUP.
Schlachter, Wolfgang
1980: Suomen tempusjärjestelmän reunamia. – Vir. 84 s. 7–26, 116–141.
1986: Hat das Finnische ein Passiv? – Finnisch-Ugrische Forschungen 47 s. 1–144.
Schot-Saikku, Päivi
1993: What makes Finnish different? Remarks on a sentence type theory of Finnisch. – Holmberg – Nikanne (toim.) 1993 s. 207–224.
1994: Taivutuksen mallintamisesta ulkomaalaisopetuksessa. – Vir. 98 s. 248–257.
Selting, Margret
1996: On the interplay of syntax and prosody. – Pragmatics 6 s. 357–388.
Seppänen, Eeva-Leena
1989: Henkilöön viittaaminen puhetilanteessa. – A. Hakulinen (toim.) 1989 s. 195–222.
1997: Suomen perfektin merkityksestä keskusteluaineiston valossa. – Vir. 101 s. 2–26.
1998: Läsnäolon pronominit: tämä, tuo, se ja hän viittaamassa keskustelun osallistujaan. SKST. 715. Helsinki: SKS.
2000: Sinä ja suomalaiset: Yksikön toisen persoonan yleistävästä käytöstä. – Kielikello 3/2002 s. 16–18.
Setälä, E. N.
1926 [1880]: Suomen kielen lauseoppi: Oppikouluja varten. 11. painos. Helsinki: Otava.
1941 [1898]: Suomen kielioppi: Äänne- ja sanaoppi: Oppikoulua ja omin päin opiskelua varten. 13. painos. Helsinki: Otava.
1973 [1880]: Suomen kielen lauseoppi. 16. painos. [Tarkistanut Matti Sadeniemi.] Helsinki: Otava.
Shopen, Timothy (toim.)
1985a: Language typology and syntactic description 1: Clause structure. Cambridge: CUP.
1985b: Language typology and syntactic description 3: Grammatical categories and the lexicon. Cambridge: CUP.
Shore, Susanna
1986: Onko suomessa passiivia? Suomi. 133. Helsinki: SKS.
1988: On the so-called Finnish passive. – Word 39:3 s. 151–176.
Siiroinen, Mari
2001: Kuka pelkää, ketä pelottaa: Nykysuomen tunneverbien kielioppia ja semantiikkaa. SKST. 844. Helsinki: SKS.
Siitonen, Kirsti
1999: Agenttia etsimässä: U-verbijohdokset edistyneen suomenoppijan ongelmana. TYSYKLJ. 63. Turku: TY.
Silenti, Virpi
2000: Erimielisyyssekvenssin rakentuminen: Erimielinen vuoro ja siihen vastaaminen monenkeskisessä arkikeskustelussa puolituttujen kesken. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Silvennoinen, Leena
1981: a, ä -loppuiset vokaaliyhtymät Jyväskylän puhekielessä. – Mielikäinen, Aila (toim.): Nykysuomalaisen puhekielen murros: Jyväskylän osatutkimus, raportti 3. JY:n suomen kielen ja viestinnän laitoksen julkaisuja. 26 s. 1–34. Jyväskylä: JY.
Siro, Paavo
1951: Modaalisten verbien subjektista. – Vir. 55 s. 391–394.
1957: Suomen kielen subjektista kielen rakenteen osana. – Vir. 61 s. 181–190.
1964a: Infinitiivin asema suomen kieliopissa. – SJ 6 s. 20–26.
1964b: Suomen kielen lauseoppi. Helsinki: Tietosanakirja Oy.
1975: Sijakielioppi. Helsinki: Gaudeamus.
1979: Sijamuotojen syntaksia. – Sanomia: Juhlakirja Eeva Kangasmaa-Minnin 60-vuotispäiväksi 14.4.1979. TYSYKLJ. 9 s. 81–88. Turku: TY.
1984: Voimisen ja kelpaamisen verbit syntaksin ongelmana. – Orpana, Terttu (toim.): Vuosiartikkelit 1984. Folia Fennistica & Linguistica. 11 s. 121–153. Tampere: TaY.
1993: Logiikan merkkikieli ja luonnollisen kielen lauseoppi. – Systeemi ja poikkeama: Juhlakirja Alho Alhoniemen 60-vuotispäiväksi 14.5.1993. TYSYKLJ. 42 s. 321–333. Turku: TY.
1996: Lauseopin periaatteita: Kaksitoista artikkelia. [Toim. Pentti Leino.] Helsinki: HY, SKL.
Sivinen, Tuija
1996: Verbiloppuiset lauseet keskustelupuheessa. – A. Hakulinen (toim.) 1996 s. 109–139.
Sivula, Jaakko
1989: Deskriptiiviset sanat. – Vesikansa, Jouko (toim.): Nykysuomen sanavarat s. 165–182. Porvoo: WSOY.
SMS = Suomen murteiden sanakirja.
Sorjonen, Marja-Leena
1988: Mm ja joo – taustapalautettako vain? – Laitinen, Lea (toim.): Isosuinen nainen: Tutkielmia naisesta ja kielestä s. 209–231. Helsinki: Yliopistopaino.
1989a: Vuoronalkuiset konnektorit: mutta. – A. Hakulinen (toim.) 1989 s. 162–176.
1989b: Vuoron alun merkityksestä. – A. Hakulinen (toim.) 1989 s. 129–146.
1996: On repeats and responses in Finnish conversations. – Ochs, Elinor – Schegloff, Emanuel A. – Thompson, Sandra A. (toim.): Interaction and grammar. Studies in interactional sociolinguistics. 13 s. 277–327. Cambridge: CUP.
1997: Korjausjäsennys. – Tainio (toim.) 1997 s. 111–137.
1999: Dialogipartikkelien tehtävistä. – Vir. 103 s. 170–194.
2001a: Lääkärin ohjeet. – Sorjonen, Marja-Leena – Peräkylä, Anssi – Eskola, Kati (toim.): Keskustelu lääkärin vastaanotolla s. 89–111. Tampere: Vastapaino.
2001b: Responding in conversation: A study of response particles in Finnish. Pragmatics & Beyond, New Series. 70. Amsterdam: John Benjamins.
2001c: Simple answers to polar questions: The case of Finnish. – Selting, Margret – Couper-Kuhlen, Elizabeth (toim.): Studies in interactional linguistics. Studies in discourse and grammar. 10 s. 405–431. Amsterdam: John Benjamins.
2002: Recipient activities: The particle no as a go-ahead response in Finnish conversations. – Ford, Cecilia E. – Fox, Barbara A. – Thompson, Sandra A. (toim.): The language of turn and sequence. Oxford studies in sociolinguistics. s. 165–195. Oxford: OUP.
[tulossa]: Institutionaalisia rutiineja: eli(kkä) asiointikeskustelussa. [Artikkelikäsikirjoitus.]
Sorjonen, Marja-Leena – Laakso, Minna
2005: Katko vai eiku? Itsekorjauksen aloitustavat ja vuorovaikutustehtävät. – Vir 109 s. 244–271.
Sorsakivi, Merja
1981: Muuttuva infinitiivijärjestelmä: Helsinkiläislasten puhekielen tarkastelua. Laudaturtyö. HY, SKL.
1982: Infinitiivijärjestelmän muutoksia lasten kielessä. – Vir. 86 s. 377–391.
Stassen, Leon
1985: Comparison and universal grammar. Oxford: Blackwell.
Streeck, Jürgen
1980: Speech acts in interaction: A critique of Searle. – Discourse Processes 3 s. 133–154.
Suihkonen, Pentti
1994: Frekventatiividerivaatio suomen murteissa: Morfologis-fonologista tarkastelua. SKST. 613. Helsinki: SKS.
Sulkala, Helena
1981: Suomen kielen ajan adverbien semantiikkaa. Acta Universitatis Ouluensis B. 8. Oulu: OY.
1988: Sijamuotojen käyttö suomen ja viron ajanilmauksissa. – Karjalainen, Merja (toim.): Kielitieteellisiä muistoonpanoja 2. OY:n suomen ja saamen kielen laitoksen tutkimusraportteja. 29 s. 139–147. Oulu: OY.
1990: Resiprookkisuuden ilmaisemisesta suomessa ja virossa. – Jakab, László – Keresztes, László – Kiss, Antal – Maticsák, Sándor (toim.): CIFU VII:3B s. 268–273. [Congressus Septimus Internationalis Fenno-Ugristarum: Debrecen 27.VIII.–2.IX.1990.] Debrecen: Kossuth Lajos Tudományegyetem.
Sundman, Marketta
1994: Species i jämförande perspektiv: Finskan och svenskan. – Holmberg, Anders – Larsson, Kent (toim.): Svenskans beskrivning: Förhandlingar vid Tjugonde sammankomsten för svenskans beskrivning. Svenskans beskrivning. 20 s. 350–359. Lund: Lund University Press.
Suojala, Marja
1989: Varaukset. – A. Hakulinen (toim.) 1989 s. 118–123.
Suojanen, M. K.
1977: Mikael Agricolan teosten indefiniittipronominit: Totalitiivit. SKST. 334. Helsinki: SKS.
1985: Mitä Turussa puhutaan? Raportti Turun puhekielen tutkimuksesta. Turun puhekielen projektin julkaisuja. 3. [TYSYKLJ 23.] Turku: TY.
1981: Kirjoituksia puhekielestä. Turun puhekielen projektin julkaisuja. 1. [TYSYKLJ 14.] Turku: TY.
Suomen kielen perussanakirja.
1990–1994. KKTKJ. 55. Helsinki: KKTK, [Valtion] Painatuskeskus.
Suomen murteiden sanakirja.
1985–2003. [Osat I–VII sekä Johdanto.] KKTKJ. 36. Helsinki: KKTK, [Valtion] Painatuskeskus, Edita, SKS.
Suomi, Kari
1980: Voicing in English and Finnish stops: A typological comparison with an interlanguage study of the two languages in contact. TYSYKLJ. 10. Turku: TY.
1985: Suomen /h/:n fonologisesta tulkinnasta. – Vir. 89 s. 337–350.
1990: Huomioita yleiskielen konsonanttien yhdistelyrajoituksista ja pohjalaismurteiden epenteettisestä vokaalista. – Vir. 94 s. 139–160.
1996: Fonologian perusteita. OY:n suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja. 4. Oulu: OY.
Suomi, Kari – McQueen, James M. – Cutler, Anne
1997: Vowel harmony and speech segmentation in Finnish. – Journal of Memory and Language 36 s. 422–444.
Suoniemi-Taipale, Inga
1994: Itämerensuomalaisten kielten prolatiivi. SKST. 616. Helsinki: SKS.
Svorou, Soteria
1994: The grammar of space. Typological studies in language. 25. Amsterdam: John Benjamins.
Szczepek, Beatrice
2001: Prosodic orientation in spoken interaction. – Interaction and linguistic structures (InLiSt) 27. Konstanz: Fachbereich Sprachwissenschaft, Universität Konstanz.
2003: Practices for prosodic collaboration in English talk-in-interaction. [Painamaton väitöskirja.] . Potsdam: Universität Potsdam.
Taglicht, Josef
1984: Message and emphasis: On focus and scope in English. English language series. 15. London: Longman.
Tainio, Liisa
1994: Kannanoton tulkinta keskustelussa. Lisensiaatintyö. HY, SKL.
1996: Kannanotoista arkikeskustelussa. – A. Hakulinen (toim.) 1996 s. 81–108.
1997: Preferenssijäsennys. – Tainio (toim.) 1997 s. 93–110.
2001: Puhuvan naisen paikka: Sukupuoli kulttuurisena kategoriana kielenkäytössä. SKST. 854. Helsinki: SKS.
1997: Keskustelunanalyysin perusteet. Tampere: Vastapaino.
Talmy, Leonard
1976: Semantic causative types. – Shibatani, Masayoshi (toim.): The grammar of causative constructions. Syntax and semantics. 6 s. 43–116. New York: Academic Press.
Tannen, Deborah
1989: Talking voices: Repetition, dialogue, and imagery in conversational discourse. Studies in interactional sociolinguistics. 6. Cambridge: CUP.
Tarvainen, Kalevi
1985: Kielioppia kontrastiivisesti suomesta saksaksi. JY:n saksan kielen laitoksen julkaisuja. 4. Jyväskylä: JY.
Tekoniemi, Outi
1998: Puhuttelu ja huomionkohdistimet lapsen ja isän välisessä keskustelussa. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Teleman, Ulf – Hellberg, Staffan – Andersson, Erik
1999a: Svenska Akademiens grammatik 2: Ord. Stockholm: Svenska Akademien, Norstedts Ordbok.
1999b: Svenska Akademiens grammatik 4: Satser och meningar. Stockholm: Svenska Akademien, Norstedts Ordbok.
Tiainen, Outi
1997: Suomen eksistentiaalilause – päättymätön tarina. – Vir. 101 s. 563–571.
1998a: Subjektin rooli diskurssissa: Tutkimus kolmaspersoonaisesta subjektista puhekielisessä aineistossa. Lisensiaatintyö. HY, SKL.
1998b: Referenttien kuljettaminen diskurssissa. – Vir. 102 s. 498–528.
Tiainen-Duvallon, Outi
2002: Le pronom anaphorique et l’architecture de l’oral en finnois et en français. [Painamaton väitöskirja.] . Paris: École pratique des hautes études.
Tiittula, Liisa
1985: Vuoron vaihtuminen keskustelussa: Puheenvuoron alkamista ja päättymistä ilmaiseva verbaalinen ja ei-verbaalinen viestintä ja sen vaikutus vuorojen vaihtumiseen. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja B. 79. Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulu.
Timberlake, Alan
1975: The nominative object in Finnish. – Lingua 35 s. 201–230.
Timonen, R. Leena
1984: Subjektin ja predikaatin järjestys kaunokirjallisuuden jälkijohtolauseessa. Laudaturtyö. HY, SKL.
Tommola, Hannu
1984: On the aspectual significance of ”phase meanings”. – Groot, Casper de – Tommola, Hannu (toim.): Aspect bound: A voyage into the realm of Germanic, Slavonic and Finno-Ugrian aspectology s. 111–132. Dordrecht: Foris Publications.
1987: Aspektuaalisuudesta ja objektista. – Vir. 91 s. 64–70.
1990: On Finnish ”aspect” in discourse. – Thelin, Nils B. (toim.): Verbal aspect in discourse: Contributions to the semantics of time and temporal perspective in Slavic and non-Slavic languages. Pragmatics & Beyond, New Series. 5 s. 349–366. Amsterdam: Benjamins.
1993: Ambipersoonainen suppressiivi: Diateesista suomessa ja virossa. – Yli-Vakkuri, Valma (toim.): Studia comparativa linguarum orbis Maris Baltici 1: Tutkimuksia syntaksin ja pragmasyntaksin alalta. TYSYKLJ. 43 s. 41–96. Turku: TY.
2000: Progressive aspect in Baltic Finnic. – Dahl, Östen (toim.): Tense and aspect in the languages of Europe. Empirical approaches to language typology. 20 s. 655–692. [EUROTYP 6.] Berlin: Mouton de Gruyter.
Torasvirta, Tuula
1988: Verbaalisten yhdyssubstantiivien genetiivialkuisuus nykysuomessa. Laudaturtyö. HY, SKL.
Torpo, Lotta
1998: Aerobic-tuntien direktiivit. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Tuomarla, Ulla
2000: La citation mode d’emploi: Sur le fonctionnement discursif du discours rapporté direct. Suomalaisen tiedeakatemian toimituksia, Humaniora. 308. Helsinki: Academia Scientiarum Fennica.
Tuomi, Tuomo
1991: Täpötäysi ja patajuoppo. – Kielikello 4/1991 s. 7–9.
Tuomikoski, R.
1969: Asemoisilmaustemme luokittelusta. Suomi. 114:4. Helsinki: SKS.
1971: Persoona, tekijä ja henkilö. – Vir. 75 s. 146–152.
1973a: Adjektiivin ja adverbin erosta. – Vir. 77 s. 199–214.
1973b: Kohuttu ja kiistelty. – Vir. 77 s. 195–196.
Tuominen, Aksu
2001: Aamulla piti lährettämän mut sis se meno laapahti: Suomen ahta‑, ähtä-loppuisten verbien morfologista, semanttista ja pragmaattista tarkastelua. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Tuppurainen, Hanna
1991: Kieltojen merkitys ja käyttö keskustelussa. Lisensiaatintyö. HY, SKL.
Turunen, Pirkko
1982: Puhekielen omistusmuotojen tarkastelua. – Jonninen-Niilekselä, Kaija (toim.): Tampereen puhekieli tutkimuskohteena. Folia Fennistica & Linguistica. 6 s. 161–182. Tampere: TaY.
Uotila, Riitta
1997: Virkakielen partisiippiattribuuteista. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Vaattovaara, Johanna
1999: Kaunhiista kauhniiseen, satheesta satteeseen: Jälkitavuissa säilyneen h:n variaatiosta Pellossa vuoden 1995 aineiston valossa. Pro gradu ‑tutkielma. HY, SKL.
2002: Jälkitavujen h:n variaation kehityksestä Tornionlaaksossa. – Vir. 106 s. 508–535.
Vainio, Martti
1996: Phoneme frequencies in Finnish text and speech. – Iivonen, Antti – Klippi, Anu (toim.): Studies in logopedics and phonetics. HY:n fonetiikan laitoksen julkaisuja, sarja B: fonetiikka, logopedia ja puheoppi. 6 s. 181–194. Helsinki: HY.
Vallduví, Enric – Engdahl, Elisabet
1996: The linguistic realization of information packaging. – Linguistics 34 s. 459–519.
Vallduví, Enric – Vilkuna, Maria
1998: On rheme and contrast. – Culicover, Peter W. – McNally, Louise (toim.): The limits of syntax. Syntax and semantics. 29 s. 79–108. San Diego: Academic Press.
Varantola, Krista
1984: Ketjuyhdyssanat – sananmuodostuksen anglismejako? – Kielikello 3/1984 s. 47–50.
Vare, Silvi
1993: Konversioonist eesti keele sõnamoodustuses. – Vir. 97 s. 34–50.
Varjonen, Anna-Mari
1995: Yleiskielen kongruenssinormien rikkeet kolmen sanomalehden kielessä. Pro gradu -tutkielma. TY, suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos.
Varteva, Annukka
1998: Pronominit hän ja tämä tekstissä. – Vir. 102 s. 202–223.
Vartiainen, Pentti
2002: Kolmannen persoonan possessiivisuffiksin viittaussuhteet suomen yleiskielessä. – SJ 44 s. 7–58.
Welin, Saara
1997: Teuvalle ja Temmekselle, Korppooseen ja Keminmaahan. – Kielikello 1/1997 s. 16–21.
1998: Kunnan nimeen perustuvat asukkaannimitykset. – Kielikello 2/1998 s. 22–29.
Vendler, Zeno
1967a: Each and every, any and all. – Vendler, Zeno: Linguistics in philosophy s. 70–96. Ithaca, New York: Cornell University Press.
1967b: Verbs and times. – Vendler, Zeno: Linguistics in philosophy s. 97–101. Ithaca, New York: Cornell University Press.
Vesikansa, Jouko
1974: Temporaalirakenteen futuurista. – Vir. 78 s. 271–276.
1975: Omarahoitteinenelementtikoosteinenyksiymmärteinen. – Vir. 79 s. 119–120.
1978a: Johdokset. Nykysuomen oppaita. 2. Porvoo: WSOY.
1978b: Miljoona sanaa. Porvoo: WSOY.
1989: Yhdyssanat. – Vesikansa, Jouko (toim.): Nykysuomen sanavarat s. 213–258. Porvoo: WSOY.
White, Leila
1993: Suomen kielioppia ulkomaalaisille. Helsinki: Finn Lectura.
Viertiö, Annastiina
1998: Mitä lymyääkään urheilu-uutisten määritteissä. – Kielikello 1/1998 s. 16–19.
Vihanta, Veijo V.
1995: Radiouutisten foneettisesta strukturoinnista suomessa ja ranskassa. – O’Dell, Michael L. (toim.): XVIII Fonetiikan päivät Tampereella 2.–3.9.1994. Folia Fennistica & Linguistica. 18 s. 273–298. Tampere: TaY.
Wiik, Kalevi
1959: Suomen ominaisuudennimien johtamisesta. – Vir. 63 s. 331–339.
1965: Finnish and English vowels: A comparison with special reference to the learning problems met by native speakers of Finnish learning English. Turun yliopiston julkaisuja, sarja B (humaniora). 94. Turku: TY.
1969: Onko suomen yleiskielessä oppositiota /i/–/j/ ja /u/–/v/? – Juhlakirja Paavo Siron täyttäessä 60 vuotta 2.8.1969. Acta Universitatis Tamperensis A. 26 s. 223–237. Tampere: TaY.
1973: Suomen murteiden puolipitkän vokaalin ja geminaation mittauksia. [Moniste, säilytteillä KKTK:n kirjastossa.]
1974: Suomen eksistentiaalilauseiden ”subjekti”. Turun yliopiston fonetiikan laitoksen julkaisuja. 13. Turku: TY.
1975a: Suomen frekventatiivi ja kontinuatiivi. – Vir. 79 s. 153–166.
1975b: Vokaalisoinnun ongelmia. Turun yliopiston fonetiikan laitoksen julkaisuja. 14. Turku: TY.
1977a: Suomen tavuista. – Vir. 81 s. 265–278.
1977b: Suomen tempusten etä- ja pintarakenteista. TYSYKLJ. 5. Turku: TY.
1978: Suomen kielen momentaanijohdoksista. – Rakenteita: Juhlakirja Osmo Ikolan 60-vuotispäiväksi 6.2.1978. TYSYKLJ. 6 s. 165–187. Turku: TY.
1981a: Fonetiikan perusteet. Porvoo: WSOY.
1981b: Mikä lauseenvastike on? – Vir. 85 s. 21–39.
1981c: Suomen ekvatiiviadjektiiveista omistusliiteadjektivaaleihin. – Kielitieteellisiä lastuja 1 s. 12–17. Turku: SKY.
1984: Miksei munoja vaikka kanoja? Kantasuomen toisen tavun a+i-diftongin a:n kahtalaisen kehittymisen syiden pohdiskelua. TYSYKLJ. 20. Turku: TY.
1997: Tämmöttös – Turun murteen kielioppi ja harjoituskirja. Turku: Becola.
Vikberg, Annikki
1997: ”Jos minnuu ottaa päähän nii sillo ruppeen puhumaan et minä”: Persoonapronominit nykypuhekielessä. – Makkonen – Mantila (toim.) 1997 s. 45–58.
Vilkuna, Maria
1984: Voiko kin-partikkelia ymmärtää? – Vir. 88 s. 393–408.
1989: Free word order in Finnish. SKST. 500. Helsinki: SKS.
1991: Constituent order and constituent length in written Finnish. – Hawkins, John A. – Siewierska, Anna (toim.): Performance principles of word order. EUROTYP Working Papers. II, 2 s. 81–106. Amsterdam: Europe Science Foundation.
1992: Referenssi ja määräisyys suomenkielisten tekstien tulkinnassa. Suomi. 163. Helsinki: SKS.
1993: Finnish juuri and just: Varieties of contextual uniqueness. – SKYV 1993 s. 97–122. Turku: SKY.
1997: Into and out of the standard language: The particle ni in Finnish. – Cheshire, Jenny – Stein, Dieter (toim.): Taming the vernacular: From dialect to written standard language s. 51–67. London: Longman.
2000: Suomen lauseopin perusteet. 2., korjattu painos. KKTKJ. 90. Helsinki: Edita, KKTK.
Vilppula, Matti
1979: Vihdin murretta. Suomen kielen näytteitä. 5. [KKTKJ 6.] Helsinki: KKTK.
1984a: Kirjakieli ei ”ala rappeutumaan”. – Kielikello 2/1984 s. 9–11.
1984b: ”Kurkikin jo lähti”. – Vir. 88 s. 47–60.
1989a: Havaintoja hän- ja he-pronominien käytöstä suomen murteissa. – Vir. 93 s. 389–400.
1989b: ”Ketä se oli kun pölli mun kirjan”. – Kielikello 3/1989 s. 12–15.
Winkler, Eberhard
1989: Der Satzmodus ”Imperativsatz” im Deutschen und Finnischen. Linguistische Arbeiten. 225. Tübingen: Niemeyer.
Virkkunen, Hilkka
1977: Essiivi, translatiivi, abessiivi, komitatiivi ja instruktiivi 1960-luvun suomen yleiskielessä. OY:n suomen ja saamen kielen laitoksen tutkimusraportteja. 11. Oulu: OY.
Visapää, Laura
2002: Finiittiverbittömien infinitiivikonstruktioiden affektisista käytöistä ja rakenteesta. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Volk, Martin
1993: Relativsätze im Deutschen. Martin Volkin www-sivut, Institut für Informatik der Universität Zürich. http://www.ifi.unizh.ch/groups/CL/volk/SyntaxVorl/RelativsatzDoku.html. 9.12.2002.
Vološinov, V. N.
1973 [1929]: Marxism and the philosophy of language. Translated by Ladislav Matejka and I. R. Titunik. New York: Seminar Press.
Vuorinen, Riitta
1981: Puhekielen täytelisäkkeistä. – Suojanen, M. K. (toim.): Kirjoituksia puhekielestä. Turun puhekielen projektin julkaisuja. 1 s. 79–96. [TYSYKLJ 14.] Turku: TY.
Vuoriniemi, Jorma
1973: Ollin kieli nykysuomen kuvastimena: Semanttis-interpretatiivi tutkimus. SKST. 312. Helsinki: SKS.
1975: Teonnimet viestinnässä. – Vir. 79 s. 127–152.
1976: Konnektorit tekstin strukturoijina. – Vir. 80 s. 192–215.
Vähämäki, K. Börje
1984: Existence and identity: A study of the semantics and syntax of existential sentences in Finnish. Meddelanden från Stiftelsens för Åbo Akademi forskningsinstitut. 99. Turku: Åbo Akademi, tidningsbokhandeln.
Välimaa-Blum, Riitta
1999: A feature geometric description of Finnish vowel harmony covering both loans and native words. – Lingua 108 s. 247–268.
Ylikahri, Kristiina
1996: Referoinnin laajentumat: hän-, he- ja se-, ne-pronominien käytöstä Siikaisten murteessa. – Vir. 100 s. 182–203.
Ylikoski, Jussi
2003: Havaintoja suomen ns. viidennen infinitiivin käytöstä. – SJ 45 s. 7–44.
Yli-Luukko, Eeva
1990: Joutsan murretta. Suomen kielen näytteitä. 31. [KKTKJ 56.] Helsinki: KKTK.
Yli-Vakkuri, Valma
1969: Miksi pojat joskus ovat iloiset? Adjektiivisen nominatiivipredikatiivin esiintymisedellytyksistä. – Juhlakirja Paavo Siron täyttäessä 60 vuotta 2.8.1969. Acta Universitatis Tamperensis A. 26 s. 257–268. Tampere: TaY.
1976: Onko suomen kvalitatiivinen astevaihtelu epäproduktiivinen jäänne? – SJ 18 s. 53–69.
1978: ”Hän sanoi nimekseen Virtanen”: Erään päätteettömän objektityypin taustaa. – Rakenteita: Juhlakirja Osmo Ikolan 60-vuotispäiväksi 6.2.1978. TYSYKLJ. 6 s. 306–322. Turku: TY.
1979: Partitiivisubjektin toiset juuret: Eräs kvantiteetin ilmaisujärjestelmän ilmentymä. – Sanomia: Juhlakirja Eeva Kangasmaa-Minnin 60-vuotispäiväksi 14.4.1979. TYSYKLJ. 9 s. 155–192. Turku: TY.
1986: Suomen kieliopillisten muotojen toissijainen käyttö. TYSYKLJ. 28. Turku: TY.
1987: Aspect and the affective attitude of the speaker: Usage and meaning in grammatical case variation in Finnish. – Koski, Mauno – Lähdemäki, Eeva – Häkkinen, Kaisa (toim.): Fennistica festiva in honorem Göran Karlsson septuagenarii. Fennistica. 9 s. 189–205. Turku: Åbo Akademis förlag.
1989: Suomalaisen puhuttelun piirteitä. – Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XXXVI s. 43–74. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto.
1992: Suomen kielen omistusliitteen tulevaisuus. – SJ 34 s. 77–87.
Zifonun, Gisela – Hoffmann, Ludger – Strecker, Bruno
1997: Grammatik der deutschen Sprache. [Band 1–3.] Schriften des Instituts für deutsche Sprache. 7.1–7.3. Berlin: Walter de Gruyter.
Zolotova, Galina Aleksandrovna
2000: The concept of ”personal”/”impersonal” and its interpretations. – Russian Linguistics 24 s. 103–115.
Zwicky, Arnold M.
1985: Clitics and particles. – Language 61 s. 283–305.
Östman, Jan-Ola
1982: The symbolic relationship between pragmatic particles and impromptu speech. – Enkvist, Nils Erik (toim.): Impromptu speech: A symposium. Meddelanden från Stiftelsens för Åbo Akademi forskningsinstitut. 78 s. 147–165. Turku: Åbo Akademi.

 

TIETOJA VERKKOVERSIOSTA

ESIPUHE

JOHDANTO

LYHENTEET JA ERIKOISMERKIT

KIRJALLISUUSLUETTELO

VIITTAUSOHJE

TEKIJÄ- JA JULKAISUTIEDOT

PALAUTE