» 1. infinitiivi (tässä kieliopissa A-infinitiivi) §120 ↓
» 2. infinitiivi (tässä kieliopissa E-infinitiivi) §120 ↓
» 3. infinitiivi (tässä kieliopissa MA-infinitiivi) §120 ↓
» 4. infinitiivi (tässä kieliopissa kuuluu verbiliittoon on tekeminen) §492 ↓
» 5. infinitiivi (tässä kieliopissa adverbityyppi, esim. sanomaisillaan) §492 ↓
» -a, -ä, -tsa, -tsä, -sa, -sä, esim. bensa, kärtsä §218
» a, ä -vartaloisten nominien taivutus §65
» -aantu, -eentu, -iintu, esim. hajaantua, sotkeentua, lykkääntyä §344
» §82 päätteen liittyminen vartaloon ja murrevariantit
» §686 adverbin vs. substantiivin sijamuotona, esim. aivan syyttä
» §992 puuttumista merkitsevässä adverbiaalissa, esim. rahatta
» §1261 leksikaalisia ja syntaktisia rajoituksia
» §1627 MA-infinitiivin, kiellon ilmaisemiskeinona
» §1628 substantiivissa, kiellon ilmaisemiskeinona
» §1632 ja kieltoverbi samassa lauseessa, tulkintoja
» §82 päätteen liittyminen vartaloon
» §487 verbejä, joilla ablatiivirektio
» §655 tavan adverbeissa, esim. istualtaan
» §979 predikatiiviadverbiaalin sijana, esim. maistua hyvältä
» §986 habitiiviadverbiaalin sijana, esim. Mieheltä vietiin kello
» §995 agenttiadverbiaalin sijana, esim. Häneltä ilmestyi kirja
» §1156 tukipronominin sijana, tukipronomini lauseessa vs. ei
» §1244 osan ominaisuutta ilmaisemassa, esim. kaunis kasvoiltaan
» §1249 ajan adverbiaaleissa, esim. juhannukselta
» absoluuttinen adjektiivi, esim. puinen, taloudellinen §606
» §607 vs. suhteellinen adjektiivi
» absoluuttinen superlatiivi, esim. mitä ihanin §642
» abstrakti paikallissija §1223
» §1235 paikallissijajärjestelmän osana
» §82 päätteen liitttyminen vartaloon ja murrevariantit
» §591 substantiivin adverbiaalissa, esim. optioilla keinottelu, viskiä jäillä
» §655 tavan adverbeissa, esim. rähmällään
» §986 habitiiviadverbiaalin sijana, esim. Minulla on auto
» §987 lokatiivinen vs. habitiivinen adverbiaali
» §989 tavan adverbiaalissa, esim. lujalla äänellä
» §990 välineen adverbiaalissa, esim. leikata veitsellä
» §992 ’kanssa’-merkityksisessä adverbiaalissa
» §995 agenttiadverbiaalin sijana, esim. teettää työ toisilla
» §1156 tukipronominin sijana, tukipronomini lauseessa vs. ei
» §1247 omistus- ja kuuluvuussuhteen ilmaisijana
» §1248 ajan adverbiaaleissa, esim. päivällä
» §338 muuttumisjohdoksen kantana, esim. hoiketa, hoikentua, hoikistua
» §582 substantiivin adjektiivimääritteiden järjestys
» §581 paikka suhteessa genetiivimääritteeseen substantiivin edellä
» §625 substantiivina, mahdolliset lauseenjäsentehtävät
» §626 ihmistarkoitteiset adjektiivit substantiivina, esim. köyhät, sairaat
» §627 abstraktiin entiteettiin viittaavat adjektiivit substantiivina, esim. hyvä, tyhjä
» §681 vs. adverbi, yleistä eroista ja yhtäläisyyksistä
» §683 vs. adverbi predikatiiviadverbiaalin tehtävässä, esim. olla kipeänä
» §787 numeraalin edellä, esim. runsaat kaksi viikkoa
» §1087 rinnasteiset pääsanat, eri tulkintoja, esim. voimakkaat naiset ja venäläiset
» §1228 yleisimmät sijamuodot teksteissä
» §299 yleisiin johdostyyppeihin kuulumattomia, esim. pysty, kelpo, kiero
» adjektiivilauseke, AP §611–624
» §1454 refleksiivisten ainesten tulkinta, esim. ominaisuuksiinsa nähden edullinen
» adjektiivin adverbiaali §617
» §907 vs. adverbiaali lauseenjäsenenä
» adjektiivistuminen (partisiipin leksikaalistuminen) §630
» §521 ja adjektiivi- vs. partisiippilauseke
» §522 ↓ TU-partisiippien, esim. suosittu
» adjunkti (määritteen nimityksenä) §439 ↓
» §371 adverbina, esim. hallussa
» §633 ↓ komparoituvat partitiivitäydennyksen saavat, esim. sinua lähempänä
» §678 sama sana tulkittavissa adverbiksi
» §692 mitkä sanat esiintyvät pelkästään prepositioina tai postpositioina
» §693 vs. substantiivi, esim. presidentin rinnalla, suhteessa saatuihin tietoihin
» §694 vs. adverbi: yhteinen alue ja erikoistapauksia, esim. vuosi sitten
» §708 vs. partikkeli, esim. paitsi, kautta
» §709 ↓ vs. partikkeli, vastaan, vastassa
» §985 väylän adverbiaalissa, esim. pitkin, läpi
» §990 välineen ja keinon adverbiaalissa, esim. jonkun avulla
» §992 ’kanssa’- ja ’ilman’-merkityksisissä adverbiaaleissa
» §995 agenttiadverbiaalissa, esim. viraston toimesta ~ taholta
» §1185 ja ellipsi, esim. ei siviilejä vaan sissejä vastaan
» §1628 puuttumista tarkoittavat ilman, vailla
» adpositiolauseke, PP §699–712
» §372 adverbiin sisältyvät taivutusainekset vs. johtimet
» §386 mitä taivutusmuotoja adverbiin voi sisältyä
» §387 katsaus sijapäätteen sisältäviin adverbeihin
» §388 in-päätteinen, esim. harvoin, hyvin
» §389 n-loppuinen, esim. rinnan, liian
» §390 verbinmuodosta kivettynyt, esim. epäilemättä
» §681 vs. adjektiivi, yleistä eroista ja yhtäläisyyksistä
» §688 adposition taustalla, esim. lähellä
» §694 myös adpositiona käytettäviä adverbeja
» §1224 vs. semanttissijainen lauseke
» §672 adverbin, esim. kotoisin Kuopiosta
» §682 paikallissijainen adjektiivi tavan ja olotilan adverbiaalina, esim. helpolla, suoraan
» §688 paikallissijainen substantiivi joskus adpositiomainen, esim. olla muiden tiellä
» §908 nominaalisten lauseenjäsenten joukossa
» §960 miten eroaa subjektista, objektista ja predikatiivista
» §1223 semanttiset sijat, sijajärjestelmän näkökulmasta
» §1399 milloin erillään nominipääsanastaan, esim. Tähän minä olen tyytyväinen
» §1400 erillään nominipääsanastaan lähinnä kopula- ja eksistentiaalilauseissa
» §1401 erillään substantiivipääsanastaan, esim. suhteiden normalisointi naapureihin
» §1482 referoinnin johtoilmaus adverbiaalina
» adverbiaalikonjunktio (jos, kun, kunnes, koska, vaikka ym.) §818
» §813 liitepartikkelillinen, esim. kunhan
» §816 lueteltuna; vs. muut konjunktiotyypit
» §1081 lausekerinnastuksessa, esim. mukava vaikka kulunut
» §1111 adverbiaalilauseen osana
» §1125 tilanteen loppukohta tai edellytys: kunnes, jahka, kunhan
» §1144 subjekti- tai objektilauseessa
» adverbiaalilause §1111–1143 (luku)
» §1068 epärestriktiivinen, lisäyksenä
» §1120 ja päälausetta aloittava niin
» §1154 tukipronominillinen lause adverbiaalitäydennyksenä, esim. Se liittyy siihen, että...
» §1155 että-lause täydennyksenä ilman tukipronominia, esim. Olin iloinen, että...
» §1157 kun-, jos- tms. lause täydennyksenä, esim. Äiti ei tykkää (siitä) kun melutaan
» §1180 ellipsi etuasemaisessa lauseessa
» §1181 ellipsi, lauseilla yhteinen objekti
» §1188 ellipsi, lauseilla yhteinen finiittiverbi ja nominaalisia jäseniä
» §1595 konditionaalissa, ilmaisee ehtoa tms. toteutumatonta asiaintilaa
» §1596 konditionaalissa, muu kuin ehtolause
» §1621 hallitsevan lauseen kiellon vaikutusalassa
» adverbiaalilauseke (adverbiaalina toimivan lausekkeen nimityksenä) §442 ↓
» §1392 sijaintimahdollisuudet lauseessa
» §1393 sijainti verbien välissä lauseen sisällä
» §474 täydennysmuotin edellyttämänä
» §588 substantiivin, esim. käynti museossa
» §589 abstraktin substantiivin, esim. toivo paremmasta
» §1153 lause, esim. Olen varma (siitä), että...
» §1183 ellipsi, erisubjektisilla lauseilla yhteinen
» adverbilauseke, AdvP §670–677
» §372 määrä ja ominaispiirteet
» §1103 konjunktiona mutta, vs. konsessiivinen
» §1104 konnektiivina puolestaan, sen sijaan, sitä vastoin, taas, toisaalta
» affektinen fokusrakenne, esim. Sinä se sitten jaksat §1715
» §1707 suhteessa muihin affektisiin ilmaustyyppeihin
» §6 ↓ soinnillisten klusiilien sävynä
» §154 deskriptiivisissä sanoissa
» §424 bahuvriihiyhdyssanoissa
» §1281 ja t-päätteinen jussiivi, esim. Luokoot mallin omien mittojensa mukaan
» §1382 ja lauseen sanajärjestys
» agentti (agenttipartisiipin) §527
» §1333 monipersoonaisessa passiivissa, esim. Ne ovat äidin tekemät
» agentti (semanttinen rooli) §446
» §912 subjektille ominaisena roolina
» §313 teettojohdoksen yhteydessä
» §1327 passiivilauseessa, esim. kanslerin toimesta
» §1344 ↓ johdospassiivin yhteydessä
» §246 vs. ma, mä-substantiivit, esim. sanoma
» §1299 possessiivisuffiksittomuus, esim. meidän hyväksymässä
» §1333 monipersoonaisessa passiivissa, esim. Ne ovat äidin tekemät
» -ahta, -ähtä, esim. huudahtaa, roiskahtaa §369
» -ahtava, -ähtävä, -htava, -htävä, esim. jatsahtava, vanhahtava §295
» §523 mihin partisiippien aikatulkinta perustuu
» ainesana, esim. vesi, rauta §555
» A-infinitiivi (infinitiivien joukossa) §492
» A-infinitiivi (perusmuoto, esim. tehdä) §493
» §120 tunnusvariantit ja vartalot
» §469 millaisten verbien yhteydessä esiintyy
» §470 vaihtelu MA-infinitiivin kanssa
» §471 verbin merkitys vrt. lauseobjekti, esim. tahtoa, sallia, huomata
» §504 infinitiivisubjektina intransitiivisissa rakenteissa
» §505 ↓ eri käsityksiä lauseenjäsentehtävästä rakennetyypissä Minun pitää mennä
» §506 substantiivin määritteenä
» §510 ilmaustyypissä hyvä ajankohta tehdä
» §550 tarkoituksen ilmauksena, vs. tehdäkseen, tehtäväksi
» §593 abstraktin substantiivin yhteydessä, esim. into lähteä
» §623 adjektiivin määritteenä, esim. kätevä käsitellä
» §1170 itsenäisen relatiivilauseen sisältävässä rakenteessa on millä mällätä
» §1521 verbiliiton oli tehdä (virheen) merkitys
» §1564 modaaliverbien yhteydessä
» A-infinitiivin translatiivi, esim. tehdäkseen §493
» §513 tarkoituksen ilmauksena, finaalirakenteessa
» §514 kommenttiadverbiaalina, esim. Villeä lainatakseni
» §549 vs. muut infiniittiset tarkoituksen ilmaukset
» §1482 johtoilmauksena, esim. lainatakseni Karhin kolumnia
» §1607 kiteytynyt adverbiksi, esim. tietääkseni
» -aise, -äise, esim. kehaisee, yskäisee §370
» -aja, -äjä, esim. kumajaa §367 ↓
» ajaa-tyyppisten verbien taivutus §72
» §650 ja mennyt, nykyinen ja tuleva aika
» §826 vs. aina sävypartikkelina, esim. Aina me hinnasta sovitaan
» §591 substantiivin adverbiaalimääritteenä, esim. konsertti eilen
» §689 adpositiolauseke, esim. vuosien kuluttua, ennen aamua
» §964 lauseessa useita, keskinäinen suhde
» §1248 paikallissijojen näkökulmasta
» §1527 preesensilmausten tulkinnan ohjaajana
» §1537 jatkuvuutta ilmaisevat adverbiaalit ja perfekti
» §1539 imperfektissä vs. perfektissä
» §1544 ja ilmauksen futuurinen merkitys
» -ake, -äke, esim. räyhäke §211
» -akka, -äkkä, esim. sähäkkä, sutjakka §288
» §289 suhde kAs-johdoksiin, esim, kalvakka ~ kalvakas
» §714 ihmistarkoitteisten pronominien erityispiirteenä
» §717 persoona- ja demonstratiivipronominin eronteossa
» §923 omistuslauseessa, esim. Sinulla on minut
» §925 (totaali)objektin tuntomerkkinä
» §934 objektin sijana, vs. totaaliobjektin muut sijat
» §935 objektin sijana 7 pronominilla
» akkusatiiviobjekti (tässä kieliopissa totaaliobjekti) §925 ↓
» aktantti (täydennyksen nimityksenä) §439 ↓
» -ale, -äle, esim. ketale §211
» alisteinen kysymyslause §1144
» §458 millaisten verbien subjektina esiintyy
» §472 millaisten verbien objektina esiintyy
» §1124 kun- vs. milloin-lause
» §1162 substantiivin määritteenä
» §1171 vs. itsenäinen relatiivilause
» §1460 epäsuoran esityksen muotona
» §1703 rakenne vs. itsenäisen kysymyslauseen
» §1704 milloin kysyvässä tehtävässä
» §594 substantiivin yhteydessä
» §1180 ellipsi, lauseilla yhteinen subjekti
» §1390 ja verbiloppuinen sanajärjestys
» §1398 osa hallitsevassa lauseessa, esim. Miten luulisit että se on tapahtunut?
» alkukahdennus (rajageminaation nimityksenä) §34 ↓
» §82 päätteen liittyminen vartaloon ja murrevariantit
» §487 verbejä, joilla allatiivirektio
» §589 substantiivin adverbiaalitäydennyksessä, esim. vaihtoehto sodalle
» §619 adjektiivin adverbiaalin sijana, esim. perso makealle
» §655 tavan adverbeissa, esim. raolleen
» §979 predikatiiviadverbiaalin sijana, esim. maistua hyvälle
» §986 habitiiviadverbiaalin sijana, esim. Anna se minulle
» §995 agenttiadverbiaalin sijana, esim. koira teetti meille työtä
» §1156 tukipronominin sijana, tukipronomini lauseessa vs. ei
» §1250 ajan adverbiaaleissa, esim. Vappu sattuu maanantaille
» allitteraatio (alkusoinnun nimityksenä) §1736
» -alta, -ältä, esim. painaltaa §368 ↓
» §1076 kirjoitetun kielen tyylitellyissä itsekorjauksissa
» §1269 nolla-anafora ja subjektipronominin poisjäänti, vrt. 1. ja 2. persoona
» §1405 suhde viittaamiseen ja määräisyyteen
» §1424 lauseyhdeyden merkitys tulkinnassa, indeksaalisuus
» §1437 ilman tiettyä tarkoitetta
» §1439 tarkoittaa käsiteltävää asiaintilaa
» §1444 keskustelupuheen viittausketjuissa
» §1453 vs. refleksiiviaines infiniittisissä rakenteissa
» §1470 referoinnissa vs. logoforinen pronomini
» -anderi, -ander, -anteri, esim. kosanderi §220
» antikausatiivi (automatiivisen johdoksen nimityksenä) §334 ↓
» apokoinou (limittäisrakenteen nimityksenä) §1017 ↓
» appellatiivi (yleisnimen nimityksenä) §553
» §1060 termin käyttötapoja eri perinteissä
» appositioadverbiaali (tässä kieliopissa predikatiiviadverbiaalin tyyppi) §1060
» appositioattribuutti (tässä kieliopissa substantiivimäärite tai appositiorakenteen osa) §1308 ↓
» §601 määritteellisen tittelin ja erisnimen muodostama, esim. arkiston johtajalla Leo Mäkisellä
» §719 mukana persoonapronomini, esim. me naiset
» §727 mukana proadverbi, esim. tuolla ulkona, silloin illalla
» §965 kahden adverbiaalin muodostama, esim. täällä kotona
» §1211 mukana kysymyssana, esim. milloin sunnuntaina
» §1278 rakenteen osien vaikutus finiittiverbin lukukongruenssiin
» appositioyhdyssana, esim. lapsinäyttelijä §422
» §408 määritysyhdyssanan alatyyppinä
» §423 edusosana kuvaileva sana, esim. lapsirukka
» §115 modustaivutus liittomuodoissa
» §1334 monipersoonaisessa passiivissa
» §1540 olla pluskvamperfektissä
» -are, -äre, esim. lampare, kökkäre §211
» argumentti (täydennyksen nimityksenä) §439 ↓
» -ari, -äri, esim. kylppäri, telkkari §216
» §569 artikkelimainen se/ne, tämä/nämä tai tuo/nuo substantiivilausekkeen rakenteessa
» §1413 demonstratiivipronominin käyttö määräisen artikkelin tavoin
» §584 substantiivin määritteenä, esim. ihana
» asenneadverbi, esim. onneksi, toivottavasti §667
» asenneadverbiaali, esim. onneksi, ikävä kyllä §1000
» §927 aspektin ilmaiseminen objektin tehtävänä, vrt. vaikutuksenalaisuus
» §930 osuus objektin sijan määräytymisessä
» §931 vs. kvantitatiivinen määräisyys ja epämääräisyys objektin sijan määräytymisessä
» §1339 muutospassiivin, esim. tulla kartoitetuksi
» §1340 tilapassiivin, esim. olla pidätetty ~ pidätettynä
» §10 vaikutus sananloppuisten äänteiden yleisyyteen
» §39 puheessa sanan rajalla, esim. äidil laukku
» §57 vartalon lopun ja taivutustunnuksen alun sulautuminen, esim. tul-la-an
» assosiatiivinen anafora §1438
» §817 ↓ vs. rinnastuskonjunktio: saati sitten, saati että
» §847 fokuspartikkelien asteikkotulkinnasta, esim. jopa, peräti, enintään, sentään
» §848 asteikon alkupään fokuspartikkeleita: edes, ainakin, vähintään, hädin tuskin, juuri ja juuri
» §849 asteikon yläpään fokuspartikkeleita: jopa, peräti, saati, myös vielä
» asteikollinen adjektiivi §605
» §641 komparaatiosana adjektiivin tai adverbin määritteinä, esim. vähemmän kiva, eniten vinossa
» §664 intensiteettisanat astemääritteinä
» §675 adverbin astemääritteiden tyypit
» §1160 niin konsekutiivisen rakenteen niin x että kiinteänä osana
» §1685 kuinka ~ miten määrää koskevissa kysymyksissä
» §22 ja tavurakenne, esim. onko haen yksi- vai kaksitavuinen
» §43 poikkeuksia tavun laatuun perustuvasta yleistyksestä
» asyndeettinen rinnastus §1082
» §882 lauseiden, vs. konjunktion käyttö
» §1083 kitetynyt, esim. ylös alas
» §1084 ilman konjunktiota liitettyjen lauseiden tulkinnoista
» §1308 ↓ vs. appositiorakenne, aiempien kielioppien tulkintoja
» attribuutti (tässä kieliopissa substantiivin määrite) §867
» §1308 ↓ aiemmin käytetty myös eräistä appositiorakenteista
» §303 muiden muuttumisjohdosten joukossa
» §336 monipersoonaisena passiivina ja verrattuna yksipersoonaiseen passiiviin
» avain-tyyppisten nominien taivutus §66
» §1009 kielelliset ja ei-kielelliset ainekset
» §1025 merkitys keskustelussa
» §1026 ainekset ja järjestys kaaviona
» §1369 osana lauseen sanajärjestyksen kenttäkuvausta
» §1358 missä tahansa lauseenjäsentehtävässä
» avoin tulkinta, subjektin §1347
» §509 infinitiivissä adjektiivin yhteydessä, esim. Väite on vaikea hyväksyä
» bahuvriihi, bahuvriihiyhdyssana §424
» §408 määritysyhdyssanan alatyyppinä
» datiiviadverbiaali (tässä kieliopissa genetiivisubjekti) §921
» -de, -e, esim. jäde, stobe §220
» §716 1. ja 2. persoonan pronominien
» §720 demonstratiivipronominien
» §722 demonstratiivipronominien, puhetilanteessa
» §1405 ja tarkoitteeseen viittaamisen keinot
» §1425 demonstratiivipronominien muuttuva tilanteinen tulkinta
» §1467 deiktisten viitepisteiden muutos referoinnissa
» §1474 pronominit ja tempus referoinnissa
» deiktinen keskus (eli origo) §1424
» delokutiivi, esim. huhuilla §857 ↓
» demonstratiivipronomini §720
» §569 merkitys substantiivin tarkennemääritteenä
» §580 sijainti substantiivin tarkennemääritteenä
» §639 komparatiivijohdoksen määritteenä, esim. ei sen parempi
» §722 merkitysero tämä ~ tuo ~ se kielenkäyttötilanteessa
» §723 se-sanan erilaiset viittaavat ja rakenteelliset tehtävät
» §724 pronominin jälkeensä saamat lause- ja muut määritteet
» §1066 lohkeaman alussa, esim.Se tulee nyt se ohjelma, Tää on hyvää tää keitto
» §1409 itsenäisenä NP:nä määräinen
» §1426 viittaamassa läsnä olevaan henkilöön
» §1430 tämä tekstissä anaforisena substantiivin yhteydessä
» §1467 referaatissa alkuperäisen tai nykyisen puhetilanteen mukaan
» deonttinen modaalisuus §1554
» §1569 milloin voida ja saada tulkitaan deonttisesti
» §1570 tulkintoja, esim. Saat (luvan) mennä ’sinun täytyy mennä’
» §1590 imperatiivin piirteenä
» §1597 potentiaalin tulkintana
» §1668 ilmaisukeinot direktiivisessä käytössä
» desimaali-ilmaus, esim. neljä pilkku yhdeksän §783
» §206 usein affektisten johdosten kantavartalona
» §309 deskriptiiviset verbit johdosmaisuuden kannalta
» determinatiivinen yhdyssana (eli määritysyhdyssana) §408
» §798 ryhmät: vastaanottaminen, kuulolla olo, tarkistus
» §799 kahdentuminen, esim. joo joo, jaa jaa, ja yhdistelmät, esim. no joo, ai jaa
» §800 prosodia ja äännerakenne
» §1005 moniyksikköisen vuoron osana
» §1028 ai, jaa, ai jaa vuoron alussa tarkistuksissa
» §1044 vuoron yksin muodostavana aineksena
» §1045 itsenäisenä vuorona toimiva joo tai juu
» §1047 kuulolla oloa osoittava mm
» §1048 vuorona toimiva just, justiinsa, just joo
» §1049 vuorona toimiva ai, jaa, aha, ahaa, ai jaa, vai niin
» §1213 samanmielisissä kannanotoissa, esim. Niin on joo
» §1427 indeksaalisena aineksena, vs. deiksis
» §1709 affektisuuden ilmaisukeinona
» §1738 partikkelin affektinen toisto, esim. joo joo
» §19 pitkän vokaalin vastineita puhutussa kielessä
» §23 väljentyminen, esim. miäs
» §24 i-loppuisten vastineet puhutussa kielessä, esim. punanen, punaanen
» direktiivi §1645–1677 (luku)
» §831 mukana hAn-partikkeli, esim. Tulehan tänne
» §838 mukana partikkeli -s tai -pas, -päs, esim. tules ~ tulepas tänne
» §880 finiittiverbitön, lausemaisuuden kannalta
» §1092 rinnastuksessa ensimmäisen lauseen tehtävänä
» §1216 direktiiviin vastaamisen tapoja
» §1217 direktiiviin vastaaminen suhteessa sen muotoon
» §1462 käskyjen, pyyntöjen, ohjeiden jne. referointi
» §1533 imperfektissä, esim. Nyt mentiin
» §1738 ilmauksen affektiivinen toisto, esim. Tule tule!
» direktionaalinen johdos §317
» §337 nominikantainen, esim. etääntyä
» disjunktiivinen vaihtoehtokysymys §1698
» §888 (modaalisten) lausetyyppien kannalta
» §1679 kysymyslauseen tyyppinä
» §1689 vrt. yksinkertainen vaihtoehtokysymys
» diskurssideiksis (tässä kieliopissa tilanneviitteisyys) §1439 ↓
» diskurssipartikkeli (partikkeliryhmän nimityksenä) §793
» §353 frekventatiivisten verbien merkityksenä
» §378 ajankohdan isin-adverbeissa, esim. kesäisin
» §380 (i)ttain-johdosten merkityspiirteenä, esim. alueittain
» §752 pronominien jokainen, joka (ikinen), (itse) kukin
» §755 pronominin, tyypissä milloin se on mitäkin
» §946 predikatiivin, nominatiivin ja partitiivin osoittamana
» §1683 pronominin, kysymyslauseissa, esim. minkä verran mihinkin satsataan
» duratiivinen tapahtuma §1506
» §1507 kielellisiä tunnusmerkkejä
» dynaaminen modaalisuus §1554
» §1566 verbin voida tulkintana
» §1567 erilaisia verbejä, esim. pystyä, kyetä, ehtiä
» §1569 verbien saada ja sallia tulkintana
» §445 verbien tyypillisenä piirteenä
» e : ee -vartaloiset eli tuote-tyyppiset nominit §68
» §59 vartalon ja tunnuksen rajan hämäryys
» §85 ↓ monikon genetiivi, esim. tuotteiden ~ tuotteitten
» §202 nominikantaisia substantiivijohdoksia, esim. kirje, pahe
» §241 muodostus verbikannoista
» §242 verbikantaisia substantiivijohdoksia, esim. tuote, moniste
» e : e -vartaloisten eli nalle-tyyppisten sanojen taivutus §65
» -ea, -eä, esim. heleä, tympeä §298
» ea, eä -nominit (taivutustyyppi), esim. tärkeä §67
» §88 yksikön partitiivivaihtelu, esim. tärkeää ~ tärkeätä ~ tärkeetä
» §398 määritysyhdyssanan osana
» §404 ↓ verrattuna termiin edusosa
» §439 edussanan sanaluokka lausekkeen nimeämisperusteena
» §1351 nollapersoonan esiintymisympäristönä
» §1595 konditionaalin esiintymäympäristönä
» §1641 ja kieltohakuiset ainekset
» -eilla -eillä, esim. hereillä, tekeillä §393
» §120 tunnusvariantit ja taivutus
» E-infinitiivin inessiivi §543
» §544 essA-rakenteen aikatulkinta vs. tehtyä
» §545 essA-rakenteen ehto- ja rinnastava tulkinta
» §546 essA-rakenteen subjekti
» §547 essA-rakenteen avoin subjekti, esim. Tullessa kysytään paperit
» §697 adpositioksi leksikaalistuneena: mennessä, kuluessa
» E-infinitiivin instruktiivi §515
» §123 muotoaines en, den, ten mahdollisena nippumorfeemina
» §516 en-rakenteen aikasuhteet ja rinnastava merkitys
» §518 en-rakenteen aikatulkinta vrt. mAllA-rakenne
» §519 en-rakenteen subjekti esim. Kuljin laulellen ~ muiden nähden
» §520 en-rakenteen avoin subjekti esim. Vuosi vaihtui samppanjaa maistellen
» §877 statusrakenteessa, esim. silmät säihkyen
» §989 tavan adverbiaalissa, esim. hymyillen
» §1297 possessiivikongruenssin kannalta, esim. minun nähteni
» -eissa, -eissä, esim. tohkeissaan, kateissa §393
» §464 vs. transitiivilause, esim. Seutu ~ seudulla vilisi lapsia
» §511 mukana A-infinitiivi, esim. Töitä olisi muillekin jakaa
» §894 pääjäsenet ja niiden järjestys
» §923 subjektin vähäinen subjektimaisuus
» §1280 subjektin ja verbin inkongruenssi, esim. Siihen on pätevät syyt
» §1375 ja lauseen sanajärjestyksen kenttäkuvaus
» §1400 sisältää hajarakenteen, esim. Tähän on monta syytä
» §1448 ja refleksiivisten ainesten tulkinta
» §1660 ↓ konditionaalimuotoinen tarjouksena, esim. Teille olisi puhelu
» §1667 jussiivissa, esim. Tässä olkoon aloitus keskustelulle
» eksistentiaalinen kvantifikaatio §740
» §746 indefiniittisissä pronomineissa
» §759 ja kuka vain-tyyppiset pronominit
» eksistentiaalinen verbi, eksistentiaaliverbi §459
» eksklamatiivilause, huudahduslause §890
» §886 vs. muut modaaliset lausetyypit
» eksklamatiivinen lausuma §1712
» eksklusiivinen fokuspartikkeli §839
» §844 tyyppitapauksena vain lähisynonyymeineen, esim. ainoastaan, pelkästään
» §845 juuri, just, justiinsa ja nimenomaan, vs. vain
» §846 itse-sanan fokuspartikkelikäyttö
» §1688 juuri ja just miksi-kysymyksissä
» eksoforinen (tässä kieliopissa yleensä deiktinen) §1427
» §1362 nollasubjektin tulkintana, vs. nollapersoona
» ekspletiivinen pronomini tai partikkeli §915
» §1317 sitä, tässä passiivilauseessa
» §1715 affektisissa rakenteissa
» ekspletiivisubjekti (eli muodollinen subjekti) §915
» §924 mikä on subjekti esim. lauseessa Se olin minä?
» §951 vs. jäännöksetön predikatiivi, esim. Lauri ja Mikko ovat Tiinan veljet
» §1270 persoonapronominit, kongruenssi ja subjektitulkinnat
» §1274 substantiivilausekkeet, kongruenssi ja subjektitulkinnat
» ekvatiivinen adjektiivi §613 ↓
» ekvatiivinen fokusrakenne eli fokusoiva lohkorakenne, esim. Kauppa se on joka kannattaa §1404
» §82 päätteen liittyminen vartaloon
» §487 verbejä, joilla elatiivirektio
» §589 substantiivin adverbiaalitäydennyksessä, esim. toivo paremmasta
» §592 osasanan täydennyksen sijana, esim. osa ihmisistä
» §618 kausaalisen adverbiaalin sijana, esim. ylpeä lapsestaan
» §673 adverbin, adverbiaalin sijana, esim. perillä asioista
» §773 kokonaisuuden elatiivirakenne ja numeraali
» §782 kokonaisuuden elatiivirakenne ja murtolukusana
» §904 tuloslauseen NP:n sijana, esim. Meistä tulee tanssijoita
» §984 väylän adverbiaalin sijana
» §985 vs. kautta väylän ilmauksissa
» §990 ↓ vs. adessiivi, esim. myydä kovasta hinnasta ~ kovalla hinnalla
» §993 näkökulmaa ilmaisevana adverbiaalin sijana, esim. minusta
» §996 kausaalisen adverbiaalin sijana, esim. revetä ilosta
» §997 vs. illatiivi kausaalisen adverbiaalin sijana, esim. kuoli puukoniskusta ~ -iskuun
» §1154 tukipronominin sijana, esim. riippuu siitä, että...
» §1155 tukipronominin sijana, tukipronomini lauseessa vs. ei
» §1243 kosketusverbin adverbiaalissa, esim. vetää lasta kädestä
» §1244 osan ominaisuutta ilmaisemassa, esim. tiukka vyötäröstä
» §1249 ajan adverbiaaleissa, esim. heti aamusta
» -ele, esim. elelee, katselee §359
» -eli, -li, -uli, -yli, -eliini, -liini, esim. mummeli, äityli, laiheliini §212
» -elias, -eliäs, -lias, -liäs, esim. säästeliäs, armelias §291
» §140 ja sanojen sulautuminen toisiinsa, esim. siellon ’siellä on’
» §437 yhdyssanojen rinnastuksessa
» §874 lausemaisuuden kannalta
» §1089 lauseiden rinnastuksen tyyppitapauksessa
» -elo, -elö, -lo, -lö, esim. pippalot, ruipelo §213
» -elta, -eltä, -lta, -ltä, esim. räpeltää, ujeltaa §309
» §329 johdoksia ja muotteja, esim. kähveltää, soveltaa
» eläytymisesitys (vapaan epäsuoran esityksen nimityksenä) §1466
» -endaali, -daal, esim. fyffendaali §220
» endoforinen (tässä kieliopissa anaforinen) §1427
» §1428 prototyyppisessä anaforassa yhtä kuin korrelaatti
» §1443 kielellinen muoto toistuvien viittausten ketjussa
» -enta, -entä, -nta, -ntä, esim. mallintaa, suomentaa §328
» §151 epenteettinen i lainasanojen mukautuskeinona
» §152 epenteettinen i vierassanoissa
» episteeminen modaalisuus §1556
» §1571 tyypillisiä verbejä, esim. voida, saattaa
» §1572 mahtaa ja taitaa-verbien tulkintana
» §1574 täytyä-verbin tulkintana
» epämääräinen persoona (nollapersoonan nimityksenä) §1347 ↓
» epämääräisyys, indefiniittisyys §1409
» §790 numeraalin sisältävässä lausekkeessa
» §1410 osoittaminen tarkenteilla, esim. eräs ~ joku tyttö, vrt. myös tietty
» §1411 osoittaminen proadjektiivilla ja demonstratiivipronominilla
» epärestriktiivinen adverbiaalilause §1114
» epärestriktiivinen määrite §565
» epärestriktiivinen relatiivilause, lisäävä relatiivilause §1165
» §1167 tulkintaperusteita ja käyttöjä
» §1437 mahdollistaa anaforisen viittauksen
» epäsuora käsky (ei-imperatiivimuotoisen direktiivin nimityksenä) §1646
» §1321 passiivi ei mahdollinen
» §1373 ja lauseen sanajärjestyksen kenttäkuvaus
» §1448 teema refleksiivisten ainesten korrelaattina
» §44 ↓ astevaihtelun kannalta
» §98 taivutus vs. muut substantiivit
» §175 ominaisuudennimen kantana
» §179 sukunimi kollektiivijohdoksena, esim. Haavikko
» §190 lAinen-johdoksen kantana, esim. newyorkilainen
» §262 (i)nen-johdin sukunimissä, esim. Halonen
» §272 suhteutusadjektiivin määriteosana, esim. Rapola-niminen
» §416 yhdysosamuodon sisältävä, esim. Leppiniemi
» §422 appositioyhdyssanassa, esim. Marx-veljekset
» §568 taipumattomana määritteenä, esim. Saab Ysikuutosessa
» §569 mukana artikkelimainen määrite, esim. se Maija
» §597 yleisnimimäistä käyttöä, esim. ihan uuno, ilmaustyyppi tehdä häkkiset
» §597 ↓ yleisnimen erisnimimäistä käyttöä, esim. äiti, opettaja
» §942 sija objektina, esim. Tapasin Virtasen, Hän sanoi nimekseen Virtanen
» §1062 kiinteässä appositiorakenteessa
» §1167 ja relatiivilauseen restriktiivisyys tai epärestriktiivisyys
» §1298 possessiivisuffiksittomuus, esim. meidän Antti
» §1304 määritteet lukukongruenssin kannalta
» -ero, -erö, -ro, -rö, esim. pöperö, höperö §213
» §655 tavan adverbeissa, esim. istualtaan
» §983 suunnan adverbiaaleissa, esim. tulla Ivalosta
» §1236 etsijän tai löytäjän näkökulman osoittajana, esim. löytyi kassista
» §1243 kosketusverbin adverbiaalissa, esim. vetää lasta kädestä
» §467 tuntemusverbien muottina, esim. minua sattuu päähän
» §468 muottina, esim. koskea tyttöä käteen, tarttua tyttöä kädestä
» §552 substantiivi yksikössä viittaamassa useampaan, esim. He pudistivat päätään
» §987 habitiivinen vs. lokatiivinen adverbiaali
» §1361 ilmipanematon omistaja, esim. Oma suu on lähinnä
» erottamattoman omistuksen muotti §468
» -erta, -ertä, -rta, -rtä, esim. lepertää, sopertaa §309
» §1025 ilmaisee puhetoiminnon
» §1369 osana lauseen sanajärjestyksen kenttäkuvausta
» §1380 tulkinnaltaan temaattinen, mahdollisesti kontrastiivinen
» §1382 tulkinnaltaan remaattinen
» §1385 finiittiverbin tai modaalisen partikkelin paikkana
» §1388 erottaminen teemapaikasta
» §1390 ja verbiloppuinen järjestys
» §1393 ja adverbiaalien paikka lauseen sisällä
» esittelyrakenne (eksistentiaalilauseen nimityksenä) §894
» §303 ja muut morfologiset verbijohdostyypit
» §317 muuttamisjohdosten ulkopuolelle jäävät
» §537 NUT- ja TU-partisiipeissa
» §686 adverbin sijamuotona, esim. sikana, solkenaan
» §894 ↓ tyypissä ilonaiheena oli viestijoukkue, vs. eksistentiaalilause
» §970 essiivisijaisen adverbiaalin merkitystulkintoja
» §975 subjektia luonnehtivan predikatiiviadverbiaalin sijana, esim. He kuuntelivat kiinnostuneina
» §976 abstrakteja predikatiiviadverbiaalin tyyppejä, esim. Aiheena on Aleksis Kivi
» §977 objektia luonnehtivan predikatiiviadverbiaalin sijana, esim. tarjota kahvi kuumana
» §993 näkökulmaa ilmaisevan adverbiaalin sijana, esim. tältä kannalta katsottuna
» §997 lauseenalkuisen adverbiaalin kausaalinen tulkinta
» §1248 ajan adverbiaaleissa, esim. lauantaina
» §1260 vs. translatiivi, esim. pätevä opettajana ~ opettajaksi
» §1260 vs. inessiivi, esim. he erosivat vihaisina ~ vihassa
» §1333 monipersoonaisessa passiivissa, esim. olla pidätettynä, hoidettavana
» §1335 passiivirakenteet olla tehtynä vs. olla tehty
» e-subjekti (eli eksistentiaalisubjekti) §910
» §893 partitiivimuoto ja suhde määräisyyteen
» §923 miten poikkeaa perussubjektista
» §1270 kongruoimattomuus 1. ja 2. persoonassa
» §1703 alisteisessa kysymyslauseessa
» §814 liittokonjunktioiden tapaisia yhdistelmiä, esim. siksi että, paitsi että, ilman että
» §816 yleiskonjunktiona, vs. muut konjunktiotyypit
» §1032 päätelmän tai parafraasin merkkinä
» §1133 finaalisessa lauseessa
» §1158 alisteisen kysymyslauseen alussa
» §1465 repliikin alussa referoinnin merkkinä puhutussa kielessä
» §1489 toistuminen repliikin alussa, esim. Se sano että hei että hän tulee
» §1729 ↓ rakenne hyvä ettei 'melkein'
» §1460 epäsuoran esityksen muotona
» §1461 vs. infiniittiset rakenteet epäsuoran esityksen muotona
» §1622 ja hallitsevan lauseen kielto
» etualaisuus, taka-alaisuus §1432
» §420 kongruoiva etumäärite, esim. Kaunista-Veeraa
» §600 vs. nimikemäärite, esim. Tarja ~ presidentti Halonen
» etäisyyden adverbiaali, esim. metrin päässä ~ etäisyydellä, edellä jotakuta §706
» §1493 kuulopuheen ilmaiseminen evidentiaalisuuden tyyppinä
» §1497 verbin pitää tulkintana
» §1551 episteemisen modaalisuuden lajina
» §1572 taitaa-verbin merkityksenä
» faktiivinen verbi, faktiiviverbi §471
» §1561 ja muut tiedontilaa ilmaisevat verbit
» fatum-rakenne (eli verbiliitto (jos) on tullakseen) §453
» §193 -tAr-sanojen käyttöä ja merkityksiä
» §194 harvinaisia ja vanhahtavia esim. Virtaska, tragedienne
» finaalinen lauseenvastike (tässä kieliopissa finaalirakenne) §493
» §1128 kausaalisuhteen alalajina
» §1160 liiallisuutta ilmaiseva sana ja että-lause, esim. liian vanha että jaksaisi
» §493 A-infinitiivin translatiivin käyttötapana
» §998 tarkoituksen adverbiaalina
» finiittiverbi, finiittinen verbi §444
» §865 ja lauseen ominaisuudet
» §879 lausemainen rakenne ilman finiittiverbiä
» fokus (informaatiorakenteessa) §1370 ↓
» §1404 rakennetyypissä Kauppa se on joka kannattaa
» §1688 fokusointi kysymyslauseissa, esim. Miksi sinä MINUA syytät?
» §126 asema liitteiden joukossa
» §850 temporaalinen jo, enää, vielä, vasta
» §1097 additiivisen suhteen konnektiivina, esim. myös
» §1110 poikkeusssuhteen konnektiivina, esim. vain
» §1639 vain vastineineen ja kieltohakuiset ainekset
» §140 yksitavuisen sanan sulautuminen toiseen
» frekventatiivinen johdos §353–367
» §303 verbijohdosten järjestelmässä
» §351 muuntelujohdosten alaryhmänä
» §1735 affektinen käyttö, esim. Mä tiedottelen sitten sulle
» futuuri, futuurinen merkitys §1542
» §1543 vrt. tempusten tulkinnat
» §1546 verbiliitoilla ilmaistuna, esim. tulla tekemään
» §1597 potentiaalin tulkintana
» geneerinen nolla (nollapersoonan nimityksenä) §1347 ↓
» §1414 ja määräisen tarkenteen käyttö
» §1436 anafora geneerisen ja spesifisen ilmauksen välillä
» §82 päätteen liittyminen vartaloon
» §83 yksikön pääte ja yleiskatsaus monikon päätevariantteihin
» §84 monikon pääte -en, esim. koirien
» §85 monikon pääte -ten, esim. naisten
» §86 monikon pääte -in, esim. opettajain
» §90 monitavuisten nominien monikkomuodot
» §91 monikkomuotojen vaihtelu, esim. paperien vs. papereiden
» §92 monikkomuotojen vaihtelu, tyyppi klinikoiden ~ kliníkkojen, klassikoiden ~ klassikkojen
» §411 yhdyssanan osana, esim. veljenpoika, vanhainkoti, langanlaiha
» §573 substantiivin genetiivimääritteiden tulkintoja
» §577 joskus sekä subjekti- että objektitulkinta mahdollinen, esim. amerikkalaisten pelko
» §578 substantiivin genetiivimääritteiden järjestys
» §579 substantiivia määrittävän subjekti- ja objektigenetiivin suhde
» §581 paikka suhteessa adjektiivimääritteeseen substantiivin edellä
» §613 suhteutusadjektiivin yhteydessä, esim. ranteen paksuinen
» §621 intensiteetti- tai tavan määritteen sijana, esim. sopivan iso
» §639 pronomini komparatiivin yhteydessä, esim. ei sen kummempi
» §644 superlatiivijohdoksen yhteydessä, esim. maailman nopein
» §664 intensiteetti- tai tavan määritteen sijana, esim. hirveän (paljon)
» §665 intensiteettimääritteenä toimivan voimasanan sijamuotona, esim. helvetin (paljon)
» §677 mitkä sanat mahdollisia adjektiivin ja adverbin genetiivimääritteinä
» §688 genetiivimääritteen ja substantiivin kiteytyminen adpositioilmaukseksi, esim. koulun kohdalla
» §693 substantiivin määrite vs. adposition täydennys
» §702 genetiivitäydennyksen saavia väylää ilmaisevia adpositioita, esim. halki, yli
» §703 partitiivin pari adposition yhteydessä, esim. talon lähellä vs. lähellä taloa; edellä, ympäri
» §730 harvinainen refleksiivipronominilla
» §925 yksikön genetiivi (totaali)objektin tuntomerkkinä
» §958 predikatiivin sijana, esim. Valinta on sinun
» §1223 adverbiaalin sijana vain rajallisesti
» §1232 yleisin tehtävä teksteissä substantiivin etumääritteenä
» §1311 rinnastus ja kongruenssi, esim. sekä Tampereen että Jyväskylän yliopistoissa
» §1399 ↓ irrallinen, esim. Äidin on ihan sydän kipeä
» §1726 voimasana tai sana senkin genetiivimääritteenä
» genetiiviakkusatiivi (tässä kieliopissa genetiivi objektin sijana) §1226
» §920 vs. nominatiivi tai partitiivi nesessiivirakenteessa
» §921 eri jäsennystapoja kielioppiperinteessä
» §1182 ellipsin kannalta, esim. Hänen täytyy säästää, jos aikoo ostaa talon
» §1565 eräiden modaaliverbien piirteenä
» §1582 vs. adessiivi: Meidän ~ meillä on tarkoitus mennä
» §1583 adjektiivipredikatiivin kanssa, esim. Sinun olisi järkevää lähteä
» §1584 mahdollisuusrakenteessa, esim. Asia ei ole sinun päätettävissäsi
» §478 hallintaa ilmaisevat verbit ja täydennysmuotit
» §896 omistuslauseessa, verbi muu kuin olla
» §1182 ellipsin kannalta, esim. Lapsella ei ollut nimeä, vaikka oli 4 kk
» §1247 paikallissijojen näkökulmasta
» §1360 ilmipanematon, esim. jos on nälkä
» §1716 affektinen käyttö, esim. On siinä mulla...
» §353 frekventatiivisten verbien merkityksenä
» §1517 keston inessiiviadverbiaali ja osma samassa lauseessa
» §734 tunnusmerkkinä interrogatiivipronomini kuka, mikä, kumpi
» §888 (modaalisten) lausetyyppien kannalta
» §1199 keskustelun avaajana, esim. mitä kuuluu?
» §1679 interrogatiivisena rakenteena
» §1683 moninkertainen, esim. Kuka tutkii (ja) mitä?
» §1685 vaihtoehtokysymyksen muotoinen, esim. Paljonko niitä oli?
» §1686 haettavan ilmaisukeinoja
» §1687 tulkinnan yksiköllisyys tai monikollisuus
» §1688 syyn kysymisen erityispiirteet
» §491 suhteessa infiniittiseen lausekkeeseen
» §126 asema liitepartikkelien joukossa
» §130 ääntöasut puhutussa kielessä
» §802 vahvistamassa kysymystulkintaa, esim. Saithan sinä sen?
» §473 täydennyksenä lause tai referatiivirakenne
» §475 olosijan kanssa, esim. Näin kissan puussa
» §519 E-infinitiivinä, esim. kaikkien kuullen
» §1503 aspektitulkintana tila tai tapahtuma
» §1607 modaalisen ilmauksen lähteenä
» henkilökato (nollapersoonan nimityksenä) §1347 ↓
» historiallinen (eli dramaattinen) preesens §1529
» -hko, -hkö, esim. pienehkö, helpohko §294
» -hti, esim. kyynelehtii, lorvehtii §365
» huomionkohdistin, esim. haloo, hei, kuule, kuules, pst §858
» §1677 ↓ imperatiivista kehittynyt
» §720 ja demonstratiivipronominit
» §722 ja valinta tämä, tuo, se
» §1425 ei perustu etäisyyteen, muuttuu puhetilanteessa
» huudahdussana (interjektion nimityksenä) §1709
» huutaa-tyyppisten verbien taivutus §72
» hypätä, häiritä, paeta -tyyppisten verbien taivutus (infinitiivissä vokaali ja ta, tä) §75
» §1197 ja vastahyvästely vierusparina
» i : e -vartaloiset nominit, esim. kivi, kieli §65
» §66 kieli-, lohi- ja vesi -tyyppisten nominien taivutus
» §87 yksikön partitiivi, esim. tointa ~ toimea
» -i (adverbien loppuaineksena, esim. irti, kohti) §395
» -i (nomininjohdin, esim. harppi, luisti) §247
» §250 verbivartalon kanssa identtisiä teonnimiä, esim. oppi, sääli
» -i (verbeissä, esim. hörppiä, pölliä) §363
» -iainen, -iäinen, esim. laiskiainen, ampiainen §197
» i-aines adverbin osana, esim. peloissaan, piloillaan §685
» idiomi, verbi-idiomi, idiomaattisuus §454
» §693 ↓ ja postpositioksi tulkinta, esim. ihmisten hampaisiin
» §868 verbi-idiomi predikaattina
» §926 idiomilla vapaa objekti, esim. käydä sääliksi jotakuta
» §929 objekti osana idiomia, esim. saada kenkää
» §1399 ja hajarakenne, esim. Häneen olen pitänyt yhteyttä
» §1453 possessiivisuffiksin sisältävä, esim. tulla tajuihinsa
» -ienne, esim. komedienne §194
» §717 persoona- ja demonstratiivipronominien
» §748 pronominien joku, jokin
» §1321 passiivilauseen ominaisuutena
» §1322 poikkeukset siitä passiivilauseessa
» §1347 nollapersoonan ominaisuutena
» §1354 subjektittoman nesessiivirakenteen ominaisuutena
» §1450 refleksiiviaineksen korrelaatin tyypillisenä ominaisuutena
» -ikas, -ikäs, -kas, -käs, esim. nuorekas, alokas §287
» -ike, -ke, esim. korvike, kelluke §257
» -ikka, -ikkä, -kka, esim. jörrikkä, nulikka §199
» -ikkain, -ikkäin, -kkain, -kkäin, esim. peräkkäin §384
» -ikki, -kki, esim. orvokki, talvikki §199
» -ikko, ikkö, -kko, -kkö, esim. koivikko, maallikko §182
» §183 kollektiivinen merkitys
» §198 yksilönnimiä, esim. päällikkö, tosikko
» §247 verbikantaisia substantiivijohdoksia, esim. häirikkö, rynnäkkö
» §1736 toiston affektisen sävyn perusteena
» -ilas, -iläs, -las, -läs, esim. oppilas, toipilas §254
» -ile, esim. ruokailee, säteilee §360
» §94 vaihtelu monikossa, esim. tuotteisiin ~ tuotteihin, yksiköihin ~ yksikköihin
» §487 verbejä, joilla on illatiivirektio
» §589 substantiivin adverbiaalitäydennyksessä, esim. rakkaus lapseen
» §620 adjektiivin adverbiaalin sijana, esim. hyvä kirjoittamaan
» §655 tavan adverbeissa, esim. uuvuksiin
» §997 kausaalisen adverbiaalin sijana, esim. kuolla syöpään
» §1154 tukipronominin sijana, esim. liittyy siihen, että...
» §1155 tukipronominin sijana, tukipronomini lauseessa vs. ei
» §1243 kosketusverbin adverbiaalissa, esim. iskeä miestä nenään
» §1250 ajan adverbiaaleissa, esim. mihin aikaan, ei tule kahteen viikkoon
» -ilo, -ilö, -lo, -lö, esim. henkilö, jäätelö §205
» -ilteen, -lteen, esim. tahalteen §387 ↓
» -immainen, -immäinen, esim. reunimmainen, alimmainen §281
» -immillaan, -immillään, esim. tyypillisimmillään §682
» -immin, -mmin, esim. myöhemmin, todennäköisimmin §375
» -immiten, esim. pikimmiten §376 ↓
» -imo, -imö, -mo, -mö, esim. leipomo, ohjaamo §258
» §205 muissa kuin tekopaikan nimityksissä, esim. vanamo, Kuusamo
» §913 subjektittomuuden tyyppinä
» §1649 kielteisellä osin eri käyttö kuin myönteisellä
» §1656 monikon 1. persoonan käyttö, esim. menkäämme
» imperatiivilause (eli käskylause) §889
» §1647 käskyn tyyppitapaus vs. muut tulkinnat
» §1649 lauseen predikaatin merkitys
» §1650 subjektiton vai subjektillinen?
» §1652 subjektin ja puhutteluilmauksen eronteosta
» §1658 yhdyslauseen alkuosana
» §1723 affektinen, esim. Älä, Katos vaan
» §1724 ironinen, esim. Ota siitä nyt selvä
» §113 vartalonvaihtelut, esim. antoi, anto, nousi, nous
» §1532 ei aina sananmukaisesti mennyt
» §1541 pluskvamperfektin parina
» §1548 ilmaustyypissä tuli olemaan, "tuleva menneessä"
» imperfektiivinen (eli rajaamaton aspekti) §1500
» impersonaali (yksipersoonaisen passiivin nimityksenä) §1331
» impersonaalinen (yksipersoonaisen vastineena) §1313 ↓
» §471 lause- tai infinitiivitäydennyksen saavana verbinä
» §1576 täytyä vs. pitää menneessä ajassa
» -in, esim. peräsin, peräsimen §203
» §256 välineennimissä, esim. teroitin, suodatin
» -in (adverbeissa, esim. aamuin, illoin) §388
» -inainen, -inäinen, -nainen, -näinen, esim. irtonainen, itsenäinen §282
» indefiniitti (yksipersoonaisen passiivin nimityksenä) §1331
» indefiniittinen kvanttoripronomini §746
» §572 yksi substantiivin yhteydessä, esim. yks Maija
» §572 ↓ joku, jokin substantiivin yhteydessä, esim. Se on joku osakas siellä
» §747 monikäyttöiset joku, jokin, jompikumpi
» §749 eräs, muuan ja yks, yksi vs. numeraali
» §855 joku, jotain, yksi partikkelistuneena likimääräisyyden ilmauksena
» §1409 luontaisesti epämääräinen
» §1410 osoittamassa epämääräisyyttä
» §1437 ensimaininnassa, sallii anaforisen uudelleenmaininnan
» §1715 affektinen, esim. jotain niin uskomatonta
» indefiniittipronomini (tässä kieliopissa kvanttoripronomini) §742
» §1008 vuoron alulle tyypillistä
» -ine, -ne, esim. jalkine, käsine §202
» §207 deminutiivisissa ja affektisissa johdoksissa
» §82 päätteen liittyminen vartaloon ja murrevariantit
» §487 verbejä, joilla on inessiivirektio
» §655 tavan adverbeissa, esim. ihmeissään
» §987 lokatiivinen vs. habitiivinen adverbiaali
» §990 välineen adverbiaalissa, esim. matkustaa junassa vrt. junalla
» §1248 ajan adverbiaaleissa, esim. valmistui kesäkuussa, päivässä
» §1260 vs. essiivi, esim. he erosivat vihassa ~ vihaisina
» §1517 keston adverbiaalissa, esim. Väsyin tunnissa
» §1725 voimasanan muotona, esim. totta helkutissa
» infiniittimuoto §490–550 (luku)
» §688 adposition taustalla, esim. kuluttua
» infiniittinen rakenne, infiniittirakenne, infiniittinen lauseke §491
» §498 osoituksia epäitsenäisyydestä sanajärjestyksessä ja objektin sijassa
» §875 rakenteiden lausemaisuus
» §936 objektin sija, kun lauseke on verbin täydennyksenä
» §937 objektin sija, kun rakenne on subjektina tai sisältyy subjektiin
» §938 objektin sija rakenteissa, joissa voi olla genetiivisubjekti tai vastaava possessiivisuffiksi
» §939 objektin sijan yhteys siihen, onko rakenne integroitunut lauseeseen
» §940 objektin sija, kun rakenne liittyy substantiiviin
» §1297 possessiivikongruenssin kannalta
» §1397 infiniittinen verbi ja sen laajennukset erillään, esim. Sitä hänen ei voi sanoa tehneen
» §1452 ja refleksiiviainesten viittaussuhteet, esim. nähdä jonkun lähestyvän itseään ~ kotiaan
» §1453 refleksiiviainesten viittaussuhteen monitulkintaisuus
» §120 ↓ nimitykset 1.–5. infinitiivi vs. tämän kieliopin käytäntö
» §490 infiniittimuotojen järjestelmässä
» §507 substantiivin määritteenä vai ei?
» §1228 yleisimmät sijat teksteissä
» §1461 referoinnissa, esim. Hän käski minun tulla ~ minua tulemaan
» §497 vs. infinitiivi verbiketjun osana
» §512 irrallinen, lauseeseen kuulumaton
» §1357 subjektin avoin tulkinta
» §1730 irrallinen affektisena rakenteena, esim. Nukkua nyt tällaisena aamuna
» §469 millaisten verbien yhteydessä esiintyy
» §458 millaisten verbien kanssa esiintyy
» §1366 suhde sanajärjestykseen
» -inki, -nki, esim. latinki, meininki §247
» inklusiivinen fokuspartikkeli §839
» §840 tyyppitapauksena myös (-kin, kanssa, ja); myös esim. ainakin, etenkin, varsinkin, semminkin
» §841 vaikka, vaikkapa, esimerkiksi
» §842 -kin, -kaan, -kään. vs. muut merkitykset
» inkoatiivinen tunneverbi §466
» §1280 finiittiverbin numeruksen suhteen puhutussa kielessä
» §1283 luvun suhteen, murrealueittaista ja sosiolingvististä tietoa
» §1291 ↓ liittomuodossa, tilastotietoa puhekielestä
» §1298 possessiivisuffiksittomuus substantiivilausekkeessa, esim. meidän kuluttajien etu
» §1300 yleisesti murteissa ja puhutussa kielessä
» §1303 substantiivilausekkeessa, esim. eri kerralla, tällä tapaa
» §82 päätteen liittyminen vartaloon
» §494 MA-infinitiivin sijana, esim. piti sanoman
» §686 adverbin sijamuotona, esim. allapäin
» §989 tavan adverbiaalissa, esim. vähin tappioin
» §990 välineen ja keinon adverbiaalissa, esim. väkivalloin
» §1261 leksikaalisia ja syntaktisia rajoituksia
» instrumentatiivinen johdos §317
» intensifiointi, intensifioija §853 ↓
» §425 toistoyhdyssanat, esim. ruokaruoka, pikapikaa
» §427 substantiivi yhdysadjektiivissa, esim. jääkylmä, viivasuora
» §1094 rinnastuksissa, esim. aina kauemmaksi ja kauemmaksi
» §1725 voimasanojen tehtävänä
» §1726 voimasanan genetiivi vrt. muut intensiteettisanat
» §1737 toisto intensifioivassa tehtävässä
» §1578 vaikutelmaverbien ja mentaalisten verbien ominaisuutena
» §1592 konditionaalin ominaisuutena
» intensiteettiadverbi (tässä kieliopissa intensiteettimäärite) §646 ↓
» §605 suhteellisen adjektiivin tunnusmerkkinä
» §615 adjektiivin määritteiden joukossa
» §665 minkä sanaluokkien yhteydessä esiintyy
» §666 ja ominaisuuden vahvuusasteet
» intensiteettipartikkeli, esim. erittäin, hyvin, järin, perin, sangen §853
» §828 vs. sävypartikkeli: ihan, esim. Tässä on ihan esimerkkejä
» §854 ominaisuuden rajan esiin nostava, esim. ihan, aivan, oikein
» §12 sananloppuisten konsonanttien kannalta
» §800 ↓ vertailua dialogipartikkeliin
» §857 äänne- ja muoto-ominaisuuksia
» §1709 affektisena kategoriana
» interrogatiivinen infinitiivilauseke §512
» §1679 interrogatiivisena rakennetyyppinä
» interrogatiivipronomini §734
» §102 taivutus; muotojen ketä ja ken asema
» §570 substantiivin tarkennemääritteenä
» §714 muotorakenteen kannalta
» §761 ei-interrogatiivinen käyttö
» §1678 kysymyslauseen tuntomerkkinä
» §1682 hakukysymyksen tuntomerkkinä
» §1683 sijaintimahdollisuudet lauseessa
» §1687 kumpi vs. kuka, mikä sekä tyypit ketkä kaikki, mitä muuta
» interrogatiivisuus (vs. kysyminen) §1678
» §460 muottina, esim. Pojat leipovat
» §901 ↓ verrattuna tilalauseeseen
» §355 ja frekventatiiviset johdokset
» §460 yleisenä muottina, esim. Pojat leipovat
» §462 U-vartaloisten verbien, asettua vs. asettaa
» §919 partitiivisubjektin esiintymisehtona
» §1484 johtolauseen verbin, esim. Vaarallista, hän irvisti
» intransitiiviverbi, intransitiivinen verbi §459
» §303 ja verbijohdosten päätyypit
» §312 muuttamisjohdoksen kantana
» inversio eli käänteinen sanajärjestys §1376
» §1377 sivulauseen ja repliikin jäljessä
» -io, -iö, esim. kaavio, vakio §204
» §187 paikkaa ilmaisevia, esim. keittiö, aukio
» §197 yksilöä tarkoittavia, esim. sikiö, kääpiö, ääliö
» §248 verbikantaisia tai -korrelaatillisia, esim. itiö, kuolio
» irrallinen adverbiaalimäärite §963
» irrallinen nominatiivi (statusrakenteen nimityksenä) §877 ↓
» irrallinen partitiivi (statusrakenteen nimityksenä) §877 ↓
» irresultatiivisuus (aspektia ja objektia kuvaavana terminä) §1500
» irtoilmaus (lisäyksen nimityksenä) §1053
» -is, esim. kondis, rosis §217
» -isa, -isä, esim. leikkisä, eloisa §285
» §286 vrt. osittain samanhahmoiset inen-sanat
» -ise, esim. kutisee, marisee §367
» -isen, esim. kymmenisen §784
» -isin, esim. tiistaisin, jalkaisin §378
» -isko, -iskö, iska, -iskä, -uska, -yskä, esim. rotisko, läpyskä §210
» -ista, -istä, esim. herkistää, uudistaa §327
» -isteen, -steen, esim. kaksisteen §387 ↓
» -istele, -stele, -ittele, -ttele, esim. kiusoittelee, ujostelee §361
» -isto, -istö, -sto, -stö, esim. hermosto, näppäimistö §180
» isäntälauseke (liitepartikkelin) §126
» isäntäsana (liitepartikkelin) §126
» -itellen, -tellen (adverbeissa, esim. yksitellen) §397
» -iten, esim. eniten, pahiten §376
» iteratiivinen rinnastus §1080
» iteratiivinen yhdyssana (eli toistoyhdyssana) §425
» iteratiivisuus (frekventatiivisten verbien tulkintana) §353
» §731 ilman possessiivisuffiksia
» §768 kontrastoivana lisäyksenä
» -itse, esim. kestitä : kestitsee, palkita : palkitsee §332
» -itse, -tse, esim. postitse, puhelimitse §385
» §862 partikkelin tukema, esim. ei kun, tai, tai siis
» §1076 kirjoitetun kielen keinona, esim. huomenta, tai paremminkin päivää
» itsenäinen relatiivilause §1169
» §1019 syntaktisena etiäisenä
» §1170 kiteymiä, esim. Tee mitä haluat
» §1171 vs. alisteinen kysymyslause
» itse-vartaloiset verbit, esim. häiritä §75
» -itta, -ittä, esim. hiekoittaa, pyhittää §321
» -ittain, -ittäin, -ttain, -ttäin §379
» §380 tavan adverbeissa, esim. paikkakunnittain, kerroksittain
» §381 määrää ilmaisevissa adverbeissa, esim. sadoittain, röykkiöittäin
» §382 kantana lAinen-adjektiivi, esim. suomalaisittain
» §383 asento- sijaintiadverbeja, esim. kyljittäin, päittäin
» -ittainen, -ittäinen, -ttainen, -ttäinen, esim. viikoittainen §283
» -ittele, -ttele, esim. tytötellä, pojitella §356
» -ituksin, -ityksin, -tuksin, -tyksin, esim. perätyksin §384
» -itusten, -itysten, -tusten, -tysten, esim. perätysten §384
» i-vartaloiset nominit, esim. takki §65
» §79 ↓ monikko murteissa, esim. ne oli nättiä
» §84 monikon genetiivi takkien, lasien
» §98 mallina konsonanttiloppuisille nimille, esim. Carlosin vs. Carloksen
» i-vartalot, esim. etsimme, koihin §54 ↓
» §840 fokuspartikkelina, vrt. myös
» §1030 lisäävänä lausumapartikkelina
» §1092 merkityksestä rinnastuksessa
» -ja, -jä, esim. opettaja, lukija §252
» -jainen, -jäinen, -iainen, -iäinen, esim. kihlajaiset, vihkiäiset §259
» §557 kollektiivisanan luonnehtiminen distributiivisesti, esim. Yleisö on ollut tyytyväistä
» §946 vaikutus predikatiivin sijaan, yleiskatsaus
» §947 tarkoitteen esittäminen jaollisena tai jaottomana predikatiivin sijan avulla
» §948 vs. jaottomuus monikossa predikatiivin sijan osoittamana
» §1522 vrt. tilanteen aikarakenne
» §557 kollektiivisanan luonnehtiminen kokonaisuutena, esim. Yleisö oli tyytyväinen
» §1522 vrt. tilanteen aikarakenne
» jatke (vuoronloppuisen partikkelin nimityksenä) §1042 ↓
» §1024 kysymykseksi tulkittuna lausekkeena
» §1380 lauseissa, joissa on temaattinen esikenttä
» jo- (relatiivi- ja kvanttoripronominien vartaloaines) §714
» §16 vokaalin laatu, vokaalisoinnun kannalta
» §156 verrattuna taivutuspäätteisiin
» §43 ↓ astevaihtelun kannalta
» §146 yleisesti osana muuta sanastoa
» §149 johdosmaisuus jatkumona
» §162 johtamattoman sanan hahmottaminen
» johdospassiivi, esim. Asiat hoituvat §1344
» §336 automatiivisen johdoksen nimityksenä
» §1346 merkitys vrt. muiden passiivirakenteiden
» §304 verbin, lukumäärien valossa
» johdosyhdyssana, esim. kansaneläkeläinen §398
» johtaminen (eli derivaatio) §155
» §146 yleisesti sananmuodostuskeinona
» §148 muotteihin perustuvana sananmuodostuskeinona
» §861 ↓ pelkkä partikkeli, esim. Alma niinku (sanoi) lähe ostamaan sitte
» §1457 ja referaatti referoinnin tyyppitapauksessa
» §1459 referoinnin lukuohjeena
» §1479 substantiivi, esim. väite
» §1480 lauseke, esim. ministerin mukaan
» §1469 puhujaan viittaava pronomini, vs. referaatissa
» §1481 paikka suhteessa referaattiin
» §1482 adverbiaalina, esim. kuten myöhemmin kävi ilmi
» §1485 spontaanissa keskustelussa, tavallisimmat verbit
» §1486 puheeelle ominaisia tyyppejä, esim. sit mä et, sano et
» §1102 ↓ adversatiivisessa suhteessa
» §1703 jos ja joskoalisteisessa kysymyslauseessa
» §1119 konjunktio lauseen sisällä, esim. Sen jos teet
» §1157 adverbiaalitäydennyksenä
» §998 tarkoituksen adverbiaalina
» §118 taivutusmuotona, esim. kertokoon, olkoot
» §889 käskylauseessa, esim. (Mikko) jääköön kotiin vs. Jää kotiin
» §1281 lukukongruenssin suhteen
» §1526 tempuksen näkökulmasta
» §1377 sanajärjestystyyppi sanoi presidentti
» §1484 rakenteellisia erityispiirteitä
» §823 mukana sävypartikkeli nyt
» §1008 suhde vuoron lopetukseen
» järjestysluku (eli ordinaalinumeraali) §771
» §791 ↓ vrt. rakennetyyppi talo numero viisi
» jäsen-tyyppisten nominien taivutus §66
» jäännöslopuke (rajageminaation nimityksenä) §34 ↓
» -ka, -kä (liitepartikkelina) §126
» -ka, -kä (pro-sanoissa, esim. joka, ketkä, minkä, kenenkä, jotenka) §138
» -kainen, -käinen, esim. neitokainen, lapsukainen §210
» kaksoiskonsonantti (eli geminaatta) §27
» kaksoispassiivi eli passiivikongruenssi, esim. ollaan tehty §1292
» §1041 mukana vuoronloppuinen että
» §1213 samanmielinen, reaktiona toiseen kannanottoon
» §1214 samanmielisyyden laajennettuja ilmaisukeinoja
» §1215 varauksellisuuden ja erimielisyyden ilmaiseminen: no, mm
» §1386 ja verbialkuinen sanajärjestys
» §1706 retorisen kysymyksen avulla
» §155 johtamisen lähtökohtana
» §158 ja johdoksen motivaatio
» kardinaalinumeraali (lukusanan nimityksenä) §771 ↓
» §1629 kiellon ilmaisemiskeinona
» §1633 samassa lauseessa kieltoverbi, tulkintoja, esim. ei onneton
» §1431 ilman pronominia, esim. Vaikka onkin uusi, filmi vaikuttaa perinteiseltä
» §1451 refleksiivisessä anaforassa, esim. Itseään ~ koiraansa hän rakastaa
» kategorioiva adjektiivi §606
» §585 substantiivin määritteenä
» kausaalinen adverbiaali §996
» §618 adjektiivin, esim. onnesta soikea
» §674 adverbin määritteenä, esim. asiasta harmissaan
» §689 adpositiolauseke adverbiaalina, esim. sateen takia
» §1113 adverbiaalilauseen paikka yhdyslauseessa
» §1130 kun-lauseen tulkinta kausaaliseksi, partikkelien rooli, esim. kerran, kerta
» §303 muuttamisjohdosten alaryhmänä
» §460 intransitiivisesti käytettynä
» §463 suppeampi ja laajempi määritelmä
» §905 tunnekausatiivilauseessa
» §464 transitiivilauseen luomana tulkintana
» §479 vaikuttamismuotti, esim. panna joku tekemään jotakin
» -ke, esim. pesäke, savuke §201
» §211 affektiivis-deminutiivisia johdoksia, esim. niemeke, vaimoke
» kehysadverbiaali (tässä kieliopissa puiteadverbiaali) §962
» kehysrakenne (parenteesin) §1071
» §707 adpositiolla ilmaistuna, esim. viittä vailla ~ vaille ~ yli viisi
» §712 ilmauksessa asti, saakka
» §956 predikatiivilauseella ilmaistuna, esim. Kello on viisi
» §1249 ablatiivilla ilmaistuna, esim. kolmelta
» kertoa-tyyppisten verbien taivutus §72
» §114 vaihtelu imperfektissä, esim. kiisi vs. kiiti
» keskellä, keskelle, keskeltä, kesken §704
» §1516 ilmauskeinona osma, esim. Juoksin tunnin
» §1517 ilmaisukeinona inessiivi tai translatiivi
» §1518 ilmaisukeinona adverbi tai partikkeli, esim. edelleen, enää, jo, vielä, yhä
» ketjusana, esim. ei-kenenkään-maa §401
» kevyt-tyyppisten nominien taivutus §68
» §93 vaihtelu illatiivissa kevyeen vs. kevyeeseen
» §1222 yleiskatsaus sijoihin ja niiden tehtäviin
» §918 ja partitiivi- vs. nominatiivisubjekti
» §1387 ja kieltolauseen sanajärjestys
» §1391 ja sanajärjestystyyppi Hän ei kritiikistä piitannut
» kiellon vahvistimet, esim. ollenkaan, yhtään §1634
» kielteisesti implikatiivinen verbi §1643
» §108 osana verbintaivutusta ja liittomuotoja
» §806 kun-alkuisen perustelun kontekstina
» §962 vaikutusala suhteessa lauseen puiteadverbiaaleihin
» §963 vaikutusala suhteessa kommenttiadverbiaaleihin
» §1191 polaarinen ellipsityyppi Tämä on ravintola eikä lukupaikka
» §1192 polaarinen ellipsityyppi Äiti ei ole kotona mutta isä on
» §1194 polaarinen ilmaustyyppi Ruoka ei ole ainoa asia eikä edes tärkein
» §1204 vastauksena kysymykseen
» §1205 selittäminen ja perustelu vastauksissa
» §1207 kieltoverbialkuinen väitelause kysymyksenä, esim. Ei sulla olis markkaa?
» §1341 rakennetyypin olla tekemättä, jäädä tekemättä passiivimaisuus
» §1613 suhde välttämättömyyteen ja mahdollisuuteen
» §1614 vaikutusala suhteessa modaaliseen adverbiin tai partikkeliin
» §1722 affektisten ainesten esiintymisympäristönä
» kieltohakuinen kvanttoripronomini §757
» §758 vrt. muut kieltoa vahvistavat ainekset, esim. yhtään
» §757 pronominityyppi kukaan, mikään
» §1563 tutkimuskohteena fennistiikassa
» §1568 modaaliverbien ominaisuutena, esim. ehtiä, viitsiä
» §1636 adjektiivin, esim. häävi, ja adverbin, esim. ei ihmeemmin
» §1694 vaihtoehtokysymyksissä, esim. Kuuluuko sieltä mitään?
» §918 subjekti partitiivissa vs. nominatiivissa
» §933 objektin sija lauseeseen sisältyvässä infiniittisessä rakenteessa
» §1106 ja korrektiivinen vaan-lause vs. mutta-lause
» §1387 sanajärjestyksen piirteitä
» §1644 muodoltaan kielteinen, sisältää myöntöhakuisia aineksia
» §293 vai (karitiivi)adjektiivi
» §526 merkitys ja käyttö verrattuna muihin partisiippeihin
» §1629 kiellon ilmaisemiskeinona
» §172 sananmuodostusaineksina, esim. epähieno, ei-toivottu
» §1633 samassa lauseessa kieltoverbi, tulkintoja, esim. ei epäselvää
» §1204 yksistään vastauksena kysymykseen
» §1623 apuverbinä ja partikkelina
» §107 yksikön 3. persoonan asema
» §108 imperatiivitaivutus älä, älkää, älköön
» §141 sulautuminen konjunktioon
» §450 ja apuverbin ominaisuudet
» §815 parikonjunktioissa ei vain – vaan myös; vs. ei – eikä
» §1107 ilmaustyypin ei vain – vaan myös merkityksestä
» §1289 kongruenssin vaihtelusta, yksikön 3. persoonan yleisyys
» §1530 kielteisessä imperfektissä
» §1631 vs. prefiksi ei, esim. ei-toivottu
» §1695 eikö, eiks-kysymyksissä
» §1696 myönteisesti suuntautuvissa eikö-, eiks-lauseissa, esim. Eikös ollut kivaa?
» §1723 imperatiivi, affektinen käyttö, esim. Älä!, Älä muuta sano
» §1730 ilmaustyypissä ei kun käärimään sätkiä
» kiinteä appositiorakenne §1061
» §1310 rinnasteinen jälkiosa ja kongruenssi, esim. satamakaupungeissa Raumalla ja Kotkassa
» §1368 lauseen alussa ja moniverbisissä rakenteissa
» §126 asema liitepartikkelien joukossa
» §130 ääntöasut puhutussa kielessä
» §132 sijainti suhteessa muihin liitepartikkeleihin
» §137 pakollisena osana sanaa, esim. kumminkin, jonnekin
» §714 pronominin muotoaineksena
» §843 verbiin liittyvänä, tehtävät keskustelussa
» §1104 ↓ kontrastiivisesti käytetty -kin
» §1635 kiellon polaarisuuden kannalta
» kivi-tyyppisten nominien taivutus §65
» -kka, -kkä, esim. taikka §813 ↓
» -kka, -kkä, -ka, -kä, -ska, -skä, esim. maikka, huoltsikka §218
» -kkainen, -kkäinen, esim. lähekkäinen, peräkkäinen §283
» -kka -kkä, esim. nulikka, pallukka §210
» -kki, esim. lemmikki, ajokki §247
» -kki, -ki, esim. karkki, veski §220
» -kku, -kky, esim. telkku, murkku §219
» kliitti (liitteen nimityksenä) §125 ↓
» §144 yksitavuisten pronominien, esim. ootsä
» -ko, -kö eli kysymysliite §1689
» §126 asema liitepartikkelien joukossa
» §130 vastine -ks ja poisjäänti puhutussa kielessä
» §802 lausumapartikkelien joukossa, vrt. muut kysyvät partikkelit
» §1685 määränilmauksissa, esim. paljonko, kauanko
» §1690 paikka lausekekysymyksissä, esim. Huomennako se tulee vs. Sekö tulee huomenna
» kokija (semanttinen rooli) §446
» §465 tunne- ja tuntemusverbien yhteydessä
» kokijan genetiivirakenne, esim. Hänen on jano §906
» kokonaisuuden elatiivirakenne §1254
» §643 superlatiivi-ilmauksessa, esim. kiltein kaikista
» §724 demonstratiivipronominin yhteydessä, esim. se teistä, joka...
» §744 kvanttoripronominin yhteydessä, esim. moni meistä
» §1276 rajattu joukko ja lukukongruenssi
» §1686 hakukysymyksissä, esim. Kuka alokkaista se oli?
» kO-kysymys (vaihtoehtokysymyksen toinen nimitys) §1689
» §180 (i)stO-sanojen muodostus
» §181 (i)stO-sanojen merkitys
» §182 (i)kkO-sanojen muodostus
» §183 (i)kkO-sanojen merkitys
» §184 Ue-sanojen muodostus ja merkitys
» §1275 lukukongruenssin kannalta
» §1435 ja pronominin luku, esim. ryhmä... se ~ he
» §493 A-infinitiivin käyttöjen joukossa
» kO-mi-kysymys (kaksoiskysymyksen nimityksenä) §1684
» §82 päätteen liittyminen vartaloon
» §591 substantiivin adverbiaalimääritteessä, esim. äiti lapsineen
» §992 ’kanssa’-merkityksisessä adverbiaalissa
» §1261 leksikaalisia ja syntaktisia rajoituksia
» §1448 ja possessiivisuffiksin viittaussuhde
» §514 metatekstuaalinen tai episteeminen, esim. muistaakseni, Villeä siteeratakseni
» §1114 epärestriktiivinen adverbiaalilause
» §1116 restriktiivinen vai epärestriktiivinen adverbiaalilause?
» §1649 ei imperatiivilauseessa
» §472 lauseobjektin saavana verbinä
» §484 objektin valinnan erikoispiirteitä
» §1457 ↓ puhetoiminnon kuvaaminen verbillä vs. referointi
» §1476 referoinnin tyyppitapauksessa
» §1477 transitiivisuus; referaatti osa valenssia
» §62 taivuttamista vai johtamista?
» §428 yhdysadjektiivin määriteosassa, esim. vetävämmännäköinen
» §603 suhde adjektiivien sanaluokkaan
» §605 suhteellisen adjektiivin ominaisuutena
» §647 suhde adverbien sanaluokkaan
» §762 lukumäärän kvanttoripronomineissa
» §373 sti-adverbin kantana, esim. isommasti
» §612 lyhyesti lausekkeenmuodostuksesta
» §302 tyypit ja kantasanan hahmottuminen
» §376 superlatiivityyppi helpoiten
» komparaatiojohdos (komparatiivi ja superlatiivi) §300
» komparatiivi, komparatiivijohdos §635
» §635 rakennetyyppi mitä pikemmin..., sitä parempi...
» §636 täydennyksenä kuin-rakenne tai partitiivi
» §638 eron suuruutta ilmaisevat määritteet
» §639 määritetyyppi sen parempi
» §640 määritetyypit yhä, entistä ja vielä, aina (vain) parempi
» komplementti (täydennyksen nimityksenä) §439 ↓
» konatiivinen verbi, esim. suostutella, uskotella §354
» §48 vartalovaihtelua, esim. hyppää- : hyppä-isi
» §1133 finaalisen lauseen verbin muotona
» §1135 tulkintoja jos-lauseessa
» §1159 etteikö-lauseen verbin tavallisena muotona
» §1160 verbin muotona liiallisuutta ilmaisevassa rakenteessa liian vanha että jaksaisi
» §1475 referoinnin keinona esim. otsikoissa
» §1495 epäilyn merkkinä referoinnissa
» §1545 ja futuurinen merkitys
» §1549 ja ’tuleva menneessä’ -tulkinta
» §1575 pitää-verbin konditionaalin preesensin merkitys
» §1593 käyttö ehdottamiseen ja vaihtoehdon tarjoamiseen
» §1594 toteutumattomuuden ja todenvastaisuuden merkitys
» §1595 ehtoa ilmaisevissa yhdyslauseissa
» §1596 muissa kuin ehtoa ilmaisevissa yhdyslauseissa
» §1659 preesens vetoomuksissa ja pyynnöissä, esim. Nukkusit nyt
» §1660 direktiivinen tulkinta 1. persoonassa, esim. Ottaisin ~ olisin ottanut yhden arvan
» §1662 kysymyslauseessa, tulkinta direktiivinen, esim. Lähtisitkö mukaan
» §1704 kysymykseksi tulkituissa lauseissa, esim. Kysyisin vielä, onko...
» §1705 retorisissa kysymyksissä
» konditionaalinen adverbiaali §998
» konditionaalinen suhde §1134
» §998 hypoteettisena syysuhteena
» §1100 disjunktiivisessa ilmauksessa
» §1113 adverbiaalilauseen paikka yhdyslauseessa
» §1157 jos-lause adverbiaalitäydennyksenä
» §1188 ellipsi, lauseilla yhteinen finiittiverbi ja nominaalisia jäseniä
» §1191 ↓ ellipsi, jälkijaksossa konjunktio ja kieltoverbi
» §1195 ellipsi modaalisissa verbiketjuissa, esim. Voimaa käytetään jos on pakko
» §1196 ellipsi kysyvässä konstruktiossa Leikataanko latva ja jos niin milloin?
» §1641 ja kieltohakuiset ainekset
» kongruenssi §1267–1312 (luku)
» §420 yhdyssanan alkuosan kongruointi ja kongruoimattomuus
» §421 adjektiivin taipumus kongruoimattomuuteen yhdyssanassa
» §719 tapauksessa te naiset jäätte
» §774 numeraalien lukukongruenssi, esim. kahdet rattaat
» §910 perussubjektin tuntomerkkinä, vrt. nominatiivi
» §944 ja predikatiivin tyypit
» §1320 passiivissa nominatiivijäsenen ja verbin välillä
» §1332 ja monipersoonainen passiivi
» §141 konjunktion ja kieltosanan sulauma
» §143 konjunktion ja kieltoverbin sulauma, paikka lauseessa
» §1057 ja, tai ja mutta lisäyksen aloittajina
» §1091 yleistä rinnastuskonjunktioiden merkityksistä
» §1092 additiivisessa suhteessa
» §1098 disjunktiivisessa suhteessa, esim. tai, vai, eli, elikkä
» §1102 adversatiivisessa suhteessa
» §1106 korrektiivisessa suhteessa
» §1109 poikkeusta ilmaisevassa suhteessa
» §1119 lauseen sisällä, esim. ammattilainen kun on
» §1129 kausaalisessa suhteessa, koska vs. sillä
» §1133 finaalisessa suhteessa
» §1136 konditionaalisessa suhteessa
» §1140 vaikka konsessiivisessa suhteessa
» §1141 jos, joskin, jos kohta konsessiivisessa suhteessa
» §1700 vai yhdistämässä haku- ja vaihtoehtokysymystä
» §1703 jos(ko), etteikö alisteisessa kysymyslauseessa
» §801 lausumapartikkelin tehtävänä
» §963 irrallisena adverbiaalina tai lisänä lauseessa, esim. ensiksi, tosin
» §1008 paikka vuoron rakenteessa
» §1097 additiivisessa suhteessa, esim. lisäksi
» §1100 disjunktiivisessa suhteessa, esim. muuten, muutoin
» §1104 adversatiivisessa suhteessa, esim. toisaalta
» §1108 korrektiivisessa suhteessa, esim. päinvastoin
» §1131 kausaalisessa suhteessa, esim. siksi
» §1132 konsekutiivisessa suhteessa, esim. niin ollen
» §1133 finaalisessa suhteessa, esim. siksi että
» §1138 konditionaalisessa suhteessa, esim. siinä tapauksessa
» §1142 konsessiivisessa suhteessa, esim. kuitenkin
» konnektiivinen adverbi (tässä kieliopissa konnektiivi) §646 ↓
» §1132 konnektiivit, esim. niin että
» §1160 niin x että, ilmaustyypin rakenne ja käyttö
» §1161 sellainen (x) että, ilmaustyypin rakenne ja käyttö
» konsessiivinen adverbiaali §998
» §1113 adverbiaalilauseen paikka yhdyslauseessa
» §1143 ja samantekevyys, esim. Vaikka tekisit mitä, en suostu
» §1148 vaikka-lause subjektina?
» §1151 vaikka-lause objektina?
» §1157 vaikka-lause adverbiaalitäydennyksenä?
» §1596 konditionaalin esiintymisympäristönä
» §761 ja pronominit, esim. vaikka mitä tekisi
» §833 partikkeli -pA yhdyslauseessa
» §842 kin-partikkelillinen vaikka-lause
» §1142 eräitä kiteymiä, esim. ollakseen x
» §1533 imperfekti menemättömään viittaamassa
» §1667 jussiivin tulkintana, esim. Olkoon menneeksi
» §1 vs. vokaali äännejärjestelmän osana
» §4 ääntötavan mukaiset ryhmät
» §5 ääntöpaikan mukaiset ryhmät
» §6 lainaperäiset, esim. b, f
» §72 ↓ tyypit tietää : tiennyt, taitaa : tainnut
» §416 (i)nen-nominien yhdysosamuoto, esim. hyttysmyrkky
» §32 kolme konsonanttia, esim. kortti, astma
» kontinuatiivinen johdos (tässä kieliopissa frekventatiivijohdosten yksi tulkinta) §351 ↓
» kontraarinen vastakohta §1613
» kontrafaktiivinen verbi §1561
» §1127 ennen kuin -ilmauksessa
» §1135 konditionaalin perfektimuodon sisältävissä lauseissa
» kontrastiivinen suhde §1101–1110
» §1371 vaihtuvan teeman tulkintana
» kontrolli (tässä kieliopissa subjektin samastus) §501 ↓
» konversio (eli nollajohto) §171
» §1212 kannanoton ilmenemismuotona
» §1399 sisältää hajarakenteen, esim. Siitä hän oli innoissaan
» kopulatiivinen (eli additiivinen) §1092
» kopulatiivinen yhdyssana (eli summayhdyssana) §432
» §1193 polaarinen ellipsityyppi Hän ei hae rahaa vaan tulosta
» korrelaatio (samavartaloisten sanojen suhde) §160
» korrelaatti (pronominin tai vastaavan) §1405
» §1428 prototyyppisen anaforan yhteydessä
» §1432 etu- ja taka-alaisuus ja pronominin valinta
» §1438 vs. pronominin tarkoitteen päättely yhteydestä
» §1445 refleksiiviainesten, esim. Mikko katseli itseään ~ varpaitaan
» §1447 refleksiiviaineksen vs. anaforisen pronominin
» korrelaatti (sananmuodostuksessa) §160
» §1243 kosketuskohtana kokonaisuuden osa, vetää lasta kädestä
» -ksi (verbeissä, esim. piileksii, töpeksii) §364
» -ksissaan, -ksissään, -ksissa, -ksissä, esim. hermostuksissaan, juovuksissa §392
» -ksu, -ksy, esim. hyväksyy, kummeksuu §350
» ku-, ke- (interrogatiivi-, relatiivi- ja kvanttoripronominen vartaloaines) §714
» §724 demonstratiivipronominin yhteydessä
» §816 vs. muut konjunktiotyypit
» §1175 mukana mitä, esim. parempi kuin mitä kuvittelin
» §1176 kiteymissä, esim. niin kauan kuin, ikään kuin, niinku
» §624 adjektiivin määritteenä, esim. vanha kuin taivas
» §635 yleiskäyttöinen vertailukohdan ilmaus komparaatiossa, esim. isompi kuin tämä
» §636 vs. partitiivilauseke, sijainti
» §637 vs. partitiivilauseke, mahdolliset vertailusuhteet
» §945 predikatiivina vs. tavallinen predikatiivi
» §1173 ilman vertailun ilmausta
» §1175 yhteiset piirteet relatiivilauseen kanssa
» §1195 ellipsi modaalisissa verbiketjuissa, esim. Hän haluaa pelata niin kauan kuin jaksaa
» §1640 ja kieltohakuiset ainekset
» §806 selittävänä lausumapartikkelina; vrt. sen kun
» §814 liittokonjunktiomaisia yhdistelmiä, esim. silloin kun, sitten kun
» §1035 partikkelina vuoron alussa
» §1102 adversatiivisessa suhteessa
» §1119 konjunktio lauseen sisällä, esim. minä kun en tiennyt asiasta
» §1124 vs. jolloin- ja milloin-lause
» §1125 mukana esim. siitä lähtien, siihen asti, vrt. jahka, kunnes
» §1126 ja ajan päällekkäisyys, mukana esim. sillä aikaa, niin kauan
» §1127 ja peräkkäisyys, esim. sen jälkeen kun, vs. ennen kuin
» §1157 adverbiaalitäydennyksenä
» -kunta, esim. kymmenkunta §784
» kuratiivinen (teettojohdoksen nimityksenä) §313
» §1494 ilmaiseminen partikkelilla kuulemma
» §1495 epäilyn ilmaiseminen partikkelilla muka, mukamas
» §1496 liittotempusten tulkintana
» §1497 verbin pitää tulkintana
» §584 paikka substantiivin määritteenä, esim. ihana vanha kaappi
» kvalitatiivinen astevaihtelu §41
» kvantitatiivinen määräisyys, kvantitatiivinen epämääräisyys §1421
» §893 eksistentiaalilauseessa
» §916 osuus subjektin sijan määräytymisessä
» §930 osuus objektin sijan määräytymisessä
» §931 vs. aspekti objektin sijan määräytymisessä
» kvantitatiivinen astevaihtelu §41
» §745 ↓ ajelehtiva, ts. kvanttoripronomini lisäyksenä, esim. Ne ovat kaikki samanlaisia
» §374 sti-johtiminen, esim. pirusti, hitosti
» §381 (i)ttAin-johtiminen, esim. litroittain
» §638 komparatiivijohdoksen määritteenä, esim. paljon isompi
» §649 universaalinen, esim. aina
» §649 eksistentiaalinen, esim. joskus
» §658 riittävyyttä ja liiallisuutta ilmaisevat, esim. liikaa, kylliksi
» §903 määränilmauksena kvanttorilauseessa
» §965 esim. joskus ja toinen ajan adverbiaali peräkkäin, esim. joskus aamulla
» §1639 harvoin ja kieltohakuiset ainekset
» §1721 affektinen käyttö, esim. aina myöhässä
» §762 mukana lukumäärän kvanttoripronomini
» §903 lausetyyppiin kuuluvat määränilmaukset
» §917 partitiivin merkitys ja suhde määrän ilmaisemiseen
» §956 ↓ vs. predikatiivilause, esim. Velka ~ velkaa on 10 miljoonaa
» §103 taivutus, mm. joku, jokin, kukaan, mikään
» §570 substantiivin tarkennemääritteenä
» §571 sijainti substantiivin tarkenteena
» §714 muotorakenteen kannalta
» §903 määränilmauksena kvanttorilauseessa
» §1166 ja relatiivilauseen restriktiivisyys tai epärestriktiivisyys
» §1298 possessiivisuffiksittomuus tapaustyypissä meidän jokaisen apuna
» §1639 harva, jokainen, kaikki ja kieltohakuiset ainekset
» kvantum-rakenne, esim. esimerkin mainitakseni §514
» §958 ↓ ja genetiivipredikatiivi, vrt. adverbiaali
» kvasirakenne, esim. olla tekevinään §453
» kvasiresultatiivisuus (aspektia ja objektia kuvaavana terminä) §1500
» §1192 ellipsissä, esim. Aamulla en juo teetä mutta illalla kyllä
» §1201 minimivastauksena kysymykseen
» §1385 lauseessa teeman edellä, vrt. esim. ei-alkuiset lauseet
» §1717 affektiivisuus, esim. Kyllä ~ kylläpä sinä nyt sopan keitit
» kysyminen (puhetoimintona) §1678
» §962 vaikutusala, suhteessa lauseen puiteadverbiaaleihin
» §963 vaikutusala, suhteessa kommenttiadverbiaaleihin
» §1720 affektinen, haastava, merkkinä esim. vai, vai että, muka
» kysymys (vs. kysyminen vs. kysymyslause) §1678
» kysymyslause, interrogatiivilause §888
» §755 lauseessa pronomini ku(ka)kin, mikäkin
» §918 ja subjektin sija, esim. Onks bussia menny?
» §932 ja objektin sija, esim. Tunnetko häntä?
» §1196 ellipsi kysyvässä konstruktiossa Leikataanko latva ja jos niin milloin?
» §1641 ja kieltohakuiset ainekset
» §1661 miten tulkitaan direktiiviksi, esim. ehdotukseksi kuten kielteinen Eiköhän lopeteta
» §1662 direktiivinä, konditionaalissa, esim. Antaisitko avaimen minulle
» §1678 tuntomerkit, tehtävät ja suhde kysymiseen
» kysymyspartikkeli, esim. -ko, -kö, jooko, entäs, vai §802
» §837 mukana s-partikkeli, esim. kuinkas, eikös
» §1703 yksin lauseessa, esim. Aion äänestää, mutta en tiedä ketä
» kysymys–vastaus-vieruspari §1199–1211
» käsin, esim. johtaa toimintaa vankilasta käsin §711
» §56 vahva- ja heikkoasteiset vartalot
» -la, -lä, esim. kahvila, neuvola, Kokkola §186
» §6 vieraiden äänteiden kotouttajana
» §146 sananmuodostuksen kannalta
» -lainen, -läinen, esim. eläkeläinen, katolilainen §190
» §191 johdosten eri merkitykset ja sanaluokka
» §294 ↓ moderatiivisia johdoksia, esim. heikonlainen
» -lanta, -läntä, esim. lyhyenläntä §294 ↓
» laskettavuus (vrt. jaottomuus) §554
» §120 ↓ rajageminaation selityksenä
» §500 ↓ A-infinitiivin (tässä kieliopissa A-infinitiivin perusmuoto)
» §872 vs. muut lausemaiset rakenteet
» §1011 reaaliaikainen, puheessa
» §1012 täydennettävyys puheessa
» §1013 puhujien yhdessä tuottamana
» §1014 jatkaminen toisen puhujan vuorolla
» §1052 rakentuminen lisäysten kannalta
» §1203 vastauksena kysymykseen
» §1368 lauseen alku sanajärjestyksen kannalta
» §1369 kenttäkuvaus ja sanajärjestys
» lauseenjäsen (nominaalinen lauseenjäsen) §907
» §909 lause tai infiniittinen rakenne
» §1086 samuus rinnastamisen edellytyksenä
» lauseenlisä (apposition nimityksenä) §1060
» lauseenlisäke (lisäyksen nimityksenä) §1053
» lauseenvastike (infiniittisen rakenteen nimityksenä) §876
» §440 rakenteen monimutkaisuus ja syvyys
» §491 lausekemaisuus infiniittisissä rakenteissa
» §789 numeraalin ja substantiivin sisältävä
» §1020 kieliopin rakennehierarkiassa vs. puheessa
» §1200 jatkokysymyksenä, esim. Kaksi henkeä vai?
» §1389 pituuden (sanamäärän) vaikutus sijaintiin lauseessa
» §1394 sanajärjestys eri lauseketyypeissä
» §1395 sanajärjestys riippuu lauseyhteydestä, esim. pääsy sopimukseen, sopimukseen pääsyn jälkeen
» §1396 sisällöllinen vs. rakenteellinen yhteenkuuluvuus
» §1729 itsenäisenä käytetty, affektisessa tehtävässä
» §1690 fokusoitu Huomennako se tulee ja fokusoimaton Sekö tulee huomenna
» §1691 fokusoidun lausekekysymyksen käyttö
» §1692 fokusoimattoman lausekekysymyksen käyttö
» §1713 affektinen, esim. Tuoko minulle piti sattua toveriksi
» §469 verbejä, jotka saavat joko lause- tai infinitiiviobjektin
» §471 verbin merkitys vrt. infinitiiviobjekti, esim. tahtoa, sallia, huomata
» §472 millaisten verbien kanssa kysymys-, millaisten väitemuotoinen
» §1149 lause ilman tukipronominia, esim. Tiedän, että ~ tuleeko...
» §1150 tukipronominillinen lause, esim. Tiesitkö sitä, että ~ miksi...
» §1481 referaatti tulkittavissa johtolauseen objektiksi
» §458 millaisten verbien kanssa esiintyy
» §1146 lause ilman tukipronominia, sijainti
» §1147 tukipronominillinen lause, sijainti
» §795 merkitys partikkelien ryhmittelyssä
» §797 dialogipartikkelin viitekehyksenä
» §864 verrattuna lauseeseen ja virkkeeseen
» §1008 paikka vuoron rakenteessa
» §1031 kehittelee jatkoa: eli, elikkä
» §1032 aloittaa parafraasin tai päätelmän: että
» §1033 vuoronalkuinen entä, entäs
» §1034 kontrastoi, vaihtaa puheenaihetta: mutta
» §1035 perustelee, selittää: kun
» §1036 vuoronalkuinen, siirtymää osoittava no
» §1702 entä, entäs, entäpä kysymyksen merkkinä
» §1719 että, jos ja kun affektisessa käytössä
» -le, esim. raakile, räiskäle §202
» -le, verbinjohtimena ja johtimen loppuosana §358
» legatoääntämys, esim. tapauksessa siin on §38
» leksikaalinen NP (substantiivilauseke) §442
» §562 vs. pronominin muodostama lauseke
» §1443 asema samatarkoitteisten viittausten ketjussa
» §137 liitepartikkeli leksikaalistumissa
» §402 sanaliitosta yhdyssanaksi
» §515 ↓ E- ja MA-infinitiivien
» §631 partisiippi täydennyksineen, esim. silmiinpistävä
» §155 johdoksesta perussanaksi
» §386 taivutusmuodosta adverbiksi
» §388 instruktiivimuodosta in-adverbiksi
» §390 verbin infiniittimuodon
» liiallisuus ja riittävyys (liiallisuutta ja riittävyyttä ilmaisevat sanat) §658
» §615 adjektiivin astemääritteinä
» §616 mittailmauksen mahdollistajana, esim. 5 euroa liian kallis
» §1160 että-lauseen mahdollistajana esim. liian vanha että jaksaisi
» §1642 liiallisuutta ilmaisevien kieltohakuisuus
» §62 liiteaines vs. taivutuspääte
» §126 asema liitteiden joukossa
» §1095 ominaispiirteet rinnastuksessa
» liitekysymys, esim. Vai mitä?, niinkö? §1058
» §1075 ↓ vuoron lopussa, vrt. parenteesi
» §1697 eikö-alkuinen, esim. Se on ihan sama, eikö niin?
» §125 vs. liite, morfeemityyppinä
» §127 verrattuna taivutuspäätteisiin
» §130 puhutun kielen variantteja ja levikkejä
» §131 liiteyhtymät ja liitteiden järjestys
» §133 paikka ensimmäisessä jäsenessä, esim. Menehän siitä!
» §372 adverbissa, esim. ollenkaan
» §428 liittyminen yhdysadjektiivissa
» §813 konjunktiossa, esim. joskin, kunhan
» §829 osa tehtävältään sävypartikkeleita
» §842 -kin/-kAAn fokuspartikkeleina
» §1655 -pA toimintaohjeissa kuten Otetaanpa esimerkiksi tämä päivä
» §1658 -pA ironisessa imperatiivilauseessa, esim. Olepa aidosti hauska
» §1661 -hAn kieltomuotoisissa ehdotuksissa, esim. Eiköhän lähdetä
» §1678 -kO kysymyslauseen tuntomerkkinä
» §1681 tehtävät kysymyslauseissa
» §1694 -kin myönteisesti suuntautuvissa eikö-, eiks-alkuisissa lauseissa
» §1696 -kin vetoavissa eikö-, eiks-kysymyksissä
» §1716 -pA verbialkuisessa eksklamatiivilauseessa, esim. Oletpa sinä kasvanut
» liittokonjunktio, esim. ennen kuin, jos kohta, kun taas, niin kuin §814
» §1102 kun taas adversatiivisessa suhteessa
» §1268 persoonakongruenssin kannalta
» §1290 yleistä kongruenssista, esim. ovat tulleet
» §1291 kongruenssi ja sen vaihtelu, esim. ovat ~ on tehneet
» §1292 passiivikongruenssin kannalta, esim. ollaan tehty
» §1390 ja lauseen osittainen tai täydellinen verbiloppuisuus
» §1391 neutraali ja kiteytynyt verbiloppuinen sanajärjestys
» §870 lauseen osana, vs. lauseen määritteet
» likimäärän partikkeli, esim. noin, suunnilleen, jotain, siinä §855
» §1016 rakenteen verbeistä, esim. tuli useampi kymppi romahti
» §1017 puhefunktion muutos, esim. Olitkos sinä töissähän sinä olit
» lisäävä lausumapartikkeli, kytkevä lausumapartikkeli §803
» §804 esimerkkinä ja ja vielä
» §745 kaikki-tyyppinen pronomini lisäyksenä
» §769 hän on itsekin täällä vrt. hänkin
» §864 lauseessa vs. lauseen ydin
» §870 lauseen valinnaisena jäsenenä
» §1090 raja rinnastukseen, esim. En tuntenut häntä, ja miten olisin voinutkaan
» §1114 epärestriktiivinen adverbiaalilause
» §1483 jälkijohtolause lisäyksenä
» §1650 puhutteluilmaus direktiivissä, esim. Tule Mirja tänne
» liudennus eli palatalisaatio §37
» -llinen, esim. maltillinen, ikkunallinen §276
» §277 adjektiivijohdosten merkityksiä
» §278 vs. -(i)nen, esim. kivinen
» §279 yhdysadjektiiveja, esim. selkänojallinen
» -lloin, -llöin, esim. tällöin §397
» -lma, -lmä, esim. lahdelma §188
» logoforinen possessiivisuffiksi §1469
» logoforinen pronomini (hän, he referoinnissa) §1469
» §1470 vaihtelua pronominin käytössä
» §1016 ↓ yhdistyneenä limittäisrakenteeseen
» §1065 osien sijainti lausumassa
» §1066 pronominina se vai muu demonstratiivipronomini
» §1438 pronominin viittaussuhteen varmistajana
» §1715 tyyppi Se on varma se affektisena rakenteena
» lohkeama vasemmalle (nimitys lohkeamalle alkuun) §1018 ↓
» lokatiivinen (erotuksena habitiivisesta) §1247
» §1009 kielelliset ja ei-kielelliset ainekset
» §1037 merkitys keskustelussa
» §1369 osana lauseen sanajärjestyksen kenttäkuvausta
» loppukahdennus (rajageminaation nimityksenä) §34 ↓
» §1374 subjekti verbin jäljessä
» §1378 lauseessa vain loppukenttä
» §1389 verbinjälkeisten jäsenten järjestystendenssejä
» §1390 nominaaliset jäsenet edeltävät verbiä
» -lti, esim. liialti, laajalti §377
» lukukongruenssi, subjektin ja predikaatin §1274–1288
» lukumäärän kvanttoripronomini §762
» §763 pienehkö määrä, muutama, jokunen
» §764 suhteellinen määrä, harva, moni, usea
» §786 numeraalin yhteydessä, esim. muutamia satoja
» lukusana (eli numeraali) §770
» §974 predikatiiviadverbiaalin
» §1674 ja partikkelit, esim. Kysy pois, Tulkaa toki sisään
» §170 ↓ osana muiden lyhenteiden ryhmää
» löyhä appositiorakenne §1063
» -ma, -mä (johdin, esim. hiertymä, ryhmittymä) §245
» §246 vs. agenttipartisiippi kuten äidin tekemä
» §246 kiteytynyttä käyttöä, esim. ensi yrittämällä
» §188 paikkaa ilmaisevia, esim. seinämä, taajama
» §1584 dynaaminen, ilmaisukeinona rakenne olla tehtävissä
» §1597 episteeminen, potentiaalin merkityksenä
» §1603 partikkelin tai adverbin ilmaisemana, esim. ehkä, kai, kenties, varmaan
» §1343 olla tehtävissä passiivimaisena rakenteena
» §1580 modaalisten rakenteiden joukossa
» §1585 vs. lähirakenteet, esim. olla nähtävillä ~ tavoittamattomissa
» -mainen, -mäinen, esim. pensasmainen, pistemäinen §280
» §121 puhutun kielen MA-tunnukseton vastine, esim. lähti ostaan
» §470 millaisten verbien yhteydessä esiintyy
» §479 suuntautumista ja vaikuttamista ilmaisevien verbien yhteydessä
» §500 MA-infinitiivilausekkeen ominaisuudet vrt. A-infinitiivi
» §506 substantiivin määritteenä
» MA-infinitiivin abessiivi §515
» §519 mAttA-rakenteen subjekti esim. Lähdin puhumatta ~ muiden näkemättä
» §520 mAttA-rakenteen avoin subjekti esim. lähteä pyytämättä
» §696 adpositioksi leksikaalistuneena, esim. huolimatta, katsomatta, riippumatta, lukuun ottamatta
» §989 tavan adverbiaalien joukossa
» §1297 possessiivikongruenssin kannalta, esim. hänen tarkoittamattaan
» §1341 rakennetyypin olla tekemättä, jäädä tekemättä passiivimaisuus
» §1627 kiellon ilmaisemiskeinona
» MA-infinitiivin adessiivi §515
» §517 mAllA-rakenteen merkitys
» §517 ↓ tyyppi vaatimalla vaatia
» §518 mAllA-rakenteen aikatulkinta vrt. en-rakenne
» §519 mAllA-rakenteen subjekti esim. Menestyt lukemalla
» §520 mAllA-rakenteen avoin subjekti esim. Ovi aukeaa työntämällä
» §989 tavan adverbiaalissa, esim. aloittaa kiittämällä
» MA-infinitiivin elatiivi §494
» MA-infinitiivin illatiivi §494
» §508 adjektiivin yhteydessä, esim. valmis lähtemään
» §549 tarkoituksen ilmauksena, vs. esim. tyyppi tehdäkseen
» §593 abstraktin substantiivin yhteydessä, esim. kiire opiskelemaan
» §623 adjektiivin yhteydessä, esim. hyvä uimaan
» §710 päin-sanan yhteydessä, esim. paranemaan päin
» §998 tarkoituksen adverbiaalissa, esim. palasi pyytämään anteeksi
» §1546 tulevaa aikaa ilmaisemassa, esim. tulee olemaan
» §1564 modaaliverbien yhteydessä
» §1675 direktiivisessä käytössä, esim. Syömään!
» MA-infinitiivin inessiivi §494
» §1519 progressiivisessa olla tekemässä-verbiliitossa
» §1546 verbiliitolla futuurinen merkitys, esim. on tekemässä isot kaupat
» §685 tekemäisillään-tyyppisten muotojen sanaluokka
» §1521 verbiliiton olla tekemäisillään merkitys
» -man, -män (MA-infinitiivin instruktiivi, esim. piti tekemän) §123
» §452 modaalisen verbiliiton osana
» marginaalinen sija (vajaakäyttöisen nimityksenä) §1261 ↓
» -maton, -mätön, esim. korvaamaton, kiiistämätön §293
» -mattomissa, -mättömissä, esim. olla ulottumattomissa §1585
» §471 infinitiivi- tai lauseobjektin valinta
» §472 lauseobjektin saavana verbinä
» §1578 episteemisen modaalisuuden kannalta
» §1607 modaalisen ilmauksen lähteenä
» §1672 direktiivisessä käytössä, esim. Kuvitelkaapa itse
» mi- (interrogatiivi-, relatiivi- ja kvanttoripronominien vartaloaines) §714
» §222 vs. muut teonimijohtimet
» §225 merkityksen suhde muihin teonnimijohdoksiin
» minimipalaute (dialogipartikkelin nimityksenä) §797 ↓
» miniä-tyyppisten nominien taivutus §67
» §676 adverbin määritteenä, esim. tunnin myöhässä
» §706 etäisyydenilmauksen yhteydessä, esim. kahden kilometrin päässä täältä
» §903 määränilmauksena kvanttorilauseessa
» mittasana, esim. metri, pullo(llinen) §592
» -mma, -mmä, -ma, -mä, esim. kuulemma §397
» §677 genetiivimääritteenä, esim. ilmeisen onnistunut
» §1589 predikatiivina nesessiivirakenteessa
» §667 adverbityyppinä, esim. ilmeisesti, takuulla
» §1604 samassa lauseessa modaaliverbin kanssa, esim. täytyy välttämättä
» §1606 evidentiaalinen tai evidentiaalisessa käytössä, esim. näköjään, tiettävästi, varmaankin
» §1607 evidentiaalinen, havaintoverbistä kiteytynyt, esim. nähdäkseni
» modaalinen kommenttiadverbiaali, esim. ehkä, ilman muuta, suurella todennäköisyydellä §1000
» modaalinen lauseenvastike, modaalirakenne (tässä kieliopissa E-infinitiivin käyttötapa) §515 ↓
» modaalinen lausetyyppi (esim. väitelause, kysymyslause) §886
» §1678 kysymyslause lausetyyppinä
» §792 muiden partikkeliryhmien joukossa
» §802 kysyvä tulkinta, esim. Kai minä voin tulla?
» §1027 sijoittuminen vuoroon vs. muut partikkelit
» §1203 kyllä vastauksen alussa
» §1385 kyllä, kai tms. lauseen alussa, vrt. verbialkuinen sanajärjestys
» §1602 esiintyminen väite- ja kysymyslauseessa
» §1603 mahdollisuutta tai todennäköisyyttä ilmaiseva, esim. ehkä, kai, kenties
» §1604 vaikutusala suhteessa modaaliverbiin
» §1605 partikkelistunut lie, lienee, esim. Mitä lie siellä tapahtuu
» §1606 evidentiaalinen, esim. kuulemma, näemmä, tiemmä
» §1608 varmuus, vakuuttelu: tietenkin, tietysti, totta kai, toki, kyllä
» §1609 sanan kyllä modaalinen käyttö
» modaalisuus §1551–1614 (luku)
» §1343 rakenteiden on tehtävä, on tehtävissä passiivimaisuus
» §1346 ↓ johdospassiivin tulkintana, esim. levittyy helposti
» §1353 nollapersoonalauseen tulkintana ilman modaaliverbiä, esim. Sen näkee
» §1354 nollapersoonaisessa nesessiivilauseessa
» §1362 rooli nollasubjektin tulkinnassa
» §450 ja liittomuoto, esim. voi olla kaatunut ~ on voinut kaatua
» §469 infinitiivin kanssa esiintyvien verbien tyyppinä
» §1195 ellipsi modaalisissa verbiketjuissa
» §1352 suosivat nollapersoonaa
» §1604 adverbin tai partikkelin vaikutusalassa
» §1612 ja kiellon vaikutusala
» §1669 voida ja saada direktiivisessä käytössä, esim. Ei saa koskea
» §1705 retorisissa kysymyksissä
» §1711 käyttö affektisissa rakenteissa
» modifioija (verbin valenssiin vaikuttamattoman johtimen nimityksenä) §307 ↓
» §351 tässä kieliopissa muuntelujohdosten johdin
» §111 kieliopillisena kategoriana
» §303 muuntelujohdosten alaryhmänä
» §351 muuntelujohdosten alaryhmänä
» §1735 affektinen käyttö, esim. leipasta kakku
» monikko, yksikkö, luku (eli numerus) §552
» §79 nominien taivutusjärjestelmässä, monikon tunnukset t, i ja j
» §80 monikon tunnusta edeltävät vartalonvaihtelut
» §83 monikon genetiivin päätevariantit
» §89 monikon partitiivin päätevariantit
» §386 vrt. i-aines adverbeissa, esim. huolissaan
» §558 lähinnä monikollisena esiintyviä sanoja, esim. häät, housut
» §559 pääasiassa monikollisina esiintyviä sanoja, myös yksikkö käytössä
» §756 ja sanat molemmat, kumpikin
» §757 ja sanat kukaan, mikään
» §774 numeraaleissa, esim. kaksi lasta, kahdet avaimet
» §790 numeraalin sisältävässä ilmauksessa, esim. viisi muuta pelaajaa
» §952 monikollinen subjekti, yksiköllinen predikatiivi, esim. He ovat oikea riesa
» §1274 yleistä lukukongruenssista
» §1285 predikatiivin, tyyppi Kaksi heistä oli suomalaista ~ suomalaisia
» §1286 predikatiiviadverbiaalin, yleistä
» §1287 essiivisijaisen predikatiiviadverbiaalin, esim. odottivat jännittyneenä ~ jännittyneinä
» §1288 translatiivisijaisen predikatiiviadverbiaalin
» §1291 lukukongruenssi liittomuodoissa
» §1302 substantiivin ja sen määritteen lukukongruenssi
» §1304 monikollisen erisnimen yhteydessä, esim. puolueeton Turun Sanomat
» §1305 määritteet numeraalin yhteydessä, esim. nämä kaksi pientä lasta
» §1306 numeraalin yhteydessä, tyyppi loput ~ pyöreät ~ reilut ~ vajaat 30 asiakasta vs. vajaa 30
» §1307 numeraalin yhteydessä, tyyppi seuraavat 25 vuotta vs. 25 seuraavaa vuotta
» §1310 ja rinnastus, tyypit kuuluisat X ja Y, lahjakkuudet X ja Y
» §1312 ja rinnastus, tyypit Liisan- ja Mikonkadun ~ -katujen
» §1435 pronominin ja korrelaatin, esim. ryhmä... se ~ he
» §1732 affektinen monikko, esim. Hyvät voinnit!
» §1734 affektinen jussiivin monikko, esim. Menkööt minne haluaa
» §419 yhdyssanan määriteosana, esim. kasvonaamio
» §559 esiintyy myös yksikössä, esim. kärry, kärryt
» §774 ja numeraalin luku, esim. kahdet juhlat
» §1275 lukukongruenssin kannalta
» §1284 lukukongruenssin kannalta predikatiivilauseessa
» §1304 määritteet lukukongruenssin kannalta, esim. hauskoissa häissä
» §1422 ja kvantitatiivinen määräisyys tai epämääräisyys
» monikon 1. genetiivi (eli monikkovartaloinen genetiivi, esim. opettajien) §84 ↓
» monikon 2. genetiivi (eli yksikkövartaloinen monikon genetiivi, esim. opettajain) §84 ↓
» monipersoonainen passiivi §1332–1346
» §336 automatiivisen johdoksen tulkintana
» §1287 ↓ tyypin olla tehtävänä lukukongruenssi
» §1336 vaihtoehtoinen tulkinta aktiivina
» morfofonologinen vaihtelu §40
» morfologinen tempus (vs. liittotempus) §1523
» §723 se-pronominin tehtävänä
» §148 ↓ taivutusmuotojen ja syntaktisten rakenteiden kannalta
» §152 lainasanojen mukauttajana
» §303 verbijohdosten muodostuksessa
» §386 adverbien muodostuksessa, taivutustunnuksia sisältävä
» §391 (olo)tilaa ilmaisevien adverbien
» murtolukuilmaus, esim. puoli, puolitoista, kaksi ja puoli §781
» §782 tyypit kolmannes, kolmasosa
» -mus, -mys, esim. kysymys, koostumus §243
» §188 suhteellista paikkaa ilmaisevia, esim. selkämys, takamus
» §1034 kontrastin ja siirtymän merkkinä
» §1106 vs. vaan kieltolauseen jäljessä
» §1192 ellipsissä, esim. Aamulla en juo teetä mutta illalla kyllä
» muuntaja (verbin valenssiin vaikuttavan johtimen nimityksenä) §307 ↓
» §303 ja muut morfologiset johdostyypit
» muuten (lausumapartikkelina) §810
» muutospassiivi, esim. tulla tehdyksi §1334
» §1333 monipersoonaisena passiivina
» §1337 vrt. yksipersoonainen passiivi
» §1339 aspektiominaisuudet vrt. yksipersoonainen passiivi
» §1342 vs. rakenteen tulla tehdyksi ~ tehtyä toinen tulkinta
» muuttaja (verbin valenssiin vaikuttavan johtimen nimityksenä) §307 ↓
» §303 ja muut morfologiset johdostyypit
» §303 ja muut morfologiset johdostyypit
» §1635 myöntöhakuisia ilmauksia, esim. hyvinkin, melko
» §1694 vaihtoehtokysymyksissä, esim. Kuuluiko jostakin jotakin?
» §1638 ja kieltohakuiset ainekset, yleiskatsaus tyyppeihin
» määre (tässä kieliopissa määrite) §439
» §563 vs. täydennys substantiivilausekkeessa
» §864 verbin vs. lauseen ydin
» §870 lauseen, lauseen valinnaisena jäsenenä
» §398 määritysyhdyssanan osana
» §412 nominatiivin ja genetiivin vaihtelu
» §413 nominatiivin ja genetiivin vaihtelun työnjakoa
» §436 voi saada erillisen määritteen, esim. alkoholiin reagoimistapa
» §407 yhdysosien sanaluokkien yhdistymismahdollisuuksia
» määräisyys, definiittisyys §1409–1422
» §1276 monikollinen finiittiverbi määräisyyden merkkinä
» §1406 tyyppitapauksena tarkoitteen uudelleenmaininta
» §902 kvanttorilauseen piirteenä
» §956 predikatiivina, esim. Se on viisi prosenttia ~ ei ole viittä prosenttia koko summasta
» §1285 subjektilausekkeessa, vaikutus predikatiivin lukuun
» §1306 ja kongruenssi numeraalin sisältävässä lausekkeessa
» §1619 ja kiellon kohdistuminen, tulkintoja
» §1685 määrää koskevissa kysymyksissä
» -n (adverbeissa, esim. olla kaupan) §389
» -n (numeraaleissa: kymmenen, tuhannen, puolen tusinaa) §779
» -na, -nä, esim. höppänä, reppana (affektisia substantiiveja) §213
» -na, -nä, esim. kutina, ryminä (teonnimiä) §240
» -ne (verbeissä, esim. kuumenee : kuumeta) §348
» §349 suhde ntu, nty-johdoksiin
» neljäs persoona (yksipersoonaisen passiivin luonnehdintana) §1315 ↓
» §1324 ja possessiivisuffiksin hankaluus passiivissa
» nesessiivinen predikaatti §1581
» nesessiivinen verbiliitto §452
» §1670 direktiivisessä käytössä, esim. Työstä on jätettävä kaksi kopiota
» §505 infinitiivin sisältävä, esim. (Minun) täytyy mennä, keskeiset ominaisuudet
» §906 lausetyyppien näkökulmasta
» §920 milloin muu kuin genetiivisubjekti, esim. Pitäisi tulla sade
» §921 genetiivijäsenen eri analyyseja kielioppiperinteessä
» §1284 ↓ predikatiivin luvun vaihtelu
» §1354 keskeinen nollapersoonainen ilmaustyyppi
» §1355 nollapersoonainen vrt. passiivi
» §1364 nollapersoonainen vrt. muut modaaliverbit
» §1582 vs. tyyppi Meillä on tarkoitus mennä
» §1583 olla ja adjektiivipredikatiivi, esim. Meidän olisi järkevää mennä
» nesessiiviverbi, esim. täytyä, pitää §1573
» §457 yksipersoonaisena verbinä
» §1497 verbi pitää merkityksessä ’kuulemma, kerrotaan’
» §1554 ja deonttinen modaalisuus
» §1555 ja praktinen välttämättömyys
» §1565 vs. muut modaaliset verbit
» §1576 pitää vs. täytyä menneessä ajassa
» §1668 direktiivisessä käytössä
» ne-vartaloiset verbit, esim. lämmetä, lämpenee §75
» §77 taipuvat osittain kuin ntU-vartaloiset, esim. huonota vs. huonontua
» §811 lausumapartikkelina, yhdistämässä lauseita ja ilmaisemassa paluuta päälinjalle
» §1046 itsenäisenä vastauksena
» §1073 paluun merkkinä parenteesista
» §1120 lauseiden rajan merkkinä, yhdistämässä adverbiaali- ja päälausetta
» §1160 ilmaustyypin niin mukava, että rakenne ja käyttö
» §1206 minimivastauksena kysymystyypissä Illallako te menette?
» §599 erisnimen ja nimikemääritteen rakennesuhde, esim. lehtori Miettisellä
» §600 vs. etunimi ja tyypit mestari-Matti ja pikku Matti
» §601 genetiivimäärite taipumattoman nimikkeen edellä, esim. lukion rehtori Mia Mäelle
» §1062 vs. kiinteä appositiorakenne
» §1308 kongruenssi ja kongruoimattomuus
» §1078 ammatti-, sukulais- tai hellittelynimitys nimen yhteydessä
» §156 yhdysjohtimen kiteytymänä
» §110 ↓ passiivin tunnuksen ja persoonapäätteen hahmotus nippuna, esim. kerro-taan
» §123 infiniittisen verbimuodon osana
» -nko, -nkö, esim. tasanko, ylänkö §187
» -nna, -nnä, esim. keisarinna §194
» -nnainen, -nnäinen, esim. herännäinen, käännynnäinen §248
» -nne, esim. harjanne, kaivanne §187
» -nne, esim. tänne, sinne §396
» nolla-anafora (anaforinen nolla) §1431
» §1179 vrt. nominaalinen ellipsi
» §1362 vs. avoin nolla, nollapersoona
» §1443 samatarkoitteisten viittausten ketjussa
» §1444 keskustelupuheen viittausketjuissa
» nollapersoona §1347–1365 (luku)
» §540 ↓ ja referatiivirakenne
» §827 sitä-partikkelin tulkintoja, esim. Ei sitä tiedä
» §900 ↓ verrattuna tilalauseeseen
» §913 subjektittomuuden tyyppinä
» §1565 modaalisuuden kannalta
» §1575 dynaaminen tai deonttinen pitää
» §1661 pyynnöissä, esim. Saako istua
» §1668 velvoittavassa nesessiivirakentessa, esim. Nyt täytyy pukea
» nollasitaatti (vapaan epäsuoran esityksen nimityksenä) §1488
» §1269 subjektipronominin poisjäänti, vrt. 1. ja 2. persoonat
» §1349 nollapersoonalauseen kieliopilliset ominaisuudet
» §1350 sanajärjestys: mitä subjektin paikalla?
» §1351 nollapersoona yhdyslauseessa
» §1353 konkreettisen tai mentaalisen verbin kanssa
» §1354 genetiivisubjektin asemesta nesessiivirakenteessa
» §1356 genetiivisubjektin saavissa rakenteissa
» §1357 infinitiivin, esim. Oli ihanaa uida
» nomen acti (teon tuloksen nimityksenä) §226
» nomen actionis (teonnimen nimityksenä) §223
» nominaalilauseke (NP:n nimityksenä) §442 ↓
» nominaalimuoto (tässä kieliopissa infiniittinen muoto) §490
» §82 monikon päätteen liittyminen vartaloon
» §409 yhdyssanan määriteosassa
» §410 yhdyssanan määriteosassa, merkityksen tulkintaa
» §910 perusubjektin tuntomerkkinä, vrt. kongruenssi
» §916 vs. partitiivi subjektin sijana
» §917 jäännöksetön, ylijäämän kieltävä tulkinta subjektissa
» §920 subjektin sijana nesessiivirakenteessa, esim. Kahvi pitää olla vahvaa
» §925 (totaali)objektin tuntomerkkinä
» §934 objektin sijana yksikössä vs. monikossa
» §935 objektin sijana monikossa
» §946 predikatiivin sijana vs. partitiivi, yleiskatsaus
» §949 predikatiivissa, vaihtelua, esim. ovat valmiit ~ valmiita, sisarukset ~ sisaruksia
» §950 predikatiivin sijana ekvatiivilauseessa
» §951 ilmaisee monikollisen predikatiivin sijana jäännöksettömyyttä
» §952 abstraktin predikatiivin sijana
» §954 vs. partitiivi subjektittomassa predikatiivissa, esim. Oli ihana ~ vaarallista uida
» §1180 ellipsi, lauseiden yhteisen subjektin sija
» §1181 ellipsi, passiivilauseiden yhteisen objektin sija
» §1229 subjektin ja predikatiivin tavallisin sija
» §1619 vs. partitiivi kielteisissä määränilmauksissa
» nominatiiviakkusatiivi (tässä kieliopissa nominatiivi objektin sijana) §1226
» §78 yleistä taivutusmuodoista
» §97 millaisia taivutusmuotoja ja kuinka monta
» nominijohdos §173–302 (luku)
» nominikantainen johdos, denominaalinen johdos §157
» §317 muuttamisjohdosten merkitysryhmiä, esim. luetteloida, harjata, kuopata
» §337 muuttumisjohdosten merkitysryhmiä, esim. helpottua, velkaantua, rantautua
» nominilauseke (NP:n nimityksenä) §442 ↓
» notiivinen määräisyys (tässä kieliopissa määräisyys tai definiittisyys) §1421 ↓
» NP (eli substantiivilauseke) §442
» §595 rakenne eri tekstilajeissa, tilastotietoa
» -nta, -ntä, esim. kotonta, siintä §396 ↓
» -nta, -ntä, esim. paheksunta, kosinta §237
» §238 satunnaisempia johdoksia, esim. kätkentä, laskenta
» -nti, esim. syönti, juonti §236
» -nto, -ntö, esim. johdanto, uskonto (verbikantaisia) §239
» -nto, -ntö, esim. kesanto, avanto §187
» §1185 ja ellipsi, esim. tein maalin ja syötin kaksi
» §1276 subjektissa, verbin lukukongruenssi, esim. Kaksi miestä lojui sohvalla
» §1285 subjektissa, vaikutus predikatiivin lukuun
» §1302 yhdysnumeraali kongruenssin kannalta, esim. parillasadalla
» §1305 vaikutus määritteiden lukukongruenssiin substantiivilausekkeessa
» §1307 kongruenssi tyypissä seuraavat 25 vuotta ~ 25 seuraavaa vuotta
» §122 tunnusvariantit ja vartalot
» §522 ilmaisee aiempaa tilannetta
» nyt sävypartikkelina, esim. Miten se nyt menikään? §823
» §824 puhefunktion vaikutus sävyyn
» §1066 ja deiktiset pronominit lohkeamissa
» §1443 toistuvien viittausten ketjussa
» §1467 referoinnissa alkuperäisen puhujan tai kertojan
» §1468 samassa referaatissa referoidun ja kertojan näkökulman mukaisia piirteitä
» §1474 referoidun ja kertojan näkökulmien sulautuminen referoinnissa
» §1491 oman ajattelun referoinnissa
» -o, -ö, esim. huuto, sorto (teonnimiä) §230
» §231 vs. -u, -y -loppuiset teonnimet
» §250 verbivartalon kanssa identtisiä, esim. toivo, usko
» -o, -ö, esim. jänö, sulho (affektisia substantiiveja) §209
» -o, -ö (verbeissä, esim. arpoo, lihoo) §366
» §480 eri roolissa saman verbin yhteydessä, esim. tyhjentää tankki öljystä ~ öljy tankista
» §484 kommunikaatioverbin, esim. sanoa sana, lohduttaa jotakuta, että...
» §748 ↓ joku ja jokin objektina
» §763 muutama ja jokunen objektina
» §764 moni, usea ja harva objektina
» §885 sivulause lauseobjektina
» §908 nominaalisten lauseenjäsenten joukossa
» §957 objektin piirteitä tuloslauseen predikatiivissa, esim. Minusta ei tule tutkijaa
» §1183 ellipsi, erisubjektisilla lauseilla yhteinen
» §1319 asema passiivilauseessa, usein subjektin paikalla
» §1320 subjektimaisuus passiivilauseessa
» §1349 nollapersoonalauseessa
» §1477 referaatin selvempi tai vähäisempi objektimaisuus
» objektigenetiivi, esim. kahvin juonti §575
» §414 yhdyssanan määriteosana
» §579 suhde subjektigenetiiviin
» objektinominatiivi (yhdyssanassa, esim. kotieläinjalostus) §414
» -oi, -öi, esim. markkinoi, panikoi §331
» oi-, öi-vartaloiset verbit §73
» oikealle lohkeava lauseke (tässä kieliopissa lohkeama eteenpäin) §1065 ↓
» -oin, -öin (adverbeissa, esim. taannoin) §397
» -oitta, -öittä, esim. terävöittää §321
» -oitu, -öity, esim. koteloituu, politisoituu §342
» §107 taivutus, yksikön 3.persoona
» §654 mukana paikallissijainen adverbi
» §1213 kannanotoissa ja niiden vastaanotossa
» §1581 nominin kanssa nesessiivirakenteena, esim. on pakko
» §474 verbin täydennyksenä, yleistä
» §475 verbin täydennyksenä, täydennysmuotissa
» §619 adjektiivin adverbiaalin muotona, esim. hyvä kaikessa
» §967 tulkintavaihtoehtoja paikan adverbiaalissa, subjektin vai objektin paikka?
» §968 tulkintavaihtoehtoja tilan adverbiaalissa, subjektin vai objektin tila?
» §982 erityyppisiä paikan ja tilan adverbiaaleja
» §1237 siirtymän ilmauksessa, esim. käydä suihkussa
» §62 taivuttamista vai johtamista?
» §177 muodostus, johdinvariantit ja vartalotyypit
» §178 muodostus, vartalovaihtelua ja muuta epäsäännöllisyyttä
» §511 mukana A-infinitiivi, esim. Minulla ei ole mitään antaa
» §533 mukana passiivin partisiippi, esim. Hänellä on laukut pakattuna
» §896 vs. eksistentiaali- ja intransitiivilause
» §897 muita jäseniä omistajan ja omistettavan lisäksi
» §923 onko omistuslauseessa subjektia?
» §1280 inkongruenssi, esim. Meillä on juhlat
» §1399 sisältää hajarakenteen, esim. Tästä minulla on pari esimerkkiä
» §1587 modaalinen käyttö Onko sinulla lainata veistä
» §1667 jussiivissa, esim. Hänellä olkoon oikeus vaieta
» omistusliite (tässä kieliopssa possessiivisuffiksi) §128
» omistussuhde (possessiivisuus) §898
» §574 substantiivin genetiivimääritteen tulkintana
» §898 eri lausetyypeillä ilmaistuna
» -onen, -önen, -nen, esim. lapsonen, kirjanen §208
» §208 ↓ kantasanattomia, esim. hyttynen, kärpänen
» §165 verrattuna spontaaniin sananmuodostukseen
» §186 paikkaa ilmaisevien -lA-sanojen, esim. kahvila
» optatiivi (kuullos-tyyppisen muodon nimityksenä) §1659 ↓
» -os, -ös, esim. ostos, suomennos, kytkös §244
» §200 myös nominikantaisia, esim. kerros, seos
» osaobjekti (tässä kieliopissa partitiiviobjekti) §925 ↓
» osasana, esim. osa, pala §592
» §1285 subjektissa, vaikutus predikatiivin lukuun
» osma, objektinsijainen määrän adverbiaali §972
» §616 partisiipin yhteydessä, esim. tunnin kestävä
» §973 sijanvaihtelu, esim. odotin päivän, en odota koko päivää
» ostaa-tyyppisten verbien taivutus §72
» -pa, -pä (liitepartikkeli) §833
» §126 asema liitepartikkelien joukossa
» §834 verbialkuisessa lauseessa
» §418 yhdyssanan määriteosan sijana, esim. voimassaolo
» §654 tavan adverbeissa, esim. paitasillaan, väsyksissä
» §682 adjektiivi vs. adverbi, esim. turhaan, vinossa, lujilla
» §684 adverbi vs. substantiivi, esim. humalassa, huolella
» §688 paikallissijaisen substantiivin kiteytyminen adpositioksi, esim. (toisten) tiellä
» §970 adverbiaalin merkityksen tulkinta lauseaseman mukaan
» §591 substantiivin adverbiaalimääritteenä, esim. pikajuna Turkuun, selän takana puhuminen
» §689 adpositiolauseke adverbiaalina
» §894 eksistentiaalilauseen osana
» §897 omistuslauseessa, esim. Minulla on takki harteilla
» §964 lauseessa useita, keskinäinen suhde
» §967 tulkintavaihtoehtoja, subjektin vai objektin paikka
» §987 vs. habitiivinen adverbiaali
» §1237 olosija siirtymän ilmauksessa
» §185 rinnakkaisia muodosteita, esim. keittola ~ keittiö
» §187 pieniä tyyppejä, esim. kylmiö, jyrkänne, tasanko
» §188 suhteellinen paikka, esim. reunus, seinusta
» §190 ↓ ja -lAinen-johdin, esim. ruovesiläinen
» §192 kantana feminiinijohdokselle, esim. ranskatar
» §420 kongruoivat yhdysosat, esim. Mustanmeren
» §1242 taivutus sisä- vai ulkopaikallissijassa?
» §1302 eräät yhdysnimet kongruenssin kannalta, esim. Isossa-Britanniassa
» §1309 määritteet ja kongruenssi, esim. kauniille Punkalaitumelle
» §723 se-pronominin tehtävänä
» §1317 sitä, tässä passiivilauseessa
» §1350 sitä, tässä nollapersoonalauseessa
» §1372 ja lauseen sanajärjestyksen kenttäkuvaus
» §808 lausumapartikkelina, esim. En tarvitse mitään, paitsi ehkä vettä
» §1097 kontrastiivis-additiivisessa rinnastuksessa, esim. paitsi puhdistaa, myös raikastaa
» §1109 ilmaisemassa poikkeussudetta, vs. mutta
» palautemorfeemi (dialogipartikkelin nimityksenä) §797 ↓
» paradigma (taivutusparadigman nimityksenä) §53
» paradigmaattinen jälkilisäys, esim. Aika on lyhyt, (nimittäin) vain kolme vuotta §1056
» parafraasi (anaforatyyppinä, esim. Raivio... se mies) §1429
» parenteesi (eli parenteettinen lisäys) §1071
» §841 mukana partikkeli vaikkapa, esimerkiksi
» §1004 vuoron rakenteen kannalta
» §1005 ja moniyksikköinen vuoro
» §1072 sijoittuminen syntaktiseen rakenteeseen
» §1073 partikkeli parenteesista paluun merkkinä, esim. niin, mutta
» §1112 adverbiaalilause toisen lauseen sisällä
» §1428 ja pronominin viittaussuhde
» pari (lukumäärän ilmauksena) §770
» §1096 additiivisissa rinnastuksissa, esim. sekä – että, niin – kuin
» §1099 disjunktiivisessa rinnastuksessa joko – tai
» §1107 additiivis-kontrastoivasssa suhteessa, ei vain – vaan myös
» partiaalinen objekti (tässä kieliopissa partitiiviobjekti) §925 ↓
» §371 päätteen sisältäviä partikkeleja
» §708 vs. adpositio, esim. paitsi, kautta
» §788 numeraalien yhteydessä, esim. yli sata, yhteensä sata
» §793 termistä kielioppiperinteessä
» §1027 vuoronalkuinen, yleiskatsaus
» §1031 vuoroa alkava eli, elikkä
» §1393 sijainti verbien välissä lauseen keskellä
» §1043 vuoron lopussa, esim. kato, kuule, siis, sitten
» §1489 repliikin alun merkkinä, esim. Se sano että joo ~ niin ~ hei että hän tulee
» §1693 temporaalinen kysymyslauseessa: joko, vieläkö
» §1717 affektisuuden ilmaisukeinona
» §1724 ironisessa imperatiivilauseessa, esim. Ole nyt siinä sitten ystävällinen
» partikkeliketju, esim. no niin, ai mutta §859
» §799 dialogipartikkelien, esim. ai jaaha
» §823 sävypartikkelin sisältävä, esim. jos nyt
» §62 taivutusmuotoja vai johdoksia?
» §122 muototyypit tunnuksineen
» §122 ↓ 1. partisiippi (tässä kieliopissa VA-partisiippi)
» §122 ↓ 2. partisiippi (tässä kieliopissa NUT-partisiippi)
» §429 yhdyssanassa, esim. asiantunteva
» §490 infiniittimuotojen järjestelmässä
» §523 aikatulkinnoista ja niiden suhteuttamisesta
» §529 substantiivin määritteenä
» §536 predikatiivi vai liittomuoto?
» §632 adjektiivina, leksikaalistunut
» §1287 predikatiiviadverbiaalina ja kongruenssi
» §491 infiniittirakenteiden joukossa
» §521 vs. partisiippien käyttö muissa rakenteissa
» §528 sanajärjestyksen kannalta
» §531 vastaavuus relatiivilauseen kanssa
» §532 substantiivilausekkeen tehtävissä
» §533 predikatiiviadverbiaalina
» §1454 refleksiivisten ainesten tulkinta, esim. uraansa aloitteleva
» partisiippimuotoisen määritteen §529
» partisiippirakenne (referatiivirakenteen aiempi nimitys) §538 ↓
» §87 yksikön päätevariantit -A, -tA
» §90 monitavuisten nominien monikkomuodot
» §91 monikkomuotojen vaihtelu, esim. kriteereitä vs. kriteerejä
» §92 monikkomuotojen vaihtelu, tyyppi klinikoita ~ klinikkoja. klassikoita ~ klassikkoja
» §592 osasanan täydennyksen sijana, esim. pala leipää
» §628 pronominin ja adjektiivin liitossa, esim. jotain hyvää
» §635 vertailukohtaa ilmaisemassa, esim. sinua isompi
» §636 vs. kuin-rakenne vertailussa
» §686 adverbin sijamuotona, esim. peräkanaa, piruuttaan
» §703 genetiivin pari adposition yhteydessä, esim. talon lähellä vs. lähellä taloa; edellä, ympäri
» §916 subjektin sijana (yleiskatsaus)
» §925 objektin määrittelyperusteena ja sijana (yleiskatsaus)
» §930 objektin sijana, vs. nominatiivi, genetiivi tai akkusatiivi
» §946 predikatiivin sijana vs. nominatiivi
» §954 tavallinen subjektittomassa predikatiivissa, esim. Oli vaarallista uida
» §955 materiaalin ja sisältymisen predikatiivissa, esim. Takki on nahkaa, Se on Suomen parhaita
» §984 väylän tai reitin adverbiaalin sijana, esim. kulkea Kirkkokatua
» §997 kausaalisen adverbiaalin sijana, esim. tyhmyyttään
» §1181 ellipsi, passiivilauseiden yhteisen objektin sija
» §1182 objektina, ellipsin kannalta, esim. Häntä harmitti kun oli myöhästynyt
» §1223 adverbiaalin sijana vain rajallisesti
» §1229 objektin tavallisin sija
» §1244 ↓ ominaisuuden ilmaustyypissä omaa kokoa XL
» §1510 rajapakoisen transitiiviverbin objektin prototyyppisenä sijana
» §1619 vs. nominatiivi kielteisissä määränilmauksissa
» §1733 affektinen, esim. Löytyy koiraa, kissaa ja lasta
» §892 merkkinä vähäisemmästä transitiivisuudesta
» §902 kvanttorilauseessa, esim. Vastauksia saatiin paljon
» §930 vs. totaaliobjekti, yleiskatsaus
» §933 kieltolauseeseen sisältyvän infiniittisen verbin objekti
» §1514 rajahakuisen transitiiviverbin objektivaihtoehtona
» §1515 rajahakuisen transitiiviverbin, merkitysvivahteita
» §459 millaisten verbien kanssa esiintyy
» §893 eksistentiaalilauseen piirteenä
» §902 kvanttorilauseessa, esim. Vastauksia tuli paljon
» §917 ylijäämän salliva merkitys
» §919 milloin esiintyy objektillisessa lauseessa?
» §1331 määritelmä eri kielissä
» passiivi (yksipersoonainen, esim. tehdään) §1315–1331
» §110 taivutus ja tunnusvariantit
» §827 sitä-partikkelin tulkintoja, esim. Siinä sitä ollaan
» §913 subjektittomuuden tyyppinä
» §1181 ellipsi, lauseilla yhteinen objekti
» §1284 ↓ ja predikatiivin luku
» §1355 vastineena subjektiton nesessiivirakenne
» §1364 modaaliverbin (voidaan) vs. nollapersoona (voi)
» §1449 objekti refleksiivisen aineksen korrelaattina, esim. Hänet vietiin kotiinsa
» §1734 affektinen käyttö, esim. Tuodaan keskelle kaatosadetta
» §831 direktiivinä, hAn-partikkelillinen
» §838 direktiivinä, mukana partikkeli -s tai -pas, päs
» §1272 puhutun kielen persoonajärjestelmässä, esim. me tehdään se
» §1315 vs. monikon 1. persoona me käytiin, käydään
» §1654 yleistä käytöstä direktiivinä, esim. Lähdetään jo
» §1655 direktiivinä, käyttöyhteyksiä
» §1673 tyyppi Voidaanhan me mennä vetoavana pyyntönä
» §1696 kysymyslauseen direktiivikäytössä, esim. Eiköhän lähdetä
» passiivinen johdos, passiivijohdos (tässä kieliopissa muuttumisjohdosten alatyyppi) §334 ↓
» passiivinen partisiippi §521
» §529 agenttipartisiipin passiivitulkintaisuus
» §530 yleensä transitiiviverbistä, mutta esim. kiistelty sopimus
» §1314 passiivirakenteiden osana
» §1333 monipersoonaisessa passiivissa, esim. tulla valituksi
» §1343 rakenteissa on tehtävä, on tehtävissä
» patientti (semanttinen rooli) §446
» §928 objektille ominaisena roolina
» §1584 subjekti rakenteessa olla tehtävissä
» §857 ↓ ihmistä kuvailevissa sanoissa, esim. heihei, titityy
» §90 vaikutus pitkien sanojen monikon genetiiviin ja partitiiviin
» §91 ja monikon genetiiviin ja partitiiviin vaihtelutendenssit
» §1472 referoinnissa edustaa suoraa esitystä
» §1535 relevanssi puhehetken kannalta
» §1537 jatkuvuus, esim. Olen asunut täällä vuoden
» §1547 ja futuurinen merkitys
» §1574 on täytynyt yleensä episteeminen
» perfektiivinen (eli rajattu aspekti) §1500
» perifrastinen passiivi §1331
» §313 vs. teettojohdos, esim. antaa rakentaa ’rakennuttaa’
» §471 verbien sallia, suoda ja käskeä täydennysvaihtoehdot
» §502 ↓ ja erikoislausetyyppi
» §716 pronominijärjestelmässä
» §717 vrt. ihmistarkoitteisuus pronomineissa
» §1272 monikon 1., puhutun kielen ja yleiskielen erilaiset persoonajärjestelmät
» §1326 passiivimuodon tulkinta monikon 1. persoonaksi
» §1330 yleistävä monikon kolmas sanovat vs. passiivi sanotaan
» §1348 nollasubjektilauseen 'minä'-tulkinta vs. yleistävyys
» §1349 nollapersoona persoonajärjestelmässä
» §1365 yleistävä toinen persoona
» §1270 ekvatiivilauseessa, esim. Tuo mies olen minä
» §1271 ja rinnasteinen subjekti, esim. minä ja sinä tulemme, Mikko ja sinä tulette
» §1272 vs. passiivimuoto monikon 1. persoonassa
» persoonapronomini: minä, sinä, hän, me, te, he §716
» §144 kliittistynyt, esim. ootsä
» §717 merkitys ja kieliopilliset ominaisuudet vs. demonstratiivipronominien
» §718 määritteenä relatiivilause
» §719 appositiorakenteessa: me naiset
» §895 omistettavana omistuslauseessa, esim. onneksi minulla on sinut
» §914 ilmipano vs. poisjättö subjektina
» §923 omistuslauseessa verbin jälkeen, esim. Sinulla on minut
» §1167 ja relatiivilauseen restriktiivisyys tai epärestriktiivisyys
» §1294 possessiivikongruenssin osana
» §1365 yleistävä toinen persoona
» §1409 luontaisesti määräinen
» §1467 referaatissa alkuperäisen tai nykyisen puhetilanteen mukaan
» persoonaton (yksipersoonaisen vastineena) §1313 ↓
» perusaste (positiivi, vs. komparatiivi ja superlatiivi) §633
» perusosa (edusosan nimityksenä) §404 ↓
» §146 uudet perussanat vs. sananmuodostus
» §149 historiallisesti katsoen
» §891 monikäyttöisissä lausetyypeissä, vs. erikoislausetyypit
» §920 vrt. nesessiivirakenteen genetiivisubjekti
» §922 vs. erikoislausetyyppien subjektit
» §1321 passiivi mahdollinen samoissa rakenteissa
» §1338 monipersoonaisen passiivin subjekti
» -pi, esim. suap, tahtoopi §107 ↓
» pivot-rakenne (limittäisrakenteen nimityksenä) §1017 ↓
» pleonastisuus (johtamisessa) §156
» §316 tunnekausatiiviverbeissä
» §325 -tutta, -tyttä-johtimessa
» §1472 voi referoinnissa edustaa alkuperäisen tilanteen imperfektiä
» §1473 referoinnin aikamuotona
» §1496 osoittamassa toiselta kuultua tietoa
» §1541 tapahtumien aikajärjestyksen ilmaisemisessa
» §1574 oli täytynyt yleensä episteeminen
» poikkeussuhde, esim. Juoksen joka päivä, paitsi perjantaisin §1109
» §1110 ilmaisutyypit vain, ei muuten kuin
» polaarinen interrogatiivilause (vaihtoehtokysymyksen nimityksenä) §1679
» §849 fokuspartikkelien, esim. jopa ja edes
» §851 temporaalisen partikkelin: jo, vielä vs. (ei) enää, (ei) vielä
» §1267 ↓ vrt. kongruenssi-ilmiöt
» §1639 ↓ enää myönteisessä lauseessa
» possessiivikongruenssi, esim. minun kissani §1294
» §1296 vs. possessiivisuffiksin refleksiivinen käyttö
» §1297 infiniittisissä rakenteissa, esim. minun tullessani
» §1298 kongruoimattomuutta yleiskielessä
» §1300 kongruoimattomuus puhutussa kielessä
» §1301 tilastotietoa Helsingin puhekielestä
» §284 muita johtimia kuin -inen
» §62 taivutuspääte vai liite?
» §96 merkitys ja käyttö eri sanaluokkien sanoissa
» §128 verrattuna liitepartikkeleihin
» §386 taivutusmuotoisissa adverbeissa, esim. huolissani
» §513 A-infinitiivin translatiivissa
» §539 referatiivirakenteessa, subjektin samastus
» §614 suhteutusadjektiivissa, esim. hänen näköisensä, kaltaisesi
» §626 substantiivisesti käytetyn adjektiivin osana, esim. nuoremme
» §691 postposition osana, esim. takanani
» §717 eronteossa persoona- vs. demonstratiivipronomini
» §729 refleksiivipronominissa itse
» §731 refleksiivipronomini ilman possessiivisuffiksia
» §732 resiprookkipronominissa toinen
» §1244 kokonaisuuden osan ominaisuuden ilmauksissa, esim. käsistään kätevä
» §1264 pakollinen komitatiivi-ilmauksissa
» §1295 ilman pronominimääritettä, esim. serkkupoikansa Marcus Grönholm
» §1296 refleksiivinen, esim. Minä myin autoni, vrt. possessiivikongruenssi
» §1301 tilastotietoa Helsingin puhekielestä
» §1445 milloin toimii refleksiiviaineksena
» §701 substantiivilausekkeen sijainti adposition jäljessä vs. edellä
» §1266 kaa ’kanssa’ ja sen sijapäätemäisyys
» §115 muotojen lie ja lienee asema
» §117 taivutus, esim. antanee, lienevät hypänneet
» §1598 ilmaisee epäröintiä ja pohdiskelua kysymyslauseissa
» §1599 alisteisissa lauseissa
» §1600 modaaliverbin, esim. voinette, täytynee
» §1665 preesens velvoitteena, esim. Palauttanet teoksen ensi tilasssa
» pragmaattinen partikkeli (partikkelien nimityksenä) §793
» §450 moniverbinen, esim. on tehtävissä, ei olisi voinut muuttua
» §454 verbi-idiomi moniosaisena predikaattina, esim. käydä kaupaksi
» §455 partikkeliverbi moniosaisena predikaattina, esim. pitää yllä
» §456 olla-verbillisen lauseen
» §865 predikaattiverbi ja lause tekstissä
» §1649 mikä voi toimia käskylauseen predikaattina?
» §624 adjektiivi ja lause, esim. Olin varma, että...
» §897 omistuslauseessa, esim. Minulla on pää kipeä
» §901 tilalauseessa, esim. On sateista
» §904 tuloslauseessa, esim. Minusta tulee kuuluisa, Hänestä tehtiin ministeri
» §908 nominaalisten lauseenjäsenten joukossa
» §1152 lause predikatiivina vs. subjektina, esim. Yleinen uskomus on, että...
» §1183 ellipsi, erisubjektisilla lauseilla yhteinen
» §1229 nominatiivi tavallisin sija
» §1284 kongruenssi subjektin kanssa
» §1323 passiivissa monikollinen, esim. ollaan yksimielisiä
» §1336 monipersoonaisessa passiivissa, esim. olla jäätikön peittämä
» §1400 lauseessa hajarakenne, esim. Siihen voi olla tyytyväinen
» §1733 affektinen partitiivi, esim. olla isoa miestä
» predikatiiviadverbiaali §974
» §683 adjektiivi vs. adverbi, esim. olla kipeänä
» §897 omistuslauseessa, esim. Minulla on koira turvana
» §908 nominaalisten lauseenjäsenten joukossa
» §1336 monipersoonaisessa passiivissa, esim. tulla valituksi
» predikoiva lauseenjäsen §908
» §1528 missä mielessä kuvaa puhehetken aikaista tilannetta
» §1529 viittaamassa menneeseen
» §1544 ja ilmauksen futuurinen merkitys
» §1549 ja ’tuleva menneessä’ -tulkinta
» §1597 potentiaalin preesensin tehtävä
» §1205 kielellisiä merkkejä kielteisissä vastauksissa
» §1215 kielellisiä merkkejä erimielisissä kannanotoissa: no, mm
» §1216 kielellisiä merkkejä direktiivistä kieltäytymisissä
» §12 tavutuksen kannalta vierassanoissa
» §416 vierasperäinen, yhdysosamuotona
» §701 substantiivilausekkeen sijainti adposition edellä vs. jäljessä
» preteriti (tässä kieliopissa imperfekti) §1530 ↓
» §569 paikka substantiivin tarkennemääritteenä, esim. se sellainen grillikatos
» §583 paikka substantiivin määritteenä vs. yksilöivä adjektiivi, esim. ainoat sellaiset teokset
» §629 substantiivikäytössä, esim. jotain sellaista, tärkeä sellainen
» §721 demonstratiivinen, yleistä
» §739 relatiivinen, esim. kirja, jollaisen haluaisin; sellaisena, millainen se ennen oli
» §1161 konsekutiivisen rakenteen sellainen (x) että kiinteänä osana
» §1411 ilmaisemassa epämääräisyyttä, esim. Otetaan semmonen piikkainpora
» §1436 anaforinen, ilmaisee tyypin samuutta
» §1682 interrogatiivinen, esim. Millainen siitä tuli?
» §616 interrogatiivinen adjektiivin määritteenä, esim. miten hauskaa
» §668 demonstratiivinen, esim. täällä, silloin, adverbityyppinä
» §669 interrogatiivinen, esim. miksi, kuinka adverbityyppinä
» §669 relatiivinen jolloin, jonne adverbityyppinä
» §721 demonstratiivinen, esim. täällä, silloin, yleistä
» §726 demonstratiivinen lokatiivinen siellä, sieltä, sinne, täällä, tuolla jne., vs. pronomini
» §728 demonstratiivinen lokatiivinen, merkitys, esim. täällä vs. tässä, tuonne vs. tuohon
» §734 interrogatiivinen millainen, mimmoinen, kysymyslauseen tunnusmerkkinä
» §738 relatiivinen, valinta minne vs. jonne, missä vs. jossa
» §741 kvantifioiva, esim. jossakin, (ei) koskaan
» §1309 paikannimen yhteydessä kongruenssin kannalta, esim. siellä Kuubassa
» §1433 lokatiivinen, esim. siellä, anaforinen käyttö
» §1434 temporaalinen, esim. silloin, anaforinen käyttö
» §1467 valinta referaatissa alkuperäisen tai nykyisen puhetilanteen mukaan
» §1682 interrogatiivinen, esim. Minne sinä menet?
» progressiivinen rakenne, esim. olla tekemässä §1519
» §1520 vs. ennakoiva merkitys
» §984 väylän tai reitin adverbiaalin muotona, esim. maitse, puhelimitse
» §1265 itse-aines sijapääte vai adverbin johdin?
» §138 joka, mikä, kuka ja liite -kA
» §894 eksistentiaalilauseen e-subjektina, esim. Niitä riittää
» §902 kvanttorilauseen teemana, esim. Meitä ~ niitä on paljon
» §953 partitiivimuotoinen predikatiivina, esim. Et voi olla molempia
» §1228 yleisimmät sijamuodot teksteissä
» §1553 ja modaalisuus operaattorina
» propositionaalinen asenne §1561
» §461 mentaalisen verbin tyyppinä, esim. epäillä, tietää
» propri (erisnimen nimityksenä) §553
» §1715 affektinen käyttö, esim. Sinä se siinä vaan istut
» prosessi (tapahtumatyyppi) §1506
» §800 dialogipartikkeleissa, esim. sanojen niin, joo, ahaa kesto ja sävelkulku
» §1015 limittäisrakenne prosodisena kokonaisuutena
» §1037 vuoron loppumisen ennakoinnissa
» §1038 vuoron lopun tulkinnassa
» §1050 ↓ partikkelien tulkinnassa
» §1073 ja parenteesin erottuminen puheessa
» §1203 kyllä-sanalla alkavissa ilmauksissa
» §1207 ilmaisemassa hämmästelyä
» §1213 toiston yhteydessä vastauksissa
» §1366 ja lauseen sanajärjestys
» §1460 äänen sävy suoran esityksen merkkinä
» §1485 ilmaisee referoidun puheen tapaa, vs. johtolause
» §1492 ajatusten referoinnissa
» §1690 lausekekysymyksissä, esim. Siirikö on lähdössä Italiaan?
» §1709 affektisessa tehtävässä
» -pu, -py, esim. luopuu, syöpyy §346
» §1445 ja refleksiiviset ainekset, esim. Tuijotin itseäni ~ varpaitani
» §1704 ja väitelauseen käyttö kysymiseen, esim. Kysyisin...
» puheaktipronomini: minä, sinä, me, te §716
» §717 vrt. ihmistarkoitteisuus ja logoforinen hän
» puheaktiverbi (kommunikaatioverbin nimityksenä) §483
» §811 ja paluu päälinjalle partikkelilla niin
» §1019 esiin nostaminen syntaktisella etiäisellä
» §1022 esiin nostaminen itsenäisellä substantiivilausekkeella
» §1029 esiin nostaminen partikkelilla tms., esim. mitenkäs, mites
» §1438 merkitys viittaussuhteen tulkinnassa
» puheenvuoro (yleensä: vuoro) §1003
» §824 partikkelin nyt sävyjä lausumassa
» §829 ja kliittiset sävypartikkelit
» §1646 direktiivisyyteen liittyviä nimityskäytäntöjä
» puhehetki (tempuksen kuvauksessa) §1524
» §1021 puhelinkeskustelussa, esim. täällä Maija, no hei
» §1467 referoinnissa näkökulmana alkuperäinen tai kertomistilanne
» §1468 samassa referaatissa aiemman ja kertomistilanteen mukaisia piirteitä
» §808 no erottamassa kahta puhetoimintoa
» §809 jos ehdotuksen merkkinä
» §810 muuten siirtymän merkkinä
» §843 ja kin-partikkelin sävyt
» §1025 ilmenee usein vuoron alusta
» §1035 oman puhetoiminnon perusteleminen
» §1052 lisäyksen tehtävä vuorossa
» §1079 yhdyslause yhtenä puhetoimintona
» §1089 rinnasteisten lauseiden muodostamana
» §1114 adverbiaalilause omana puhetoimintonaan
» §1115 restriktiivinen adverbiaalilause sisältyy hallitsevan lauseen puhetoimintoon
» §1218 puhetoiminnon ennakkoehtoihin liittyvät valmistelevat vuorot
» §1220 rutiininomaisissa tilanteissa, esim. puhelinkeskustelun lopettamisessa
» §1460 mitä referoidun puhetoiminnon piirteitä suora esitys voi välittää?
» §1492 puhetoiminnon kuvaaminen taka-alaistaa, vs. suora esitys
» §1037 missä kohdissa puhetta tapahtuu
» §1486 osoittaminen referoinnissa
» §1051 reaktiona partikkeli no
» §1078 puhutteluilmaus ja huomionkohdistin, esim. hei ~ kuule poju
» §1078 ↓ termistä: nimen käyttö vs. persoonapronomini tai -muoto
» §858 mukana huomionkohdistin
» §1021 lausekkeen itsenäisenä käyttötapana
» §1651 millaisissa tilanteissa käytetään
» §1652 vs. subjekti imperatiivilauseessa
» §1078 tyyppejä, esim. nimi, johtaja, äiti kulta
» §1179 ↓ vaikutusala yhdyslauseissa, vrt. ellipsi
» §1328 passiivilausessa, esim. Meillä siivotaan
» §1351 nollapersoonalauseen alussa
» §1379 tulkinta lauseen alussa, esikentässä
» §1653 imperatiivilauseen alussa, esim. Pulmatilanteessa soita 37455
» punktuaalinen tapahtuma §1505
» §1520 ja olla tekemässä -verbiliitto
» puoli, puolet (numeraalina) §778
» päin, esim. istua menosuuntaan päin §710
» pääte (vs. tunnus muissa kieliopeissa) §53 ↓
» päättely (perfektin käytössä) §1536
» päättymättömyys (aikasuhde) §522
» §523 mihin partisiippien aikatulkinta perustuu
» §108 kielteisen liittomuodon osana
» §109 muoto kieltotaivutuksessa
» rajaamattomuus (partitiivin merkityspiirteenä) §1234
» restriktiivinen relatiivilause, rajaava relatiivilause §1165
» §352 momentaanisen verbin aspekti
» §1499 tilannetyyppien kuvauksen kannalta
» §127 liitepartikkelien yhteydessä
» §1499 tilannetyyppien kuvauksen kannalta
» rajakahdennus (rajageminaation nimityksenä) §34 ↓
» §352 frekventatiivisen verbin aspekti
» §1499 tilannetyyppien kuvauksen kannalta
» rajapidennys (rajageminaation nimityksenä) §34 ↓
» §1382 ja lauseen reema-alkuinen sanajärjestys
» §1386 ja lauseen verbialkuinen sanajärjestys
» §1191 kontrastointi polaarisessa ellipsityypissä Tämä on ravintola eikä lukupaikka
» §1374 subjekti reemana lauseen lopussa
» §1381 sisältää nominaalisia lausekkeita tai pelkän verbin
» §1382 alussa eli reaktiivisen lauseen esikentässä
» §1389 ominainen lauseen lopulle
» §1617 tyypillinen kiellon kohde lauseessa
» §1457 ja johtoilmaus referoinnin tyyppitapauksessa
» §1458 eriasteinen sulautuminen kerrontaan
» §1467 näkökulman vaikutus muotoon
» §1489 johtoilmauksen ja referaatin raja puheessa
» §123 -van, -neen, -tun jne. nipputunnuksena
» §542 vaikutelmaverbien yhteydessä, esim. näyttää onnistuvan
» §123 muotoaineksena nipputunnus -vAn, -neen, -tUn
» §471 verbin objektivaihtoehtona, vs. infinitiivi tai lause
» §473 millaisten verbien kanssa että-lauseen vaihtoehto
» §534 verrattuna objektin ja VA-partisiipin translatiivin muodostamaan rakenteeseen
» §540 passiivimuotoinen, esim. Uskon häntä kohdeltavan hyvin
» §541 verbinjälkeisen NP:n sija, esim. Luulisi siellä olleen leiri ~ leirin
» §542 subjektina, esim. Ilmeni hänen muuttaneen
» §1296 samasubjektisuus hallitsevan lauseen kanssa, vrt. possessiivikongruenssi
» §1469 possessiivisuffiksi logoforinen, esim. Hän kertoi lukeneensa tekstin
» §1564 modaaliverbin esiintymäympäristönä
» referentiaalinen ketju §1443
» referentiaalinen merkitys (denotaatio) §1406 ↓
» §688 epäreferentiaalisuus ja adpositiomaisuus, esim. (toisten) tiellä
» referointi §1457–1513 (luku)
» §1592 konditionaalin referoiva käyttö
» §303 muiden muuttumisjohdosten joukossa
» §303 vs. johdostyyppi ja johtamaton refleksiivinen verbi
» refleksiivinen possessiivisuffiksi §1445
» §1349 nollapersoonalauseessa
» §1446 vaihtelu puhutussa kielessä, esim. Mä en koske mun tiliin
» refleksiivinen pro-aines, refleksiiviaines §1445
» §1447 työnjako hän, se-pronominien kanssa
» §1448 korrelaatti perustapauksessa
» §1449 korrelaattina objekti tai adverbiaali
» §1450 korrelaatti yleensä elollinen
» §1451 sijainti suhteessa korrelaattiin
» §1452 korrelaatti infinitiivejä sisältävissä lauseissa
» §1453 päättelyn merkitys tulkinnassa
» §1454 korrelaatin tulkinta adjektiivi- ja partisiippilausekkeessa
» §1455 korrelaatin tulkinta abstraktissa substantiivilausekkeessa
» §104 taivutus, esim. itsellesi
» §335 verbin yhteydessä, vrt. refleksiiviverbi
» §482 resultatiivimuotissa, esim. liikkua itsensä hikeen
» §539 ↓ subjektin samastus referatiivirakenteessa, vs. possessiivisuffiksi
» §730 kieliopillisia esiintymisrajoituksia
» §731 joskus itse ilman possessiivisuffiksia
» §769 vrt. muut itse-sanan käytöt
» §1349 nollapersoonalauseessa
» §1445 lauseensisäisenä anaforana, esim. Poika pesi itsensä ~ kätensä
» §448 osoituksena täydennyksen riippuvuudesta
» §961 verbin adverbiaalitäydennys, esim. tykätä jostakin, muuttua joksikin
» §908 nominaalisten lauseenjäsenten joukossa
» §624 adjektiivin määritteenä, esim. ainoa, joka tulee.
» §718 persoonapronominin määritteenä
» §1069 epärestriktiivinen, lisäyksenä
» §1123 verrattuna kun-lauseeseen
» §1124 jolloin- vs. kun-lause
» §1175 yhteiset piirteet kuin-rakenteen kanssa
» §1270 kongruenssi päälauseen pronominin kanssa, esim. teiltä, jotka murehditte
» §1404 osana hajarakennetta tyypissä Kauppa se on joka kannattaa
» relatiivinen infinitiivilauseke §512
» §714 muotorakenteen kannalta
» §736 vaihtelu joka, kuka, mikä yleiskielessä ja puhutussa kielessä
» §737 pronominin valinta selvän korrelaatin puuttuessa
» §738 vrt. proadverbi paikanilmauksissa: siellä, minne muut eivät löydä
» §739 vrt. proadjektiivi: kirja, jollaisen ~ jonka haluaisin
» §1302 lukukongruenssista suhteessa korrelaattiin
» relatiivisana (eli pronomini, proadverbi tai proadjektiivi) §738
» relationaalinen substantiivi §1361
» remaattinen (lauseen osa) §1370
» §104 taivutus, esim. toisiaan, toinen toistaan
» §733 rakennevaihtoehdot toisiaan, toistaan, toinen toistaan
» §355 frekventatiivisen verbin merkityksenä
» §949 ja predikatiivin sija, esim. He ovat ystävykset
» resonantti (eli sonorantti) §4
» restriktiivinen adverbiaalilause §1114
» restriktiivinen määrite §565
» §719 ↓ ne naiset vrt. me naiset
» §1509 lauseen aspektin näkökulmasta
» resultatiivisuus (aspektia ja objektia kuvaavana terminä) §1500
» §823 mukana nyt-partikkeli, esim. Miten se nyt taas menikään.
» §851 mukana temporaalinen partikkeli, esim. Mitä meillä enää on
» §1594 konditionaalissa, esim. Kukapa minua uskoisi
» §1598 potentiaalissa, esim. Tienneekö kukaan
» §1644 kieltolauseessa myöntöelementtejä, esim. -kin
» rikos-tyyppisten nominien taivutus §66
» §584 substantiivin adjektiivimääritteet
» §639 komparatiivi-ilmaus rinnastuskeinona, esim. ei meillä sen paremmin kuin teillä
» §700 rinnasteisilla adpositioilla yhteinen täydennys, esim. aidan yli tai ali
» §1180 ellipsi, lauseilla yhteinen subjekti, verbit tai verbi-ilmaukset rinnastettu
» §1181 ellipsi, lauseilla yhteinen objekti
» §1183 verbien rinnastus vs. vajaan lauseen tulkinta
» §1187 ellipsi, lauseilla yhteinen finiittiverbi
» §1271 mukana persoonapronomini, kongruenssin kannalta, esim. sinä ja minä olemme
» §1277 rinnasteinen lauseke subjektina, lukukongruenssin kannalta
» §1279 tai ja joko – tai -rinnastus subjektina, lukukongruenssin kannalta
» §1280 subjektina toimivien lausekkeiden, finiittiverbin inkongruenssi
» §1298 possessiivisuffiksittomuus, esim. Tuijan ja hänen tulevaisuutta
» §1311 rinnasteiset adjektiivit substantiivin määritteenä, kongruenssin kannalta
» §816 lueteltuna; vs. muut konjunktiotyypit
» §1080 rinnastussuhteen osana
» §1129 sillä, rinnastuskonjunktio vai ei?
» roolijohdin (verbin valenssiin vaikuttavan johtimen nimityksenä) §307 ↓
» ryhmäsana, esim. ryhmä, lauma §592
» §1278 appositiorakenteessa, sen mukainen finiittiverbin lukukongruenssi
» -s, -us (nominijohdin, esim. serkukset) §196
» -s (adverbeissa, esim. alas, kauas) §396
» -s (järjestyslukuja, esim. kolmas, kolmannen) §296
» §126 asema liitepartikkelien joukossa
» §837 kysymyssanoissa, esim. mitäs, onkos
» §838 direktiiveissä, myös -pas, -päs
» -s (nominijohdin, esim. turkis, turkiksen, kolmannes: kolmanneksen) §200
» saada-tyyppisten verbien taivutus §73
» samamerkityksisyys (uudelleenmaininnan, vs. samatarkoitteisuus) §1436
» samantekevyyden kvanttoripronomini §759
» §760 ilmaustyyppi vaikka mikä
» samatarkoitteisuus (eli samaviitteisyys) §1405
» §1436 vs. samamerkityksisyys asian uudelleenmaininnassa
» §146 sananmuodostuksen kannalta
» §149 nominien ja verbien johdosmaisuuden kannalta
» §152 lainasanojen mukauttajana
» §1411 ↓ pronominin tai proadjektiivin käyttö
» sanajärjestys §1366–1404 (luku)
» §881 kiteytynyt verbitön lausemainen, esim. Ihanaa tämä kotijuusto
» §884 sivulauseessa, emfaasin kannalta
» §894 eksistentiaalilauseessa
» §1008 vrt. vuoron yleishahmo
» §1420 merkitys lausekkeen määräisyyden tulkinnassa
» §1689 kysymyksen merkkinä puhutussa kielessä, esim. Haluut sä?
» §1690 lausekekysymyksissä, esim. Niinkö hän sinulle sanoi?
» §403 vs. yhdyssana, määriteosan sijan kannalta
» §407 eri sanaluokkien esiintyminen yhdyssanoissa
» §679 tapoja kuvata saman sanan käyttäytymistä eri sanaluokkien mukaisesti
» §863 partikkelit luokkana; sama sana partikkelina ja muun luokan jäsenenä
» §1085 luokan samuus rinnastamisen edellytyksenä
» sekaesitys (nimityksenä eri keinoja käyttävälle referoinnille) §1466
» §70 nominien taivutusparadigmojen sekoittuminen, esim. kannel vs. kantele
» §77 verbien taivutusparadigmojen sekoittuminen, esim. huonota vs. huonontua
» selittävä lausumapartikkeli §806
» §807 kato ja siis selittävinä partikkeleina
» §1606 ↓ näet selityksissä, vs. esim. näemmä
» §1223 yleiskatsaus sijoihin ja niiden tehtäviin
» sensiivinen johdos (eli suhtautumisjohdos) §350
» §81 taivutusjärjestelmän osana
» §941 missä määrin erottaa subjektin objektista
» §1227 esiintymisyleisyyksiä teksteissä
» §1302 sijakongruenssi, esim. tuolle pienelle tytölle
» §690 adpositioissa, esim. edessä, johdosta
» §1265 sijapäätemäisiä aineksia, esim. ulo-s, meri-tse
» §1266 sijapäätemäisiä aineksia: kaa ’kanssa’
» -silla, -sillä, esim. hippasilla, juttusilla §394
» §494 MA-infinitiivin sijoina
» §1245 vs. ulkopaikallissija tilan ilmauksissa
» §1246 vs. ulkopaikallissija toiminnan ja tilaisuuksien ilmauksissa
» §1686 interrogatiivipronominin, vs. ulkopaikallissija
» §942 sija objektina, esim. Kirjoitin ammatikseni autonkuljettaja
» sitaattijohdos (imitatiivijohdoksen nimityksenä) §310
» §12 sananloppuisten konsonanttien kannalta
» §44 ↓ astevaihtelun kannalta
» sitten sävypartikkelina §825
» sitä (partikkeli, esim. Siinä sitä ollaan) §827
» §1715 affektisesta tehtävästä
» §884 tuntomerkkejä ja rajoituksia
» -ska, -skä, esim. tohtorska, Virtaska §194
» skalaarinen (eli asteikollinen) adjektiivi §605
» -skele, esim. istuskelee, opiskelee §362
» §206 ↓ vs. affektinen johdos
» §28 konsonanttien geminoituminen
» §749 ja pronominit eräs, muuan, yks(i)
» §1407 vrt. geneerisyys, harvoin muotoeroa
» §1436 anafora geneerisen ja spesifisen ilmauksen välillä
» -ssa, -ssä, esim. prinsessa §194
» -sta, -stä (verbeissä, esim. arvostaa, ehostaa) §326
» §309 deskriptiiviverbeissä, esim. kakistaa
» status-lauseenvastike (statusrakenteen nimityksenä) §877 ↓
» §520 ↓ verotus huomioon ottaen vs. verotuksen huomioon ottaen
» §533 ↓ ilmaustyyppi x mukaan luettuna
» §989 tavan adverbiaalissa, esim. tuli takki auki
» §1676 ↓ vs. rakennetyyppi silmät kiinni direktiivinä
» sti-adverbi, esim. kauniisti §373
» §62 taivuttamista vai johtamista?
» §374 substantiivikantaisia, esim. rutosti, kiireesti
» §621 adjektiivin määritteenä, esim. teknisesti taitava
» §622 sijainti adjektiivilausekkeessa
» §645 superlatiivijohdoksen määritteen sijana, esim. selvästi pienin
» §671 partisiippikantainen, saa täydennyksiä, esim. lupauksia antavasti
» §677 adverbin adverbiaalina, esim. eettisesti väärin
» §1265 sti-aines sijapääte vai adverbin johdin?
» -stu, -sty, ntu-, nty-, -rtu, -rty, -htu, -hty, esim. osallistuu, pökertyy §347
» §457 mitkä verbit esiintyvät subjektittomana
» §865 ja finiittiverbi (lauseen ominaisuudet)
» §885 sivulause lausesubjektina
» §908 nominaalisten lauseenjäsenten joukossa
» §1229 nominatiivi tavallisin sija
» §1372 sanajärjestyksen kannalta, etuoikeus teemapaikkaan
» §1652 vs. puhutteluilmaus imperatiivilauseessa, esim. Tule sinä tänne
» subjektiargumentti (eli tekijä) §908 ↓
» §1325 tulkinta passiivilauseessa
» subjektigenetiivi, esim. koiran haukunta §576
» §414 yhdyssanan määriteosana
» §579 suhde objektigenetiiviin
» subjektiloppuinen sanajärjestys §1374
» §1375 milloin neutraali eli tunnusmerkitön
» subjektinominatiivi (yhdyssanassa, esim. terroristihyökkäys) §414
» subjektin samastus (infiniittisen rakenteen yhteydessä) §501
» §519 tavan infinitiivirakenteissa
» §1357 vs. infinitiivin avoin subjektitulkinta ja nollapersoona
» substantiivi §551–602 (luku)
» §249 verbivastineellinen, yleistä
» §602 adjektiivikäytössä, esim. sika kiva, nappi suoritus
» §688 kiteytyminen adpositioksi, esim. päässä, kohdalla
» §1162 määritteenä ettälause tai alisteinen kysymyslause
» §1228 yleisimmät sijamuodot teksteissä
» substantiiviattribuutti (tässä kieliopissa substantiivimäärite tai appositiorakenteen osa) §1308 ↓
» substantiivilauseke §562–595
» §1022 itsenäinen, ottaa esiin uuden puheenaiheen
» §1064 leksikaalinen, lohkeamissa
» §1168 relatiivilauseen paikka suhteessa määrittämäänsä lausekkeeseen
» §1184 ellipsi, kahdella lausekkeella yhteinen edussana, esim. sähkön hinta nousi ja veden laski
» §1419 milloin ilman tarkennetta puhutussa kielessä
» §1677 itsenäinen direktiivisessä käytössä, esim. Hiljaisuutta!
» §1726 affektinen, määritteenä voimasana
» substantiivin adverbiaali §587
» §907 vs. adverbiaali lauseenjäsenenä
» substantiivipredikatiivi §944
» suffiksaalinen astevaihtelu §41 ↓
» §474 täydennysmuottien ominaisuutena
» §501 infinitiivirakenteissa ja hallitsevissa rakenteissa
» §303 ja muut morfologiset verbijohdostyypit
» suhteellinen adjektiivi, esim. suuri, ihana §605
» §607 vs. absoluuttinen adjektiivi
» §426 yhdysadjektiivissa, esim. säännönmukainen
» §613 merkitysryhmät, täydennyksen tyyppi, esim. euron hintainen, kaltaisesi
» §1294 mukana possessiivisuffiksi, esim. (sinun) näköisesi
» §194 -tAr-johdoksen kantana, esim. Virtaska
» §420 kongruoimaton etumäärite, esim. Uusitalon
» §433 tyypillisiä merkityksiä
» §435 verrattuna muihin yhdyssanatyyppeihin
» §56 vahva- ja heikkoasteiset vartalot
» §1492 etualaistavana referointikeinona puheessa
» superlatiivi, superlatiivijohdos §642
» §48 vartalovaihtelua, esim. kiva- : kivo-in
» §608 superlatiiviadjektiivi yksilöivänä adjektiivina
» §643 kokonaisuuden elatiivirakenteessa
» §644 määritteenä genetiivi tai relatiivilause
» §645 saa omanlaisiaan määritteitä
» §662 adverbityypit alimmillaan, korkeintaan
» §736 ja relatiivipronominin valinta
» §1415 lausekkeessa se, esim. Tämä on se pahin juttu
» §1687 kuka ~ mikä -kysymysten tulkinnassa
» supistumaverbi, esim. vastata, vastaa §330
» §59 vartalon ja tunnuksen rajan hämäryys
» §77 taivutuksen sekoittuminen kertoa-tyypin verbeihin, esim. pursuta vs. pursua
» §116 muodot konditionaalissa, esim. tarjoaisi, hyppäisi, irtois
» §120 ↓ puhutun kielen A-infinitiivityyppi (on kiva) duunaa
» §309 deskriptiiviverbien muototyyppinä, esim. hoilata, räplätä
» §115 verbintaivutuksessa: ei vs. älä, olla vs. lie, lienee
» §1236 etsijän tai löytäjän näkökulman osoittajana, esim. jäi kotiin, löytyi kassista
» §1329 passiivilauseessa, esim. Sieltä kerrottiin, että...
» suunnitteluilmaus, esim. niin kun, tuota §861
» suunnittelupartikkeli, esim. ei kun, niin kun, siis, tai §861
» §474 verbin täydennyksenä, yleistä
» §476 sijainnin muuttumista ilmaisevissa täydennysmuoteissa
» §967 paikan adverbiaalin muotona
» §1236 etsijän tai löytäjän näkökulman osoittajana, esim. jäi kotiin
» syntagmaattinen jälkilisäys §1055
» syntagmaattinen sulauma §139
» §140 sanojen sulaumatyyppejä
» §141 konjunktion ja kieltoverbin
» §143 konjunktion ja kieltoverbin, vs. sulautumaton
» §144 verbin ja persoonapronominin, esim. oottekste
» syntaktinen lausetyyppi §891
» §865 erottelu finiittiverbin avulla
» sävelkulku, intonaatio §1010
» §1038 vuoron lopun tulkinnassa
» §1050 ↓ partikkelin (esim. jaa) tulkinnassa
» §126 asema liitteiden joukossa
» §1672 kliittinen (liitepartikkeli) direktiiveissä, esim. Olehan ~ ole(pa)s hiljaa
» §1674 direktiiveissä, esim. Tule nyt
» §1705 merkitsemässä kysymyksen retoriseksi
» §1730 nyt itsenäisessä infinitiivilausekkeessa, esim. Nukkua nyt tällaisena aamuna
» -ta, -tä (verbeissä, esim. ääntää, sisäistää) §319
» tahtomus (direktiiviä kuvaavana terminä) §1646
» taipumaton adjektiivi, esim. aimo, ensi, eri, kelpo, koko, pikku, viime §60
» §586 substantiivin määritteenä
» taipumaton adverbi, esim. puhki, irti §979
» taipumaton nimike, esim. lehtori Miettisellä §598
» taipumaton substantiivimäärite, esim. runossa Tumma, merkkiä @ §567
» taipumattomuus (sanaluokkajaon perusteena) §438
» §58 samanlaisia tunnuksia eri taivutuskategorioissa
» §438 sanaluokkajaon perusteena
» §16 vokaalisoinnun suhteen vaihtelevat
» §69 nominien taivutustyyppien yleisyystietoja
» takaperoisjohto (eli retrogradinen derivaatio) §168
» §146 yleisesti muuhun sananmuodostukseen verrattuna
» §1501 vs. tila, aspektin kuvauksessa
» tapahtumahetki (tässä kieliopissa tapahtuma-aika) §1524 ↓
» -tar, -tär, esim. kuningatar, ystävätär §192
» §569 substantiivin määritteiden järjestyksen kannalta
» §571 merkityksen ja sijainnin suhteesta
» §580 substantiivin demonstratiivitarkenteen ja genetiivimääritteen suhde
» §720 demonstratiivipronominin tehtävänä
» §1410 epämääräisyyttä osoittava eräs, muuan, yks(i), vrt. myös tietty
» §1411 tämä ja tuo tarkoitteiden esittelyssä
» §1412 epämääräinen nimen yhteydessä, esim. yks Pepe
» §1413 määräinen demonstratiivinen, tavallisimpana se
» §1414 se-tarkenne aiempaan keskusteluun vetoamassa
» §1415 se ainutkertaiseen tarkoitteeseen viittaavassa lausekkeessa, esim. se pahin haitta
» §1416 tämä ja tuo tunnistettavaan tarkoitteeseen viittaavassa lausekkeessa
» §1417 useampia saman sanan yhteydessä, esim. tää yks tuttu
» §1418 milloin tulkittavissa artikkeliksi
» §1419 lauseke ilman tarkennetta puhutussa kielessä
» §1438 se ennen mainitsemattomaan tarkoitteeseen viittaavassa lausekkeessa
» tarkistuskysymys (korjausaloite) §1211
» §1024 lauseke tarkistuskysymyksenä
» §1028 alussa partikkeli ai, jaa
» §1051 keinona partikkelistunut tä ’mitä’
» §1201 tyypillisenä vastauksena partikkeli joo, juu
» §1203 kielteisen väitelauseen muotoinen vastauksineen
» §1492 ↓ referoinnin kaltaisessa käytössä
» §1695 kielteisesti suuntautuva eikö-, eiks-alkuinen
» §1701 vai-loppuinen, esim. (Ai) tulet vai
» tarkoituksen adverbiaali §998
» §549 tehdäkseen vs. tekemään vs. tekemiseksi
» §550 tehtäväksi, tehdä vs. muut infiniittirakenteet
» §654 paikallissijainen, esim. tosissaan
» §1460 suoran esityksen alussa, esim. sanoi näin
» §591 substantiivin adverbiaalimääritteenä, esim. ahtaasti asuminen
» §621 adjektiivin, esim. historiallisesti arvokas
» -tavissa, -tävissä, -ttavissa, -ttävissä §123
» §1584 merkitys ja käyttö (mahdollisuusrakenne)
» §12 eri tavutyyppien yleisyys
» §871 ja finiittiverbin paikka
» §922 teema vs. subjekti erikoislausetyypeissä
» §1179 ja nominaalinen ellipsi
» §1317 passiivilauseessa sitä, tässä
» §1318 puuttuu passiivilauseesta
» §1319 objekti yleinen teema passiivilauseessa
» §1350 nollapersoonalauseessa, esim. Täällä nukahtaa
» §1362 nollapersoonalauseen ja nolla-anaforan erottajana
» §1369 teema vs. teemapaikka osana lauseen sanajärjestyksen kenttäkuvausta
» §1372 subjekti oletusarvoisena eli neutraalina teemana
» §1373 oletusarvoinen eli neutraali teema lauseissa, joissa ei ole perussubjektia
» §1374 tunnusmerkkinen teeman valinta
» §1378 ei teemaa (tyhjä teemapaikka)
» §1388 erottaminen esikentästä
» §1449 teema refleksiivisten ainesten korrelaattina
» §1690 lausekekysymyksissä, esim. Huomennako hän tulee?
» teema (semanttinen rooli, vrt. patientti) §928 ↓
» §62 johtamista vai taivuttamista?
» §311 muuttamisjohdosten alaryhmänä
» §315 vaihtoehtoinen määrittely
» §323 UttA-johdosten semanttisena ryhmänä
» §325 tUttA-johdosten semanttisena ryhmänä
» §479 vs. vaikuttamismuotti: maksattaa vs. panna maksamaan
» tekijäkato (nollapersoonan nimityksenä) §1347 ↓
» §221 verbikantaisten substantiivien merkitysryhmänä
» §590 ja sen adverbiaalin paikka
» teko (tapahtumatyyppi) §1506
» tekstuaalinen deiksis §1428 ↓
» temaattinen (lauseen osa) §1370
» §1380 esikentän tulkintana, kontrastiivisuus
» temaattinen rooli (semanttisen roolin nimityksenä) §446 ↓
» temporaalinen suhde §1122–1127
» §1113 adverbiaalilauseen paikka yhdyslauseessa
» §1137 vs. konditionaalinen suhde
» §1157 kun-lause adverbiaalitäydennyksenä
» temporaalinen partikkeli jo, enää, vielä, vasta §850
» §826 vs. vasta sävypartikkelina, esim. ne vasta makeita ovat
» §123 muotoaineksena nipputunnus TUA
» §545 syy-, ehto- ja rinnastussuhteet
» §1297 possessiivikongruenssin kannalta, esim. minun tullessani
» §1451 possessiivisuffiksin ja korrelaatin järjestys, esim. Jaanan ollessa mukana hän...
» §111 kieliopillisena kategoriana
» §112 taivutus, morfologinen ja liittotempus
» §1467 referaatissa alkuperäisen tai nykyisen puhetilanteen mukaan
» §1472 että-lauseen tempuksen valinta referoinnissa
» -ten (adverbeissa, esim. kuten, samaten) §397
» §1500 termin merkityksestä kirjallisuudessa
» teonlaatujohdin (verbin valenssiin vaikuttamattoman johtimen nimityksenä) §307 ↓
» §16 johtimen sointuvokaalien kannalta
» §62 tekeminen-tyyppiset muodot: johtamista vai taivuttamista?
» §221 verbikantaisten substantiivien merkitysryhmänä
» §222 yleisesti muodostuksesta
» §224 leksikaalistuminen ja merkityksen erikoistuminen
» §225 tekeminen-tyyppi vs. muut
» §590 ja sen adverbiaalin paikka
» §878 lausemaisuuden kannalta
» §947 jaollisuus ja predikatiivin sija, esim. Suhtautuminen on myönteistä
» §1297 possessiivikongruenssin kannalta, esim. sinun tapaamisesi
» §1675 direktiivisessä käytössä, esim. menoksi
» §221 verbikantaisten substantiivien merkitysryhmänä
» §222 yleisesti muodostuksesta
» terminatiivinen partikkeli asti, saakka §852
» §712 yhteistä postpositioiden kanssa
» §1125 aikasuhten täsmentimenä
» §1021 lausekkeen itsenäisenä käyttötapana
» §901 lauseen predikaatit, erot eksistentiaalilauseeseen
» §1349 ↓ vs. nollapersoona, esim. jos on siistiä ~ siisti
» §1245 paikallissijaisia kiteymiä, esim. vinossa
» §968 tulkintavaihtoehtoja, subjektin vai objektin tila?
» §987 vs. habitiivinen adverbiaali
» §1245 paikallisisijojen näkökulmasta
» §1499 ja verbin merkitys aspektin kuvaamisessa
» §1516 ja tilanteen keston ilmaukset
» tilanneviitteisyys, tilanneviittaus §1439
» §1440 viittauskohteen tulkinta keskustelussa
» §1441 viittauskohde kirjoitetuissa teksteissä
» §1442 adverbit ja verbi-ilmaukset, esim. Niin kävi
» tilapassiivi, esim. olla varastettu ~ jäätikön peittämä §1335
» §1291 lukukongruenssin kannalta
» §1297 possessiivikongruenssin kannalta, esim. heidän valittavanaan
» §1333 monipersoonaisena passiivina
» §1340 olla pidätetty vs. pidätettynä
» todenvastaisuus (eli kontrafaktuaalisuus) §1594
» toiminnallinen tunneverbi §466
» toiminta (tapahtumatyyppi) §1506
» §732 resiprookkipronomini, esim. toisiaan, toinen toistaan
» -toista, esim. yksitoista §780
» §857 interjektion, esim. voi voi, huh huh
» §1094 rinnastuskiteymissä, esim. enemmän ja enemmän
» §1170 itsenäisen relatiivilauseen tehtävänä, esim. kuljen missä kuljen
» toistuvuuden adverbiaali §980
» -ton, -tön, esim. vetämätön, asiaton §292
» topiikki (teeman nimityksenä) §1370 ↓
» topikaalisuus (subjektin ominaisuutena) §912
» topikalisointi (keskustelussa) §1200
» §1695 kysymyslauseen tehtävänä
» §1723 affektisella epäilyn ilmauksella, esim. Älä ihmeessä
» §548 esiintyminen passiivimuotoisessa temporaalirakenteessa
» §772 numeraalilla ei päätettä
» §892 merkkinä vahvasta transitiivisuudesta
» §930 vs. partitiiviobjekti, yleiskatsaus
» §932 kieltolauseessa, esim. Eikös hän tehnyt sen jo?
» §933 kieltolauseeseen sisältyvän infiniittisen verbin objekti
» §934 sijana nominatiivi, genetiivi vai akkusatiivi; possessiivisuffiksillinen objekti
» §936 infiniittisen verbin, sija riippuu hallitsevasta rakenteesta
» §937 infinitiivin, joka on subjektina tai subjektissa
» §938 infiniittisen verbin, vaihtelematta tai yleensä genetiivissä
» §939 infinitiivin, vaihtelematta nominatiivissa
» §940 sija substantiivilausekkeen sisällä, esim. yritys ~ yrityksessä tuoda koira maahan
» §1502 tilaverbin, esim. omistan auton, aspektin kannalta
» §1510 rajapakoisen transitiiviverbin yhteydessä, esim. rakastin hänet vahvaksi
» §1512 rajaavan transitiiviverbin prototyyppinen objekti
» §1514 rajahakuisen transitiiviverbin objektivaihtoehtona
» §1515 rajahakuisen transitiiviverbin, merkitysvivahteita
» §1544 ja ilmauksen futuurinen merkitys
» totalitiivi (tässä kieliopissa universaalinen kvanttoripronomini) §750 ↓
» §464 yleisenä muottina, esim. kaatua hyppynsä
» §467 verbinä tunneverbi, esim. Teksti suututti lukijat
» §926 vs. objektillinen lause
» §462 (t)ta, (t)tä-vartaloisten verbien, asettaa vs. asettua
» §482 resultatiivimuotin ominaisuutena, esim. tanssia itsensä uuvuksiin
» §530 passiivisen partisiipin
» §892 lauseen merkityksen kannalta
» §1332 verbin transitiivisuus monipersoonaisen passiivin ehtona
» transitiiviverbi, transitiivinen verbi §461
» §303 ja verbijohdosten päätyypit
» §312 muuttamisjohdoksen kantana
» §333 muuttumisjohdoksen kantana
» §82 päätteen liittyminen vartaloon
» §589 substantiivin adverbiaalitäydennyksessä, esim. nimitys lehtoriksi
» §620 adjektiivin adverbiaalin sijana, esim. kypsä äidiksi
» §645 superlatiivijohdoksen määritteen sijana, esim. toiseksi paras
» §686 adverbin sijamuotona, esim. (pistää) ranttaliksi
» §978 predikatiiviadverbiaalin sijana
» §993 suhteutuksen adverbiaalin sijana, esim. pirteä ikäisekseen
» §998 tarkoituksen ja tuloksen adverbiaalin sijana
» §1250 ajan adverbiaaleissa, esim. poistua kahdeksi viikoksi
» §1260 vs. essiivi, esim. pätevä opettajaksi ~ opettajana
» §1288 partisiipin sijana, lukukongruenssi, esim. osat tuodaan koottavaksi ~ koottaviksi
» §1333 monipersoonaisessa passiivissa, esim. tulla valituksi
» §1517 keston adverbiaalissa, esim. tunniksi
» §303 muiden muuttumisjohdosten joukossa
» -tsi, -si, esim. fatsi, boltsi §220
» -tski, -ski, esim. jätski §220
» -tsku, -tsky, -sku, -sky, -tsu, -tsy, esim. matsku, kopsu §219
» -tta, -ttä, esim. maksattaa, hyllyttää §320
» §309 deskriptiiviverbeissä, esim. jankuttaa, piipittää
» §310 imitatiivijohdoksissa, esim. hihittää, lallattaa
» §314 teettojohdoksen ja kantaverbin suhteesta
» §316 tunnekausatiiveja, esim. janottaa, nukuttaa
» -ttele, -tele, esim. nonottelee, niinkuttelee §310
» -tu, -ty, esim. nuortuu, ystävystyy §341
» -tua, -tyä, -ttua, -ttyä (myös: TUA-muoto, TUA-infiniitti) §123
» §453 verbiliitoissa tulla, saada tehtyä
» §543 temporaalirakenteessa, esim. kotiin tultuani
» §544 aikasuhde temporaalirakenteessa
» §548 temporaalirakenteessa, aktiivi tai passiivi
» §1342 tulla tehtyä ~ tehdyksi, passiivi vs. ei
» §723 se-pronominin tehtävänä
» §724 rakenteelliselta kannalta edussana
» §1147 tukipronominillisen lausesubjektin paikka
» §1148 subjektitulkintaisessa jos- ja kun-lauseessa
» §1150 tukipronominillisen lauseobjektin paikka
» §1151 objektitulkintaisessa jos- ja kun-lauseessa
» §1152 predikatiiviksi tulkittavassa lauseessa
» §1154 sijana elatiivi tai illatiivi, pronomini välttämätön
» §1155 sijana elatiivi tai illatiivi, pronomini voi jäädä pois
» §1156 sijana adessiivi, ablatiivi tai allatiivi
» §1310 kongruenssin kannalta, esim. kirjaimissa ä ja ö
» §1435 vs. korrelaatti monikollisen pronominin tapauksessa
» §1439 tulkintapohjana asiaintila
» tulla-tyyppisten verbien taivutus §74
» §983 suunnan adverbiaaleissa
» §1236 etsijän tai löytäjän näkökulman osoittajana, esim. jäi kotiin
» §1243 kosketusverbin adverbiaalissa, esim. lyödä miestä nenään
» §957 lauseen predikatiivi ja sen sija
» §316 ja tunnekausatiiviverbit
» §467 tunne- ja tuntemusverbien esiintymäympäristönä
» §922 objektin subjektimaisuus
» §1448 ja refleksiivisten ainesten tulkinta
» §311 suhde muihin kausatiiviverbeihin ja muuttamisjohdoksiin
» §323 UttA-johdosten semanttisena ryhmänä
» §325 tUttA-johdosten semanttisena ryhmänä
» §467 tunne-ja tuntemusverbien tyyppinä
» §830 partikkelin -hAn osoittamana
» §234 inkoatiivinen, Us-teonnimien kantaverbinä
» §337 inkoatiivinen, nominikantaisena muuttumisjohdoksena, esim. kauhistua, rakastua
» §347 inkoatiivinen, johtimena -stU, esim. nolostua, tykästyä
» §466 tunteen kokija subjektina
» §467 tunteen kokija objektina
» §1422 vs. kvantitatiivinen määräisyys
» tunnus (vs. pääte muissa kieliopeissa) §53 ↓
» tunnusmerkitön eli neutraali sanajärjestys §1366
» §1372 yleensä teema-alkuisen lauseen järjestys
» tunnusmerkkinen sanajärjestys §1366
» §1374 subjekti loppukentässä
» §1383 sanotun vahvistuksena tai oikaisuna
» §467 tuntemuksen kokija objektina
» §122 tunnusvariantit ja vartalot
» §522 ilmaisee aiempaa tilannetta
» §697 adpositioksi leksikaalistuneena: kuluttua, verrattuna
» §1342 rakenteessa tulla tehtyä ~ tehdyksi, passiivi vs. ei
» -tutta, -tyttä, -utta, -yttä §325
» §313 teettojohdoksissa, esim. merkityttää
» §316 tunnekausatiiveja, esim. suututtaa, syyhyttää
» täsmennin, esim. tasan, jetsulleen §663
» §439 minkä sanaluokkien sanoilla on täydennyksiä
» §447 pakollisuus erottamiskriteerinä, pakollisuuden asteet
» §448 merkityspohjaisia erottamiskriteerejä
» §563 onko substantiiveilla täydennyksiä
» §943 predikatiivi verbin täydennyksenä
» §1163 lause substantiivin täydennyksenä?
» §474 olo- tai suuntasijaisen jäsenen sisältävä
» §475 olosijaisen jäsenen sisältävä
» §476 sijainnin muutosta ilmaiseva
» §477 sijainnin ja tilanmuutoksen erikoistapauksia
» §478 omistuksen ja hallinnan muutos
» §479 sijainnin muutosta ilmaiseva
» §479 toimintaan suuntautumista ilmaiseva
» §479 toisen toimintaan vaikuttamista ilmaiseva
» §482 muutoksen aikaansaaminen objektissa eli resultatiivimuotti
» §485 arviointi ja luokittelu
» §864 lauseen ytimen muodostajana
» §1461 tarkoittamismuotti referoinnissa, esim. Kutsui sitä rikokseksi
» täytelisäke (suunnitteluilmauksen nimityksenä) §862 ↓
» täyteyden asteen adverbi §659
» §660 sanastoa, esim. täysin, kokonaan, osittain
» §671 täydennyksenä partitiivisijainen lauseke, esim. täynnä lapsia
» täyteyden ja likimääräisyyden asteen määrite, esim. täysin, melkein §615
» -u, -y, esim. kastuu, kuivuu §340
» §309 deskriptiiviverbejä, esim. hytkyy, ilkkuu
» §1344 passiivitulkinnan edellytykset
» -u, -y (affektisissa nomineissa, esim. nenu, poju) §209
» -u, -y (slangisanoissa, esim. fisu, deeku) §219
» -u, -y (teonnimiä, esim. ihailu, hyppely) §228
» §229 kaksitavuisia, esim. maksu, sopu
» §250 verbivartalon kanssa identtisiä, esim. haukku, hinku
» -ue, -ye, esim. pentue, kulkue §184
» -uinen, -yinen, esim. korkuinen, paksuinen §271
» -ukka, -ykkä, esim. pullukka §199
» -ula, -ylä, esim. näppylä, pyörylä §213
» §1245 vs. sisäpaikallissijat tilan ilmauksissa
» §1246 vs. sisäpaikallissija toiminnan ja tilaisuuksien ilmauksissa
» §1686 interrogatiivipronominin, vs. sisäpaikallissija
» uniikkivartalo, esim. kiiras(torstai) §406
» universaalinen kvantifikaatio §740
» §759 ja kuka vain-tyyppiset pronominit
» §1721 affektisena, liioittelevassa käytössä, esim. koko juttu, Kaikki aina valittavat
» universaalinen kvanttoripronomini §750
» §752 distributiivinen, esim. jokainen, kukin
» §755 kysymyslauseen ku(ka)kin, mi(kä)kin
» §934 ↓ kaikki objektina, esim. Söin kaiken ~ kaikki
» -ura, -yrä, -ra, -rä, esim. kyttyrä, väkkärä §213
» -uri, -yri, -ri, esim. metsuri, parturi §195
» §195 ↓ johdokseksi hahmottuvia lainasanoja
» §254 muodostus ja merkitystyyppejä
» -us, -ys, -usta, -ystä, esim. ympärys, alus ~ alusta §188
» -us, -ys, esim. asennus : lasennuksen, pölytys : pölytyksen (teonnimiä) §232
» -ut, -yt, esim. päivyt §209 ↓
» §323 verbikantaisia verbijohdoksia, esim. rysäyttää, hinauttaa
» §324 nominikantaisia verbijohdoksia, esim. kosteuttaa, vapauttaa
» -utu, -yty, esim. pukeutuu, nopeutuu §343
» §345 suhde ntu, nty-johdoksiin, esim. kasautua vs. kasaantua
» §1344 passiivitulkinnan edellytykset
» -uu, -yy, esim. kerjuu, hakkuu §235
» §1416 tarkenteena tämä tai tuo
» §1418 määräisyyden prototyyppinä
» §1422 ja kvantitatiivinen määräisyys tai epämääräisyys
» §1443 pronomini vai substantiivilauseke toistuvien viittausten ketjussa
» -uus, -yys, -us, -ys, esim. laiskuus, isyys §175
» §176 oppitekoisia ja leksikaalistuneita, esim. uutuus, vääryys
» §177 johdinvariantit ja vartalotyypit
» §178 äännevaihtelut vartalossa ja johdinvaihtelut
» -va, -vä, esim. ilmava, lehtevä §290
» §1106 ↓ myönteisen lauseen jäljessä
» §1193 polaarinen ellipsityyppi Hän ei hae rahaa vaan tulosta
» vaihteluväli (numeraaleissa, esim. kaksi viiva kolme kuukautta) §785
» §797 dialogipartikkelista muodostettu Jooko?, Niinkö?
» §802 ja kysyvä lausumapartikkeli
» §888 (modaalisten) lausetyyppien kannalta
» §1006 moniyksikköinen vastaus
» §1058 lisäyksenä liitekysymys
» §1679 interrogatiivisena rakenteena
» §1693 sanalla joko tai vieläkö alkava
» §1694 voi sisältää myönteisiä tai kielteisiä aineksia
» §1699 vai-alkuinen väitelauseen jälkeen
» §1700 vai-alkuinen toisen kysymyksen jäljessä
» §841 merkityksessä ’esimerkiksi’, esim. Sanotaan nyt vaikka(pa) huomenna
» §1114 adverbiaali vs. lisäys
» §1143 samantekevyyttä ilmaiseva
» §1157 adverbiaalitäydennyksenä?
» §1578 episteemisen modaalisuuden kannalta
» vaikutuksenalaisuus (objektin tyypillisenä ominaisuutena) §927
» §571 kvanttorin vaikutusala substantiivin määritteiden joukossa
» §962 kiellon ja kysymyksen, suhteessa lauseen puiteadverbiaaleihin
» §963 kiellon ja kysymyksen, suhteessa kommenttiadverbiaaleihin
» §971 ajan adverbiaalien keskinäinen suhde lauseessa
» §1089 kiellon ja kysymyksen, rinnastuksessa ei lauserajan yli
» §1095 kiellon, eikä vs. ja... ei
» §1115 kehotuksen, kiellon, ja kysymyksen, adverbiaalilause hallitsevan lauseen osana
» §1180 kiellon ja kysymyksen, vaikutus elliptiseen lauseeseen
» §1193 kiellon, polaarisessa ellipsityypissä Leosta ei tullut kokkia vaan maalari
» §1604 modaalisen partikkelin
» §1612 kiellon, suhteessa modaaliverbiin
» §1614 kiellon, suhteessa modaaliseen adverbiin tai partikkeliin
» §1620 kiellon ja modaalisten ainesten tai kvanttoripronominien
» §1621 kiellon, voi kattaa adverbiaalilauseen
» §1622 kiellon, vaikutus että-lauseeseen ja relatiivilauseeseen
» vain ~ vaan sävypartikkelina, esim. Käy istumaan vaan §828
» -vainen, -vänen, esim. erehtyväinen, säästäväinen §266
» vajaa lause, vajaa ilmaus (vs. ellipsi) §1178
» §61 millä vaikutusta sanan valenssiin: johtamisella on, taivutuksella ei
» §62 komparaatio adjektiivin valenssia muuttavana tekijänä
» §307 ja verbinjohtimen vaikutus
» §312 verbikantaisen muuttamisjohdoksen
» §447 pakollisuus erottamiskriteerinä
» §448 merkityspohjaisia erottamiskriteerejä
» §474 vs. täydennysmuottiin kuuluva adverbiaali
» valtio-tyyppisten nominien taivutus §67
» -van, -vän, -neen, -tun, -tyn, -dyn, -dyn (eli referatiivimuoto) §123
» vapaa, takuu, miniä-tyyppisten nominien taivutus (lopussa pitkä vokaali tai vokaaliyhtymä) §67
» §122 tunnusvariantit ja vartalo
» §522 ilmaisee päättymätöntä tilannetta
» §524 passiivin VA-partisiipin modaalisuus
» §533 passiivin, tarkoituksen ilmaus
» §1546 olla-verbin kanssa futuurisessa tehtävässä, esim. hän on sen tekevä
» §1675 passiivin, direktiivisessä käytössä, esim. Ravistettava
» varas-tyyppisten nominien taivutus §68
» varaus (suunnitteluilmauksen nimityksenä) §862 ↓
» §1201 minimivastaus vaihtoehtokysymykseen, esim. Tuletko? Tulen ~ Joo ~ Tulen joo.
» §1202 milloin pitempi kuin minimivastaus
» §1204 kielteinen vastaus kysymykseen
» §1205 selitys tai perustelu kielteisen vastauksen yhteydessä
» §1206 niin tai joo vastauksena kysymystyyppiin Illallako te menette?
» §1209 hakukysymykseen, esim. Missä olet?
» §1210 lause vastauksena hakukysymykseen
» §1217 vastaus direktiiviin (käskyyn, pyyntöön tms.)
» vastauspartikkeli (dialogipartikkelin nimityksenä) §797 ↓
» §72 taivutustyypit, verbityypit
» §73 ↓ taivutuksen erikoistapauksia: käydä : kävi, nähdä : näkee, tehdä : teki
» §105 yleistä taivutusmuodoista
» §124 millaisia taivutusmuotoja ja kuinka monta
» §445 merkitysryhmiä, esim. konkreettiset, mentaaliset ja abstraktit
» §930 partitiiviobjektin saava
» §1093 retorinen rinnastustyyppi meni ja pilasi kaiken, otti ja lähti, tuli ja näytti
» §1186 ellipsi yhdyslauseissa
» §1508 ryhmittely aspektiominaisuuksien mukaan
» verbialkuinen sanajärjestys §1385
» §830 verbissä liitepartikkeli -han, -hän
» §834 verbissä liitepartikkeli -pa, -pä
» §1203 vastauksissa Polttaa se vs. Kyllä se polttaa
» §1653 imperatiivilauseen ja muiden direktiivien tunnusmerkkinä
» §1659 direktiivinä käytetyssä väitelauseessa, esim. Menisit vaikka yliopistoon
» §1662 kysymys- tai direktiivitulkinnan luojana, esim. Ostaisit sä kahvia tulkinnassa
» verbikantainen johdos, deverbaalinen johdos §157
» verbikantainen substantiivi §560
» §415 yhdyssanassa, määriteosan sijanvaihtelu ja merkitys
» §418 yhdyssanassa, erimuotoisia määriteosia
» §491 ↓ vs. infinitiivilauseke
» §561 missä suhteessa käyttäytyvät toisin kuin muut substantiivit
» §450 moniverbisenä predikaattina
» §469 verbiketjun muodostavat vs. infinitiiviobjektin saavat verbit
» §488 vaikutelmaverbin yhteydessä, esim. näyttää tulevan
» §1268 persoonakongruenssin kannalta
» §1390 ja lauseen osittainen tai täydellinen verbiloppuisuus
» §1564 modaaliverbien piirteenä
» verbikysymys, esim. Itketkö sinä? §1689
» §1662 ilman -kO-liitettä direktiivinä, esim. Korjaat sä ton siivon
» §450 moniverbisenä predikaattina
» §452 modaalisuutta, kieltoa ja aspektia ilmaisevia, esim. olla tekemässä ~ tekemättä
» §453 tilanteen eri tavoin esittäviä, esim. olla tekevinään, tulla tehdyksi
» §1332 monipersoonaisessa passiivissa
» §1333 tulla tehdyksi, olla jonkun tekemä ~ hoidettavana
» §1334 tulla vrt. joutua hylätyksi
» §1336 passiivinen verbiliitto vai muu rakenne
» §1390 ja lauseen osittainen tai täydellinen verbiloppuisuus
» §1580 nesessiivinen on tehtävä modaalisena verbirakenteena
» §1581 modaalinen nesessiivinen on tehtävä
» §1584 modaalinen mahdollisuusrakenne olla tehtävissä
» verbiloppuinen sanajärjestys §1390
» §871 sanajärjestysvaihtoehtojen joukossa
» §1382 vaikutus lauseen alun tulkintaan
» §1391 liittomuodoissa, esim. on kaikkensa yrittänyt, ei kritiikistä piittaa
» §306 useampia samassa sanassa
» §308 merkitykset, kun kantana on nomini
» §430 yhdysverbeissä, esim. aikaansaada ~ saada aikaan
» §792 partikkelien alaryhmänä, esim. syödä ylen
» verbivastineellinen substantiivi §560
» §561 missä suhteessa käyttäytyvät toisin kuin muut substantiivit
» §641 komparatiiviadverbin avulla, esim. vähemmän kaunis, enemmän kuin kaunis
» §724 pronominin yhteydessä, esim. sen näköinen kuin...
» §1640 ja kieltohakuiset ainekset
» vertailukonjunktio kuin, kuten §819
» §8 ääntämyksen suhde kirjoitusasuun
» §28 konsonanttien geminoitumisen kannalta
» §152 latinalais- ja kreikkalaisperäiset nominit
» §267 inen-johtimellisia, esim. dramaattinen
» §268 johdin -nen vai ei, esim. formaali ~ formaalinen
» vieruspari §1197–1220 (luku)
» §1051 no-partikkelin esiintymäympäristönä
» §1051 reaktiona etujäseneen no
» §1657 käskylauseen tyypillinen asema
» vierusparin jälkijäsen §1197
» §1198 preferoitu tai preferoimaton
» §1201 kysymyksen jälkijäsenenä myönteinen minimivastaus
» §1212 etujäsenenä kannanotto
» §1657 millaisissa tilanteissa käskylause
» §1674 lupaa ilmaiseva imperatiivi ja partikkeli, esim. Ota vaan
» §1706 etujäsenenä retorinen kysymys
» §1723 imperatiivilause, affektinen, esim. Älä, Katos vaan, Sanos muuta
» vierusparin välijakso (eli välisekvenssi) §1219
» viittaushetki (tempuksen kuvauksessa) §1524
» §1550 vs. puhehetki tempusten kokonaisjärjestelmässä
» -villa, -villä, esim. olla nähtävillä §1585
» §123 nipputunnuksena vs. osiin jakautuvana
» §374 substantiivikantaisen sti-johdoksen kantana
» §665 genetiivimuoto intensiteettimääritteenä, esim. helvetin (paljon)
» §856 ↓ verrattuna interjektioihin
» §1623 kieltosanan tehtävässä, esim. Hitot mä mitään sanonu
» §1705 retorisissa kysymyksissä
» §1726 määritteenä, esim. pirun paha, koko helvetin auto
» §1727 sijoittuminen lauseessa
» §1728 yksin tai interjektion kanssa, vrt. interjektio
» §1 vs. konsonantti äännejärjestelmän osana
» §26 pitkä, vokaaliyhtymän sijasta
» vokaalisointu (eli vokaaliharmonia) §15
» §16 taivutuksessa ja johtamisessa
» §46 a, ä ~ o, ö tai kato, 2-tavuisissa sanoissa
» §47 a, ä ~ o, ö tai kato, monitavuisissa sanoissa
» §49 a, ä ~ e, esim. huudan : huudetaan
» §50 i ~ e , esim. siisti : siistei-
» §51 e:n kato, esim. luke- : luki
» §52 lyheneminen, esim. maa : mai-, syö : söi
» §797 vuorottelu dialogipartikkelien viitekehyksenä
» §1003 keskustelun perusyksikkönä
» §1004 ↓ leksikaalinen eli lausumista koostuva vs. partikkelivuoro
» §1006 miten konteksti luo edellytyksiä moniyksikköiselle vuorolle
» §1038 vuoron loppuminen keskustelussa
» §1039 asenteen ja tunteen ilmaukset vuoron lopettajina
» §1044 partikkelista muodostuva eli partikkelivuoro
» §1054 jatkaminen lisäyksillä, esimerkkejä
» §1197 perättäisten vuorojen kiinteät jaksot eli vierusparit
» §1199 rituaalistunut vs. moniyksikköinen vastauksena keskustelun aloituksissa
» §1701 tarkistuskysymyksen kohteena
» §1007 voivat edustaa eri puhetoimintoja
» vuoropari (vierusparin nimityksenä) §1197 ↓
» väitelause, deklaratiivilause §887
» §1200 jatkokysymyksenä, esim. Ai et se on niin pehmeetä
» §1207 kysymyksenä, tarkistuksissa ja päättelyissä
» §1208 kysymyksenä, aloittaa toiminnan
» §1663 tulkinta 2. persoonassa ohjeeksi, neuvoksi tai vetoomukseksi
» §1664 tulkinta 3. persoonassa tai passiivissa ohjeeksi tai pyynnöksi
» §1665 tulkinta käskyksi tai velvoitteeksi
» §1699 jatkona vai-alkuinen ilmaus
» §1704 tulkinta kysymykseksi, kun sisältää alisteisen kysymyslauseen
» §1714 affektisen tulkinnan ehtoja
» §1715 pronominien osuus affektisessa tulkinnassa
» §1716 verbialkuisen sanajärjestyksen osuus affektisessa tulkinnassa
» §1717 partikkelien osuus affektisessa tulkinnassa
» §1718 partikkelit jo, sitten, nyt, vasta ja affektinen tulkinta
» §1719 affektisiksi kiteytyneitä rakenteita, esim. Että sen pitikin lähteä
» §432 vinoviiva summayhdyssanoissa
» §785 numeraalien vaihteluvälin ilmaisemisessa
» §1054 valmiin rakenteen jatkon merkkinä
» §1068 adverbiaalilauseen irrallisuutta osoittamassa
» §1069 relatiivilauseen epärestriktiivisyyttä osoittamassa
» §1070 johtolausetta ja referaattia erottamassa
» §1073 parenteesin osoittajana
» §1098 vinoviiva samanarvoisuuden osoittajana, esim. ja/tai, miehiä/naisia
» §1460 suoran esityksen erottamisessa
» §1463 vapaan epäsuoran esityksen erottamisessa
» §1678 ↓ kysymysmerkki kysyvyyden ainoana osoittajana
» §689 adpositiolauseke, esim. paperin avulla
» §221 verbikantaisten substantiivien merkitysryhmänä
» §1552 praktinen vs. logiikan modaalisuustyypit
» §1577 verbien ilmaisemana, esim. kuuluu tehdä, tulee tehdä, joutuu tekemään
» §1587 deonttinen tai praktinen rakenteen Mennäkö vai ei? merkityksenä
» §702 genetiivitäydennyksen saavia väylää ilmaisevia adpositioita, esim. halki, yli
» §709 kautta-ilmaukset, adpositio vs. partikkeli
» yhdistäminen (eli kompositio) §398
» §146 yleisesti sananmuodostuskeinona
» §273 (i)nen-johtimellisia, esim. lapsenmielinen
» §279 llinen-loppuisia, esim. selkänojallinen
» §427 muita kuin (i)nen-loppuisia
» §408 yhdysosien välisen määrityssuhteen kannalta
» §433 esimerkiksi yötäpäivää, ykskaks
» §811 partikkeli niin yhdistämässä lauseita
» §1005 moniyksikköisenä vuorona
» §1013 alkuosa jatkoa ennakoivana rakenteena
» §1067 lohkeaman tavoin toimiva
» §1111 adverbiaalilauseen ja hallitsevan lauseen muodostamana
» §1118 adverbiaalilause toisen määritteenä
» §1121 merkityssuhteet lauseiden välillä
» §1144 alisteisen lauseen näkökulmasta
» §1177 ellipsi yhdyslauseissa
» §1282 ja lukukongruenssi puhutussa kielessä, esim. Ne meni... ja tekivät...
» §1351 nollapersoonan esiintymisympäristönä
» §1377 päälauseessa käänteinen sanajärjestys
» §1403 alisteisen lauseen paikka ja hajarakenteen käyttö
» §1431 ja tarkoitteen uudelleenmaininta ilman pronominia
» §1658 alkuosa imperatiivissa
» §1704 alisteisen kysymyslauseen sisältävä
» yhdyslauseen jälkijäsen §1112
» yhdysnumeraali, yhdyslukusana §780
» §770 numeraalien osajoukkona
» §789 ja substantiivilausekkeen rakenne
» §172 epä- ja ei-prefiksien yhdysosamaisuus
» §434 summayhdysosa määritysyhdyssanassa, esim. Suomi-Ruotsi-maaottelu
» yhdysosamuoto (eli yhdyssanamuoto, casus componens) §416
» §417 verbiä edustava, esim. juomatapa, leivinpaperi
» §146 yleisesti osana muuta sanastoa
» §155 rajankäyntiä johdoksiin
» §1278 verbin kongruenssi yhdyssanojen rinnastuksessa, esim. käräjä- ja hovioikeus katsoivat
» §1312 rinnastus ja edusosan kongruenssi, esim. Bulgakov- ja Pasternak-museoilla
» §1401 alkuosaan kuuluva aines irrallaan, esim. eronpyyntö johtokunnasta
» §431 tilapäisiä, esim. pintaliitää, loppusijoittaa
» yhdysviiva, yhdysmerkki §401
» §435 merkitys yhdyssanan tulkinnassa
» §437 yhdyssanojen rinnastuksessa
» §583 substantiivin määritteenä, esim. ainoa, paras, kaunein
» §615 mahdolliset astemääritteet
» §767 pronominimaisuus, esim. toinen
» §1166 ja relatiivilauseen restriktiivisyys tai epärestriktiivisyys
» §1415 lausekkeessa se, esim. Tämä on se pahin juttu
» §1639 ja kieltohakuiset ainekset
» §460 muottina, esim. Toimimalla voi vaikuttaa
» §457 ↓ tarvita- ja täytyä-verbien taipuminen persoonissa
» §1321 ei yksipersoonaista passiivia
» §1144 yleistä että-lauseen tehtävistä
» yleismerkityksinen substantiivi, esim. vaihe, edellytys, yhteys §566
» ymmärrystarjokas (tarkistuskysymys) §1207
» ärsyke (semanttinen rooli) §465