Hakuohje 
 
 
HAKEMISTO > Kaikki hakusanat alakohtineen

Kaikki hakusanat alakohtineen

» 1. infinitiivi (tässä kieliopissa A-infinitiivi) §120 ↓

» 2. infinitiivi (tässä kieliopissa E-infinitiivi) §120 ↓

» 3. infinitiivi (tässä kieliopissa MA-infinitiivi) §120 ↓

» 4. infinitiivi (tässä kieliopissa kuuluu verbiliittoon on tekeminen) §492 ↓

» 5. infinitiivi (tässä kieliopissa adverbityyppi, esim. sanomaisillaan) §492 ↓

» -a, , -tsa, -tsä, -sa, -sä, esim. bensa, kärtsä §218

» a, ä -vartaloisten nominien taivutus §65

» -aantu, -eentu, -iintu, esim. hajaantua, sotkeentua, lykkääntyä §344

» §309 deskriptiiviverbeissä

» abessiivi §1262

» §82 päätteen liittyminen vartaloon ja murrevariantit

» §494 MA-infinitiivin sijana

» §686 adverbin vs. substantiivin sijamuotona, esim. aivan syyttä

» §992 puuttumista merkitsevässä adverbiaalissa, esim. rahatta

» §1261 leksikaalisia ja syntaktisia rajoituksia

» §1627 MA-infinitiivin, kiellon ilmaisemiskeinona

» §1628 substantiivissa, kiellon ilmaisemiskeinona

» §1632 ja kieltoverbi samassa lauseessa, tulkintoja

» ablatiivi §1255

» §82 päätteen liittyminen vartaloon

» §487 verbejä, joilla ablatiivirektio

» §655 tavan adverbeissa, esim. istualtaan

» §979 predikatiiviadverbiaalin sijana, esim. maistua hyvältä

» §986 habitiiviadverbiaalin sijana, esim. Mieheltä vietiin kello

» §995 agenttiadverbiaalin sijana, esim. Häneltä ilmestyi kirja

» §1156 tukipronominin sijana, tukipronomini lauseessa vs. ei

» §1244 osan ominaisuutta ilmaisemassa, esim. kaunis kasvoiltaan

» §1249 ajan adverbiaaleissa, esim. juhannukselta

» absoluuttinen adjektiivi, esim. puinen, taloudellinen §606

» §607 vs. suhteellinen adjektiivi

» absoluuttinen superlatiivi, esim. mitä ihanin §642

» abstrakti paikallissija §1223

» §1235 paikallissijajärjestelmän osana

» additiivinen suhde §1092

» adessiivi §1252

» §82 päätteen liitttyminen vartaloon ja murrevariantit

» §494 MA-infinitiivin sijana

» §591 substantiivin adverbiaalissa, esim. optioilla keinottelu, viskiä jäillä

» §655 tavan adverbeissa, esim. rähmällään

» §986 habitiiviadverbiaalin sijana, esim. Minulla on auto

» §987 lokatiivinen vs. habitiivinen adverbiaali

» §989 tavan adverbiaalissa, esim. lujalla äänellä

» §990 välineen adverbiaalissa, esim. leikata veitsellä

» §992 ’kanssa’-merkityksisessä adverbiaalissa

» §995 agenttiadverbiaalin sijana, esim. teettää työ toisilla

» §1156 tukipronominin sijana, tukipronomini lauseessa vs. ei

» §1247 omistus- ja kuuluvuussuhteen ilmaisijana

» §1248 ajan adverbiaaleissa, esim. päivällä

» adjektiivi §603–632 (luku)

» §338 muuttumisjohdoksen kantana, esim. hoiketa, hoikentua, hoikistua

» §582 substantiivin adjektiivimääritteiden järjestys

» §581 paikka suhteessa genetiivimääritteeseen substantiivin edellä

» §625 substantiivina, mahdolliset lauseenjäsentehtävät

» §626 ihmistarkoitteiset adjektiivit substantiivina, esim. köyhät, sairaat

» §627 abstraktiin entiteettiin viittaavat adjektiivit substantiivina, esim. hyvä, tyhjä

» §681 vs. adverbi, yleistä eroista ja yhtäläisyyksistä

» §683 vs. adverbi predikatiiviadverbiaalin tehtävässä, esim. olla kipeänä

» §787 numeraalin edellä, esim. runsaat kaksi viikkoa

» §1087 rinnasteiset pääsanat, eri tulkintoja, esim. voimakkaat naiset ja venäläiset

» §1228 yleisimmät sijamuodot teksteissä

» adjektiivijohdos §260–302

» §299 yleisiin johdostyyppeihin kuulumattomia, esim. pysty, kelpo, kiero

» adjektiivilauseke, AP §611–624

» §1454 refleksiivisten ainesten tulkinta, esim. ominaisuuksiinsa nähden edullinen

» adjektiivin adverbiaali §617

» §907 vs. adverbiaali lauseenjäsenenä

» adjektiivinjohdin §156

» §260 lukumäärä ja tyypit

» adjektiivipredikatiivi §944

» adjektiivistuminen (partisiipin leksikaalistuminen) §630

» §521 ja adjektiivi- vs. partisiippilauseke

» §522 ↓ TU-partisiippien, esim. suosittu

» adjunkti (määritteen nimityksenä) §439 ↓

» adpositio §687–712 (luku)

» §371 adverbina, esim. hallussa

» §633 ↓ komparoituvat partitiivitäydennyksen saavat, esim. sinua lähempänä

» §678 sama sana tulkittavissa adverbiksi

» §692 mitkä sanat esiintyvät pelkästään prepositioina tai postpositioina

» §693 vs. substantiivi, esim. presidentin rinnalla, suhteessa saatuihin tietoihin

» §694 vs. adverbi: yhteinen alue ja erikoistapauksia, esim. vuosi sitten

» §695 vs. infiniittimuoto

» §708 vs. partikkeli, esim. paitsi, kautta

» §709 ↓ vs. partikkeli, vastaan, vastassa

» §985 väylän adverbiaalissa, esim. pitkin, läpi

» §990 välineen ja keinon adverbiaalissa, esim. jonkun avulla

» §992 ’kanssa’- ja ’ilman’-merkityksisissä adverbiaaleissa

» §995 agenttiadverbiaalissa, esim. viraston toimesta ~ taholta

» §1185 ja ellipsi, esim. ei siviilejä vaan sissejä vastaan

» §1224 vrt. sijapääte

» §1628 puuttumista tarkoittavat ilman, vailla

» adpositiolauseke, PP §699–712

» adverbi §646–686 (luku)

» §372 adverbiin sisältyvät taivutusainekset vs. johtimet

» §373 sti-adverbi

» §386 mitä taivutusmuotoja adverbiin voi sisältyä

» §387 katsaus sijapäätteen sisältäviin adverbeihin

» §388 in-päätteinen, esim. harvoin, hyvin

» §389 n-loppuinen, esim. rinnan, liian

» §390 verbinmuodosta kivettynyt, esim. epäilemättä

» §678 vs. adpositio

» §680 vs. partikkeli

» §681 vs. adjektiivi, yleistä eroista ja yhtäläisyyksistä

» §688 adposition taustalla, esim. lähellä

» §694 myös adpositiona käytettäviä adverbeja

» §822 vs. sävypartikkeli

» §1224 vs. semanttissijainen lauseke

» adverbiaali §959–1002

» §672 adverbin, esim. kotoisin Kuopiosta

» §682 paikallissijainen adjektiivi tavan ja olotilan adverbiaalina, esim. helpolla, suoraan

» §688 paikallissijainen substantiivi joskus adpositiomainen, esim. olla muiden tiellä

» §908 nominaalisten lauseenjäsenten joukossa

» §960 miten eroaa subjektista, objektista ja predikatiivista

» §1223 semanttiset sijat, sijajärjestelmän näkökulmasta

» §1399 milloin erillään nominipääsanastaan, esim. Tähän minä olen tyytyväinen

» §1400 erillään nominipääsanastaan lähinnä kopula- ja eksistentiaalilauseissa

» §1401 erillään substantiivipääsanastaan, esim. suhteiden normalisointi naapureihin

» §1482 referoinnin johtoilmaus adverbiaalina

» adverbiaalikonjunktio (jos, kun, kunnes, koska, vaikka ym.) §818

» §813 liitepartikkelillinen, esim. kunhan

» §816 lueteltuna; vs. muut konjunktiotyypit

» §884 sivulauseen merkkinä

» §1081 lausekerinnastuksessa, esim. mukava vaikka kulunut

» §1111 adverbiaalilauseen osana

» §1125 tilanteen loppukohta tai edellytys: kunnes, jahka, kunhan

» §1144 subjekti- tai objektilauseessa

» adverbiaalilause §1111–1143 (luku)

» §1068 epärestriktiivinen, lisäyksenä

» §1120 ja päälausetta aloittava niin

» §1154 tukipronominillinen lause adverbiaalitäydennyksenä, esim. Se liittyy siihen, että...

» §1155 että-lause täydennyksenä ilman tukipronominia, esim. Olin iloinen, että...

» §1157 kun-, jos- tms. lause täydennyksenä, esim. Äiti ei tykkää (siitä) kun melutaan

» §1180 ellipsi etuasemaisessa lauseessa

» §1181 ellipsi, lauseilla yhteinen objekti

» §1188 ellipsi, lauseilla yhteinen finiittiverbi ja nominaalisia jäseniä

» §1190 polaarinen ellipsi

» §1595 konditionaalissa, ilmaisee ehtoa tms. toteutumatonta asiaintilaa

» §1596 konditionaalissa, muu kuin ehtolause

» §1621 hallitsevan lauseen kiellon vaikutusalassa

» adverbiaalilauseke (adverbiaalina toimivan lausekkeen nimityksenä) §442 ↓

» adverbiaalimäärite §962

» §1392 sijaintimahdollisuudet lauseessa

» §1393 sijainti verbien välissä lauseen sisällä

» adverbiaalitäydennys §961

» §474 täydennysmuotin edellyttämänä

» §499 MA-infinitiivi

» §588 substantiivin, esim. käynti museossa

» §589 abstraktin substantiivin, esim. toivo paremmasta

» §866 lauseen ydinjäsenenä

» §1153 lause, esim. Olen varma (siitä), että...

» §1183 ellipsi, erisubjektisilla lauseilla yhteinen

» adverbijohdos §371–385

» adverbilauseke, AdvP §670–677

» adverbinjohdin §156

» §372 määrä ja ominaispiirteet

» adversatiivinen suhde §1102

» §1103 konjunktiona mutta, vs. konsessiivinen

» §1104 konnektiivina puolestaan, sen sijaan, sitä vastoin, taas, toisaalta

» affektinen fokusrakenne, esim. Sinä se sitten jaksat §1715

» affektinen johdos §206

» §1707 suhteessa muihin affektisiin ilmaustyyppeihin

» affektisuus §1707

» §6 ↓ soinnillisten klusiilien sävynä

» §154 deskriptiivisissä sanoissa

» §424 bahuvriihiyhdyssanoissa

» §751 sanan koko

» §801 lausumapartikkelin

» §856 ja interjektiot

» §890 ja eksklamatiivilause

» §1078 puhutteluissa

» §1281 ja t-päätteinen jussiivi, esim. Luokoot mallin omien mittojensa mukaan

» §1382 ja lauseen sanajärjestys

» §1460 ja suora esitys

» §1568 ja modaaliverbit

» affiliatiivisuus §1708

» agentiivisuus §912

» agentti (agenttipartisiipin) §527

» §1333 monipersoonaisessa passiivissa, esim. Ne ovat äidin tekemät

» agentti (semanttinen rooli) §446

» §912 subjektille ominaisena roolina

» agenttiadverbiaali §995

» §313 teettojohdoksen yhteydessä

» §1327 passiivilauseessa, esim. kanslerin toimesta

» §1344 ↓ johdospassiivin yhteydessä

» agenttipartisiippi §521

» §122 taivutus

» §246 vs. ma, -substantiivit, esim. sanoma

» §525 aikasuhteet

» §529 suhde pääsanaan

» §535 predikatiivina

» §1299 possessiivisuffiksittomuus, esim. meidän hyväksymässä

» §1333 monipersoonaisessa passiivissa, esim. Ne ovat äidin tekemät

» -ahta, -ähtä, esim. huudahtaa, roiskahtaa §369

» §309 deskriptiiviverbeissä

» -ahtava, -ähtävä, -htava, -htävä, esim. jatsahtava, vanhahtava §295

» aiemmuus (aikasuhde) §522

» §523 mihin partisiippien aikatulkinta perustuu

» ainesana, esim. vesi, rauta §555

» A-infinitiivi (infinitiivien joukossa) §492

» A-infinitiivi (perusmuoto, esim. tehdä) §493

» §120 tunnusvariantit ja vartalot

» §469 millaisten verbien yhteydessä esiintyy

» §470 vaihtelu MA-infinitiivin kanssa

» §471 verbin merkitys vrt. lauseobjekti, esim. tahtoa, sallia, huomata

» §499 objektina

» §501 subjektitulkinnat

» §503 infinitiivisubjektina

» §504 infinitiivisubjektina intransitiivisissa rakenteissa

» §505 ↓ eri käsityksiä lauseenjäsentehtävästä rakennetyypissä Minun pitää mennä

» §506 substantiivin määritteenä

» §509 adjektiivin yhteydessä

» §510 ilmaustyypissä hyvä ajankohta tehdä

» §550 tarkoituksen ilmauksena, vs. tehdäkseen, tehtäväksi

» §593 abstraktin substantiivin yhteydessä, esim. into lähteä

» §623 adjektiivin määritteenä, esim. kätevä käsitellä

» §1170 itsenäisen relatiivilauseen sisältävässä rakenteessa on millä mällätä

» §1521 verbiliiton oli tehdä (virheen) merkitys

» §1564 modaaliverbien yhteydessä

» A-infinitiivin translatiivi, esim. tehdäkseen §493

» §513 tarkoituksen ilmauksena, finaalirakenteessa

» §514 kommenttiadverbiaalina, esim. Villeä lainatakseni

» §549 vs. muut infiniittiset tarkoituksen ilmaukset

» §1482 johtoilmauksena, esim. lainatakseni Karhin kolumnia

» §1607 kiteytynyt adverbiksi, esim. tietääkseni

» -aise, -äise, esim. kehaisee, yskäisee §370

» -aja, -äjä, esim. kumajaa §367 ↓

» ajaa-tyyppisten verbien taivutus §72

» ajan adverbi §649

» §650 ja mennyt, nykyinen ja tuleva aika

» §826 vs. aina sävypartikkelina, esim. Aina me hinnasta sovitaan

» ajan adverbiaali §980

» §591 substantiivin adverbiaalimääritteenä, esim. konsertti eilen

» §689 adpositiolauseke, esim. vuosien kuluttua, ennen aamua

» §964 lauseessa useita, keskinäinen suhde

» §1248 paikallissijojen näkökulmasta

» §1527 preesensilmausten tulkinnan ohjaajana

» §1537 jatkuvuutta ilmaisevat adverbiaalit ja perfekti

» §1539 imperfektissä vs. perfektissä

» §1544 ja ilmauksen futuurinen merkitys

» ajankohdan adverbi §649

» ajankohdan adverbiaali §980

» -ake, -äke, esim. räyhäke §211

» -akka, -äkkä, esim. sähäkkä, sutjakka §288

» §289 suhde kAs-johdoksiin, esim, kalvakka ~ kalvakas

» akkusatiivi §1233

» §714 ihmistarkoitteisten pronominien erityispiirteenä

» §717 persoona- ja demonstratiivipronominin eronteossa

» §923 omistuslauseessa, esim. Sinulla on minut

» §925 (totaali)objektin tuntomerkkinä

» §934 objektin sijana, vs. totaaliobjektin muut sijat

» §935 objektin sijana 7 pronominilla

» §1226 nimityksen taustaa

» akkusatiiviobjekti (tässä kieliopissa totaaliobjekti) §925 ↓

» aktantti (täydennyksen nimityksenä) §439 ↓

» -ale, -äle, esim. ketale §211

» alisteinen kysymyslause §1144

» §458 millaisten verbien subjektina esiintyy

» §472 millaisten verbien objektina esiintyy

» §884 sivulauseena

» §1124 kun- vs. milloin-lause

» §1146 subjektina

» §1149 objektina

» §1158 alussa että

» §1162 substantiivin määritteenä

» §1171 vs. itsenäinen relatiivilause

» §1460 epäsuoran esityksen muotona

» §1703 rakenne vs. itsenäisen kysymyslauseen

» §1704 milloin kysyvässä tehtävässä

» alisteinen lause §883

» §594 substantiivin yhteydessä

» §1180 ellipsi, lauseilla yhteinen subjekti

» §1390 ja verbiloppuinen sanajärjestys

» §1398 osa hallitsevassa lauseessa, esim. Miten luulisit että se on tapahtunut?

» §1525 ja tempus

» alivartalo §54

» alkukahdennus (rajageminaation nimityksenä) §34 ↓

» alkukenttä §1369

» alkusointu §1736

» allatiivi §1257

» §82 päätteen liittyminen vartaloon ja murrevariantit

» §487 verbejä, joilla allatiivirektio

» §589 substantiivin adverbiaalitäydennyksessä, esim. vaihtoehto sodalle

» §619 adjektiivin adverbiaalin sijana, esim. perso makealle

» §655 tavan adverbeissa, esim. raolleen

» §979 predikatiiviadverbiaalin sijana, esim. maistua hyvälle

» §986 habitiiviadverbiaalin sijana, esim. Anna se minulle

» §995 agenttiadverbiaalin sijana, esim. koira teetti meille työtä

» §1156 tukipronominin sijana, tukipronomini lauseessa vs. ei

» §1250 ajan adverbiaaleissa, esim. Vappu sattuu maanantaille

» allitteraatio (alkusoinnun nimityksenä) §1736

» allomorfi §40

» -alta, -ältä, esim. painaltaa §368 ↓

» alveolaarinen äänne §5

» alveopalataalinen äänne §5

» anafora §1428–1447

» §1076 kirjoitetun kielen tyylitellyissä itsekorjauksissa

» §1269 nolla-anafora ja subjektipronominin poisjäänti, vrt. 1. ja 2. persoona

» §1405 suhde viittaamiseen ja määräisyyteen

» §1424 suhde deiksikseen

» anaforinen pronomini §714

» §722 se vrt. tämä ja tuo

» §1424 lauseyhdeyden merkitys tulkinnassa, indeksaalisuus

» §1432 hän tai se vs. tämä

» §1437 ilman tiettyä tarkoitetta

» §1439 tarkoittaa käsiteltävää asiaintilaa

» §1444 keskustelupuheen viittausketjuissa

» §1447 vs. refleksiiviaines

» §1453 vs. refleksiiviaines infiniittisissä rakenteissa

» §1470 referoinnissa vs. logoforinen pronomini

» analogia §146

» -anderi, -ander, -anteri, esim. kosanderi §220

» antikausatiivi (automatiivisen johdoksen nimityksenä) §334 ↓

» apokoinou (limittäisrakenteen nimityksenä) §1017 ↓

» appellatiivi (yleisnimen nimityksenä) §553

» appositio §1059

» §1060 termin käyttötapoja eri perinteissä

» appositioadverbiaali (tässä kieliopissa predikatiiviadverbiaalin tyyppi) §1060

» appositioattribuutti (tässä kieliopissa substantiivimäärite tai appositiorakenteen osa) §1308 ↓

» appositiorakenne §1059

» §601 määritteellisen tittelin ja erisnimen muodostama, esim. arkiston johtajalla Leo Mäkisellä

» §719 mukana persoonapronomini, esim. me naiset

» §727 mukana proadverbi, esim. tuolla ulkona, silloin illalla

» §965 kahden adverbiaalin muodostama, esim. täällä kotona

» §1211 mukana kysymyssana, esim. milloin sunnuntaina

» §1278 rakenteen osien vaikutus finiittiverbin lukukongruenssiin

» appositiosuhde §1060

» appositioyhdyssana, esim. lapsinäyttelijä §422

» §408 määritysyhdyssanan alatyyppinä

» §423 edusosana kuvaileva sana, esim. lapsirukka

» apuverbi §450

» §108 kielteisissä muodoissa

» §112 tempustaivutuksessa

» §115 modustaivutus liittomuodoissa

» §1334 monipersoonaisessa passiivissa

» §1534 olla perfektissä

» §1540 olla pluskvamperfektissä

» -are, -äre, esim. lampare, kökkäre §211

» argumentti (täydennyksen nimityksenä) §439 ↓

» §908 ↓ vs. lauseenjäsen

» argumenttirakenne §446 ↓

» §307 ja verbinjohtimet

» -ari, -äri, esim. kylppäri, telkkari §216

» artikkeli §1418

» §569 artikkelimainen se/ne, tämä/nämä tai tuo/nuo substantiivilausekkeen rakenteessa

» §1413 demonstratiivipronominin käyttö määräisen artikkelin tavoin

» asenneadjektiivi §605

» §584 substantiivin määritteenä, esim. ihana

» asenneadverbi, esim. onneksi, toivottavasti §667

» asenneadverbiaali, esim. onneksi, ikävä kyllä §1000

» asennon vaihdos §1464 ↓

» aspekti §1498–1522 (luku)

» §352 ja verbijohdokset

» §556 nominaalinen

» §927 aspektin ilmaiseminen objektin tehtävänä, vrt. vaikutuksenalaisuus

» §930 osuus objektin sijan määräytymisessä

» §931 vs. kvantitatiivinen määräisyys ja epämääräisyys objektin sijan määräytymisessä

» §1339 muutospassiivin, esim. tulla kartoitetuksi

» §1340 tilapassiivin, esim. olla pidätetty ~ pidätettynä

» §1523 ↓ vrt. tempus

» assimilaatio §39

» §10 vaikutus sananloppuisten äänteiden yleisyyteen

» §39 puheessa sanan rajalla, esim. äidil laukku

» §57 vartalon lopun ja taivutustunnuksen alun sulautuminen, esim. tul-la-an

» assosiatiivinen anafora §1438

» asteikkopartikkeli §839

» §817 ↓ vs. rinnastuskonjunktio: saati sitten, saati että

» §847 fokuspartikkelien asteikkotulkinnasta, esim. jopa, peräti, enintään, sentään

» §848 asteikon alkupään fokuspartikkeleita: edes, ainakin, vähintään, hädin tuskin, juuri ja juuri

» §849 asteikon yläpään fokuspartikkeleita: jopa, peräti, saati, myös vielä

» asteikollinen adjektiivi §605

» astemäärite §615

» §641 komparaatiosana adjektiivin tai adverbin määritteinä, esim. vähemmän kiva, eniten vinossa

» §664 intensiteettisanat astemääritteinä

» §675 adverbin astemääritteiden tyypit

» §1160 niin konsekutiivisen rakenteen niin x että kiinteänä osana

» §1685 kuinka ~ miten määrää koskevissa kysymyksissä

» astevaihtelu §41

» §22 ja tavurakenne, esim. onko haen yksi- vai kaksitavuinen

» §42 suora vs. käänteinen

» §43 poikkeuksia tavun laatuun perustuvasta yleistyksestä

» §44 vaihtelemattomia sanoja

» asyndeettinen rinnastus §1082

» §882 lauseiden, vs. konjunktion käyttö

» §1083 kitetynyt, esim. ylös alas

» §1084 ilman konjunktiota liitettyjen lauseiden tulkinnoista

» §1308 ↓ vs. appositiorakenne, aiempien kielioppien tulkintoja

» ateelisyys §1501

» attribuutti (tässä kieliopissa substantiivin määrite) §867

» §1308 ↓ aiemmin käytetty myös eräistä appositiorakenteista

» automatiivinen johdos §334

» §303 muiden muuttumisjohdosten joukossa

» §336 monipersoonaisena passiivina ja verrattuna yksipersoonaiseen passiiviin

» avain-tyyppisten nominien taivutus §66

» avaus (vuoron osa) §1008

» §1009 kielelliset ja ei-kielelliset ainekset

» §1025 merkitys keskustelussa

» §1026 ainekset ja järjestys kaaviona

» §1369 osana lauseen sanajärjestyksen kenttäkuvausta

» avoin nolla §1347

» §1358 missä tahansa lauseenjäsentehtävässä

» §1362 vs. nolla-anafora

» avoin tulkinta, subjektin §1347

» §502 permissiivirakenteessa

» §509 infinitiivissä adjektiivin yhteydessä, esim. Väite on vaikea hyväksyä

» §547 temporaalirakenteessa

» avotavu §11

» bahuvriihi, bahuvriihiyhdyssana §424

» §408 määritysyhdyssanan alatyyppinä

» bilabiaalinen äänne §5

» datiiviadverbiaali (tässä kieliopissa genetiivisubjekti) §921

» -de, -e, esim. jäde, stobe §220

» deiksis, deiktisyys §1423

» §714 pronominin piirteenä

» §716 1. ja 2. persoonan pronominien

» §720 demonstratiivipronominien

» §722 demonstratiivipronominien, puhetilanteessa

» §1405 ja tarkoitteeseen viittaamisen keinot

» §1425 demonstratiivipronominien muuttuva tilanteinen tulkinta

» §1467 deiktisten viitepisteiden muutos referoinnissa

» §1474 pronominit ja tempus referoinnissa

» deiktinen keskus (eli origo) §1424

» §1425 referoinnissa

» delokutiivi, esim. huhuilla §857 ↓

» deminutiivisuus §206

» §1731 ja affektisuus

» demonstratiivipronomini §720

» §101 taivutus

» §569 merkitys substantiivin tarkennemääritteenä

» §580 sijainti substantiivin tarkennemääritteenä

» §639 komparatiivijohdoksen määritteenä, esim. ei sen parempi

» §717 vrt. persoonapronomini

» §722 merkitysero tämä ~ tuo ~ se kielenkäyttötilanteessa

» §723 se-sanan erilaiset viittaavat ja rakenteelliset tehtävät

» §724 pronominin jälkeensä saamat lause- ja muut määritteet

» §1066 lohkeaman alussa, esim.Se tulee nyt se ohjelma, Tää on hyvää tää keitto

» §1409 itsenäisenä NP:nä määräinen

» §1423 osana deiksistä

» §1426 viittaamassa läsnä olevaan henkilöön

» §1430 tämä tekstissä anaforisena substantiivin yhteydessä

» §1467 referaatissa alkuperäisen tai nykyisen puhetilanteen mukaan

» §1471 referoinnissa käytetty rinnastus, esim. se ja se, tämä ja tämä, siellä ja siellä, silloin ja silloin, sellainen ja sellainen

» denotaatio §1406 ↓

» dentaalinen äänne §5

» deonttinen modaalisuus §1554

» §1551 modaalisuuden lajina

» §1569 milloin voida ja saada tulkitaan deonttisesti

» §1570 tulkintoja, esim. Saat (luvan) mennä ’sinun täytyy mennä’

» §1590 imperatiivin piirteenä

» §1597 potentiaalin tulkintana

» §1668 ilmaisukeinot direktiivisessä käytössä

» desimaali-ilmaus, esim. neljä pilkku yhdeksän §783

» deskriptiivisana §154

» §206 usein affektisten johdosten kantavartalona

» §309 deskriptiiviset verbit johdosmaisuuden kannalta

» determinatiivinen yhdyssana (eli määritysyhdyssana) §408

» deverbaalisubstantiivi §221

» dialogipartikkeli §797

» §798 ryhmät: vastaanottaminen, kuulolla olo, tarkistus

» §799 kahdentuminen, esim. joo joo, jaa jaa, ja yhdistelmät, esim. no joo, ai jaa

» §800 prosodia ja äännerakenne

» §1005 moniyksikköisen vuoron osana

» §1008 vuoron avauksessa

» §1028 ai, jaa, ai jaa vuoron alussa tarkistuksissa

» §1040 vuoron lopussa

» §1044 vuoron yksin muodostavana aineksena

» §1045 itsenäisenä vuorona toimiva joo tai juu

» §1046 vuorona toimiva niin

» §1047 kuulolla oloa osoittava mm

» §1048 vuorona toimiva just, justiinsa, just joo

» §1049 vuorona toimiva ai, jaa, aha, ahaa, ai jaa, vai niin

» §1050 vuorona toimiva jaa

» §1051 vuorona toimiva no

» §1213 samanmielisissä kannanotoissa, esim. Niin on joo

» §1427 indeksaalisena aineksena, vs. deiksis

» §1709 affektisuuden ilmaisukeinona

» §1738 partikkelin affektinen toisto, esim. joo joo

» diftongi §21

» §19 pitkän vokaalin vastineita puhutussa kielessä

» §23 väljentyminen, esim. miäs

» §24 i-loppuisten vastineet puhutussa kielessä, esim. punanen, punaanen

» diftonginreduktio §23

» direktiivi §1645–1677 (luku)

» §831 mukana hAn-partikkeli, esim. Tulehan tänne

» §838 mukana partikkeli -s tai -pas, -päs, esim. tules ~ tulepas tänne

» §880 finiittiverbitön, lausemaisuuden kannalta

» §1092 rinnastuksessa ensimmäisen lauseen tehtävänä

» §1216 direktiiviin vastaamisen tapoja

» §1217 direktiiviin vastaaminen suhteessa sen muotoon

» §1462 käskyjen, pyyntöjen, ohjeiden jne. referointi

» §1533 imperfektissä, esim. Nyt mentiin

» §1738 ilmauksen affektiivinen toisto, esim. Tule tule!

» direktionaalinen johdos §317

» §337 nominikantainen, esim. etääntyä

» disjunktiivinen suhde §1098

» disjunktiivinen vaihtoehtokysymys §1698

» §888 (modaalisten) lausetyyppien kannalta

» §1679 kysymyslauseen tyyppinä

» §1689 vrt. yksinkertainen vaihtoehtokysymys

» diskurssideiksis (tässä kieliopissa tilanneviitteisyys) §1439 ↓

» diskurssipartikkeli (partikkeliryhmän nimityksenä) §793

» distributiivisuus §752

» §353 frekventatiivisten verbien merkityksenä

» §378 ajankohdan isin-adverbeissa, esim. kesäisin

» §380 (i)ttain-johdosten merkityspiirteenä, esim. alueittain

» §752 pronominien jokainen, joka (ikinen), (itse) kukin

» §755 pronominin, tyypissä milloin se on mitäkin

» §946 predikatiivin, nominatiivin ja partitiivin osoittamana

» §1683 pronominin, kysymyslauseissa, esim. minkä verran mihinkin satsataan

» dramaattinen preesens §1529

» §1472 ↓ referoinnissa

» duratiivinen tapahtuma §1506

» §1507 kielellisiä tunnusmerkkejä

» dynaaminen modaalisuus §1554

» §1551 modaalisuuden lajina

» §1566 verbin voida tulkintana

» §1567 erilaisia verbejä, esim. pystyä, kyetä, ehtiä

» §1569 verbien saada ja sallia tulkintana

» dynaamisuus §1501

» §445 verbien tyypillisenä piirteenä

» e : ee -vartaloiset eli tuote-tyyppiset nominit §68

» §59 vartalon ja tunnuksen rajan hämäryys

» §85 ↓ monikon genetiivi, esim. tuotteiden ~ tuotteitten

» §202 nominikantaisia substantiivijohdoksia, esim. kirje, pahe

» §241 muodostus verbikannoista

» §242 verbikantaisia substantiivijohdoksia, esim. tuote, moniste

» e : e -vartaloisten eli nalle-tyyppisten sanojen taivutus §65

» -ea, -eä, esim. heleä, tympeä §298

» ea, eä -nominit (taivutustyyppi), esim. tärkeä §67

» §88 yksikön partitiivivaihtelu, esim. tärkeää ~ tärkeätä ~ tärkeetä

» edusosa §404

» §398 määritysyhdyssanan osana

» §432 summayhdyssanoissa

» edussana §441

» §404 ↓ verrattuna termiin edusosa

» §439 edussanan sanaluokka lausekkeen nimeämisperusteena

» §789 lausekkeessa numeraali

» ehtolause §1134

» §1351 nollapersoonan esiintymisympäristönä

» §1595 konditionaalin esiintymäympäristönä

» §1641 ja kieltohakuiset ainekset

» ei-faktiiviverbi §1561

» -eilla -eillä, esim. hereillä, tekeillä §393

» E-infinitiivi §495

» §120 tunnusvariantit ja taivutus

» §492 infinitiivien joukossa

» E-infinitiivin inessiivi §543

» §544 essA-rakenteen aikatulkinta vs. tehtyä

» §545 essA-rakenteen ehto- ja rinnastava tulkinta

» §546 essA-rakenteen subjekti

» §547 essA-rakenteen avoin subjekti, esim. Tullessa kysytään paperit

» §548 essA-muoto passiivissa

» §697 adpositioksi leksikaalistuneena: mennessä, kuluessa

» E-infinitiivin instruktiivi §515

» §123 muotoaines en, den, ten mahdollisena nippumorfeemina

» §516 en-rakenteen aikasuhteet ja rinnastava merkitys

» §518 en-rakenteen aikatulkinta vrt. mAllA-rakenne

» §519 en-rakenteen subjekti esim. Kuljin laulellen ~ muiden nähden

» §520 en-rakenteen avoin subjekti esim. Vuosi vaihtui samppanjaa maistellen

» §698 en-rakenne adopositioilmaukseksi kiteytyneenä, esim. alkaen, johtuen, koskien, liittyen, lukien, lähtien, perustuen, riippuen

» §877 statusrakenteessa, esim. silmät säihkyen

» §989 tavan adverbiaalissa, esim. hymyillen

» §991 adverbiaalien joukossa

» §1297 possessiivikongruenssin kannalta, esim. minun nähteni

» -eissa, -eissä, esim. tohkeissaan, kateissa §393

» eksessiivi §396 ↓

» eksistentiaalilause §893

» §464 vs. transitiivilause, esim. Seutu ~ seudulla vilisi lapsia

» §511 mukana A-infinitiivi, esim. Töitä olisi muillekin jakaa

» §891 erikoislausetyyppinä

» §893 ↓ termin historiaa

» §894 pääjäsenet ja niiden järjestys

» §910 ja e-subjekti

» §923 subjektin vähäinen subjektimaisuus

» §1280 subjektin ja verbin inkongruenssi, esim. Siihen on pätevät syyt

» §1375 ja lauseen sanajärjestyksen kenttäkuvaus

» §1400 sisältää hajarakenteen, esim. Tähän on monta syytä

» §1448 ja refleksiivisten ainesten tulkinta

» §1660 ↓ konditionaalimuotoinen tarjouksena, esim. Teille olisi puhelu

» §1667 jussiivissa, esim. Tässä olkoon aloitus keskustelulle

» eksistentiaalinen kvantifikaatio §740

» §746 indefiniittisissä pronomineissa

» §759 ja kuka vain-tyyppiset pronominit

» eksistentiaalinen verbi, eksistentiaaliverbi §459

» §893 lausetyypin kannalta

» eksklamatiivilause, huudahduslause §890

» §886 vs. muut modaaliset lausetyypit

» §1710 affektisuus

» eksklamatiivinen lausuma §1712

» eksklusiivinen fokuspartikkeli §839

» §844 tyyppitapauksena vain lähisynonyymeineen, esim. ainoastaan, pelkästään

» §845 juuri, just, justiinsa ja nimenomaan, vs. vain

» §846 itse-sanan fokuspartikkelikäyttö

» §1688 juuri ja just miksi-kysymyksissä

» eksoforinen (tässä kieliopissa yleensä deiktinen) §1427

» §1362 nollasubjektin tulkintana, vs. nollapersoona

» eksosentrisyys §408

» ekspletiivinen pronomini tai partikkeli §915

» §1317 sitä, tässä passiivilauseessa

» §1715 affektisissa rakenteissa

» ekspletiivisubjekti (eli muodollinen subjekti) §915

» ekspressiivisyys §1708

» ekvatiivilause §950

» §924 mikä on subjekti esim. lauseessa Se olin minä?

» §951 vs. jäännöksetön predikatiivi, esim. Lauri ja Mikko ovat Tiinan veljet

» §1270 persoonapronominit, kongruenssi ja subjektitulkinnat

» §1274 substantiivilausekkeet, kongruenssi ja subjektitulkinnat

» ekvatiivinen adjektiivi §613 ↓

» ekvatiivinen fokusrakenne eli fokusoiva lohkorakenne, esim. Kauppa se on joka kannattaa §1404

» §1715 affektisuus

» elatiivi §1253

» §82 päätteen liittyminen vartaloon

» §487 verbejä, joilla elatiivirektio

» §494 MA-infinitiivin sijana

» §589 substantiivin adverbiaalitäydennyksessä, esim. toivo paremmasta

» §592 osasanan täydennyksen sijana, esim. osa ihmisistä

» §618 kausaalisen adverbiaalin sijana, esim. ylpeä lapsestaan

» §673 adverbin, adverbiaalin sijana, esim. perillä asioista

» §773 kokonaisuuden elatiivirakenne ja numeraali

» §782 kokonaisuuden elatiivirakenne ja murtolukusana

» §904 tuloslauseen NP:n sijana, esim. Meistä tulee tanssijoita

» §984 väylän adverbiaalin sijana

» §985 vs. kautta väylän ilmauksissa

» §990 ↓ vs. adessiivi, esim. myydä kovasta hinnasta ~ kovalla hinnalla

» §993 näkökulmaa ilmaisevana adverbiaalin sijana, esim. minusta

» §996 kausaalisen adverbiaalin sijana, esim. revetä ilosta

» §997 vs. illatiivi kausaalisen adverbiaalin sijana, esim. kuoli puukoniskusta ~ -iskuun

» §1154 tukipronominin sijana, esim. riippuu siitä, että...

» §1155 tukipronominin sijana, tukipronomini lauseessa vs. ei

» §1243 kosketusverbin adverbiaalissa, esim. vetää lasta kädestä

» §1244 osan ominaisuutta ilmaisemassa, esim. tiukka vyötäröstä

» §1249 ajan adverbiaaleissa, esim. heti aamusta

» ele §1004

» -ele, esim. elelee, katselee §359

» -eli, -li, -uli, -yli, -eliini, -liini, esim. mummeli, äityli, laiheliini §212

» -elias, -eliäs, -lias, -liäs, esim. säästeliäs, armelias §291

» elisio §38

» §140 ja sanojen sulautuminen toisiinsa, esim. siellon ’siellä on’

» ellipsi §1177–1196 (luku)

» §437 yhdyssanojen rinnastuksessa

» §874 lausemaisuuden kannalta

» §1089 lauseiden rinnastuksen tyyppitapauksessa

» §1174 kuin-rakenteessa

» -elo, -elö, -lo, -lö, esim. pippalot, ruipelo §213

» -elta, -eltä, -lta, -ltä, esim. räpeltää, ujeltaa §309

» §329 johdoksia ja muotteja, esim. kähveltää, soveltaa

» eläytymisesitys (vapaan epäsuoran esityksen nimityksenä) §1466

» emotiivisuus §1708

» empimisääntely §1004

» §861 vs. partikkeli

» §1025 vuoron alussa

» -endaali, -daal, esim. fyffendaali §220

» endoforinen (tässä kieliopissa anaforinen) §1427

» endosentrisyys §408

» ensimaininta §1424

» §1428 prototyyppisessä anaforassa yhtä kuin korrelaatti

» §1443 kielellinen muoto toistuvien viittausten ketjussa

» -enta, -entä, -nta, -ntä, esim. mallintaa, suomentaa §328

» epenteesi §33

» §151 epenteettinen i lainasanojen mukautuskeinona

» §152 epenteettinen i vierassanoissa

» episteeminen arvio §1457

» episteeminen modaalisuus §1556

» §1476 ja referointi

» §1551 modaalisuuden lajina

» §1571 tyypillisiä verbejä, esim. voida, saattaa

» §1572 mahtaa ja taitaa-verbien tulkintana

» §1574 täytyä-verbin tulkintana

» epä-, esim. epävarma §1630

» epämääräinen persoona (nollapersoonan nimityksenä) §1347 ↓

» epämääräisyys, indefiniittisyys §1409

» §790 numeraalin sisältävässä lausekkeessa

» §1410 osoittaminen tarkenteilla, esim. eräs ~ joku tyttö, vrt. myös tietty

» §1411 osoittaminen proadjektiivilla ja demonstratiivipronominilla

» epäproduktiivisuus §164

» epärestriktiivinen adverbiaalilause §1114

» epärestriktiivinen määrite §565

» epärestriktiivinen relatiivilause, lisäävä relatiivilause §1165

» §1167 tulkintaperusteita ja käyttöjä

» epäspesifisyys §1406

» §1437 mahdollistaa anaforisen viittauksen

» epäsuora esitys §1460

» §1466 kielioppiperinteessä

» epäsuora käsky (ei-imperatiivimuotoisen direktiivin nimityksenä) §1646

» erikoisgeminaatio §29

» erikoislausetyyppi §891

» §449 vs. täydennysmuotti

» §496 ja verbiketju

» §922 subjektin asema

» §1321 passiivi ei mahdollinen

» §1373 ja lauseen sanajärjestyksen kenttäkuvaus

» §1448 teema refleksiivisten ainesten korrelaattina

» erisnimi §596

» §44 ↓ astevaihtelun kannalta

» §98 taivutus vs. muut substantiivit

» §167 typistesanana

» §169 kirjainsanana

» §175 ominaisuudennimen kantana

» §179 sukunimi kollektiivijohdoksena, esim. Haavikko

» §190 lAinen-johdoksen kantana, esim. newyorkilainen

» §262 (i)nen-johdin sukunimissä, esim. Halonen

» §272 suhteutusadjektiivin määriteosana, esim. Rapola-niminen

» §401 yhdyssanassa

» §416 yhdysosamuodon sisältävä, esim. Leppiniemi

» §422 appositioyhdyssanassa, esim. Marx-veljekset

» §553 vs. yleisnimi

» §568 taipumattomana määritteenä, esim. Saab Ysikuutosessa

» §569 mukana artikkelimainen määrite, esim. se Maija

» §597 yleisnimimäistä käyttöä, esim. ihan uuno, ilmaustyyppi tehdä häkkiset

» §597 ↓ yleisnimen erisnimimäistä käyttöä, esim. äiti, opettaja

» §942 sija objektina, esim. Tapasin Virtasen, Hän sanoi nimekseen Virtanen

» §1062 kiinteässä appositiorakenteessa

» §1167 ja relatiivilauseen restriktiivisyys tai epärestriktiivisyys

» §1298 possessiivisuffiksittomuus, esim. meidän Antti

» §1304 määritteet lukukongruenssin kannalta

» -ero, -erö, -ro, -rö, esim. pöperö, höperö §213

» erosija §1235

» §655 tavan adverbeissa, esim. istualtaan

» §983 suunnan adverbiaaleissa, esim. tulla Ivalosta

» §1236 etsijän tai löytäjän näkökulman osoittajana, esim. löytyi kassista

» §1243 kosketusverbin adverbiaalissa, esim. vetää lasta kädestä

» erottamaton omistus §1247

» §467 tuntemusverbien muottina, esim. minua sattuu päähän

» §468 muottina, esim. koskea tyttöä käteen, tarttua tyttöä kädestä

» §552 substantiivi yksikössä viittaamassa useampaan, esim. He pudistivat päätään

» §987 habitiivinen vs. lokatiivinen adverbiaali

» §1361 ilmipanematon omistaja, esim. Oma suu on lähinnä

» erottamattoman omistuksen muotti §468

» -erta, -ertä, -rta, -rtä, esim. lepertää, sopertaa §309

» §329 johdoksia ja muotteja

» esikenttä §1379

» §1025 ilmaisee puhetoiminnon

» §1026 osana vuoron alkua

» §1369 osana lauseen sanajärjestyksen kenttäkuvausta

» §1380 tulkinnaltaan temaattinen, mahdollisesti kontrastiivinen

» §1382 tulkinnaltaan remaattinen

» §1385 finiittiverbin tai modaalisen partikkelin paikkana

» §1388 erottaminen teemapaikasta

» §1390 ja verbiloppuinen järjestys

» §1393 ja adverbiaalien paikka lauseen sisällä

» esittelyrakenne (eksistentiaalilauseen nimityksenä) §894

» essentiaalinen johdos §308

» §303 ja muut morfologiset verbijohdostyypit

» §317 muuttamisjohdosten ulkopuolelle jäävät

» essiivi §1258

» §537 NUT- ja TU-partisiipeissa

» §686 adverbin sijamuotona, esim. sikana, solkenaan

» §894 ↓ tyypissä ilonaiheena oli viestijoukkue, vs. eksistentiaalilause

» §970 essiivisijaisen adverbiaalin merkitystulkintoja

» §975 subjektia luonnehtivan predikatiiviadverbiaalin sijana, esim. He kuuntelivat kiinnostuneina

» §976 abstrakteja predikatiiviadverbiaalin tyyppejä, esim. Aiheena on Aleksis Kivi

» §977 objektia luonnehtivan predikatiiviadverbiaalin sijana, esim. tarjota kahvi kuumana

» §993 näkökulmaa ilmaisevan adverbiaalin sijana, esim. tältä kannalta katsottuna

» §997 lauseenalkuisen adverbiaalin kausaalinen tulkinta

» §1248 ajan adverbiaaleissa, esim. lauantaina

» §1260 vs. translatiivi, esim. pätevä opettajana ~ opettajaksi

» §1260 vs. inessiivi, esim. he erosivat vihaisina ~ vihassa

» §1333 monipersoonaisessa passiivissa, esim. olla pidätettynä, hoidettavana

» §1335 passiivirakenteet olla tehtynä vs. olla tehty

» e-subjekti (eli eksistentiaalisubjekti) §910

» §893 partitiivimuoto ja suhde määräisyyteen

» §923 miten poikkeaa perussubjektista

» §1270 kongruoimattomuus 1. ja 2. persoonassa

» etteikö §1159

» §1703 alisteisessa kysymyslauseessa

» että §819

» §814 liittokonjunktioiden tapaisia yhdistelmiä, esim. siksi että, paitsi että, ilman että

» §816 yleiskonjunktiona, vs. muut konjunktiotyypit

» §1032 päätelmän tai parafraasin merkkinä

» §1041 vuoron lopussa

» §1133 finaalisessa lauseessa

» §1158 alisteisen kysymyslauseen alussa

» §1465 repliikin alussa referoinnin merkkinä puhutussa kielessä

» §1489 toistuminen repliikin alussa, esim. Se sano että hei että hän tulee

» §1729 ↓ rakenne hyvä ettei 'melkein'

» että-lause §1144–1163

» §1402 osana hajarakennetta

» §1460 epäsuoran esityksen muotona

» §1461 vs. infiniittiset rakenteet epäsuoran esityksen muotona

» §1622 ja hallitsevan lauseen kielto

» etualaisuus, taka-alaisuus §1432

» etunimi §596

» §98 taivutus

» §420 kongruoiva etumäärite, esim. Kaunista-Veeraa

» §600 vs. nimikemäärite, esim. Tarja ~ presidentti Halonen

» etuvokaali §2

» etäisyyden adverbiaali, esim. metrin päässä ~ etäisyydellä, edellä jotakuta §706

» evidentiaalisuus §1557

» §1493 kuulopuheen ilmaiseminen evidentiaalisuuden tyyppinä

» §1497 verbin pitää tulkintana

» §1551 episteemisen modaalisuuden lajina

» §1572 taitaa-verbin merkityksenä

» faktiivinen johdos §317

» faktiivinen verbi, faktiiviverbi §471

» §1561 ja muut tiedontilaa ilmaisevat verbit

» fatum-rakenne (eli verbiliitto (jos) on tullakseen) §453

» feminiinijohdos §192

» §193 -tAr-sanojen käyttöä ja merkityksiä

» §194 harvinaisia ja vanhahtavia esim. Virtaska, tragedienne

» finaalinen lauseenvastike (tässä kieliopissa finaalirakenne) §493

» finaalinen suhde §1133

» §1128 kausaalisuhteen alalajina

» §1160 liiallisuutta ilmaiseva sana ja että-lause, esim. liian vanha että jaksaisi

» finaalirakenne §513

» §493 A-infinitiivin translatiivin käyttötapana

» §998 tarkoituksen adverbiaalina

» finiittiverbi, finiittinen verbi §444

» §864 lauseen ytimenä

» §865 ja lauseen ominaisuudet

» §879 lausemainen rakenne ilman finiittiverbiä

» fokus (informaatiorakenteessa) §1370 ↓

» §1404 rakennetyypissä Kauppa se on joka kannattaa

» §1688 fokusointi kysymyslauseissa, esim. Miksi sinä MINUA syytät?

» fokuspartikkeli §839–849

» §126 asema liitteiden joukossa

» §850 temporaalinen jo, enää, vielä, vasta

» §870 ja lauseenjäsenyys

» §1097 additiivisen suhteen konnektiivina, esim. myös

» §1110 poikkeusssuhteen konnektiivina, esim. vain

» §1639 vain vastineineen ja kieltohakuiset ainekset

» foneemi §1

» fonologinen sana §14

» §140 yksitavuisen sanan sulautuminen toiseen

» fonotaksi §1

» §857 interjektioiden

» frekventatiivinen johdos §353–367

» §303 verbijohdosten järjestelmässä

» §351 muuntelujohdosten alaryhmänä

» §1510 rajapakoisena verbinä

» §1735 affektinen käyttö, esim. Mä tiedottelen sitten sulle

» frikatiivi §4

» funktiosana §438

» futuuri, futuurinen merkitys §1542

» §1543 vrt. tempusten tulkinnat

» §1546 verbiliitoilla ilmaistuna, esim. tulla tekemään

» §1556 modaalisena ilmiönä

» §1597 potentiaalin tulkintana

» geminaatta §27

» §9 konsonanttien pituus

» geneerinen nolla (nollapersoonan nimityksenä) §1347 ↓

» geneerisyys §1407

» §1347 ↓ ja nollapersoona

» §1408 monikollisen NP:n

» §1414 ja määräisen tarkenteen käyttö

» §1436 anafora geneerisen ja spesifisen ilmauksen välillä

» §1527 preesensin tulkintana

» genetiivi §1232

» §82 päätteen liittyminen vartaloon

» §83 yksikön pääte ja yleiskatsaus monikon päätevariantteihin

» §84 monikon pääte -en, esim. koirien

» §85 monikon pääte -ten, esim. naisten

» §86 monikon pääte -in, esim. opettajain

» §90 monitavuisten nominien monikkomuodot

» §91 monikkomuotojen vaihtelu, esim. paperien vs. papereiden

» §92 monikkomuotojen vaihtelu, tyyppi klinikoiden ~ kliníkkojen, klassikoiden ~ klassikkojen

» §411 yhdyssanan osana, esim. veljenpoika, vanhainkoti, langanlaiha

» §573 substantiivin genetiivimääritteiden tulkintoja

» §577 joskus sekä subjekti- että objektitulkinta mahdollinen, esim. amerikkalaisten pelko

» §578 substantiivin genetiivimääritteiden järjestys

» §579 substantiivia määrittävän subjekti- ja objektigenetiivin suhde

» §581 paikka suhteessa adjektiivimääritteeseen substantiivin edellä

» §613 suhteutusadjektiivin yhteydessä, esim. ranteen paksuinen

» §621 intensiteetti- tai tavan määritteen sijana, esim. sopivan iso

» §639 pronomini komparatiivin yhteydessä, esim. ei sen kummempi

» §644 superlatiivijohdoksen yhteydessä, esim. maailman nopein

» §664 intensiteetti- tai tavan määritteen sijana, esim. hirveän (paljon)

» §665 intensiteettimääritteenä toimivan voimasanan sijamuotona, esim. helvetin (paljon)

» §677 mitkä sanat mahdollisia adjektiivin ja adverbin genetiivimääritteinä

» §688 genetiivimääritteen ja substantiivin kiteytyminen adpositioilmaukseksi, esim. koulun kohdalla

» §693 substantiivin määrite vs. adposition täydennys

» §702 genetiivitäydennyksen saavia väylää ilmaisevia adpositioita, esim. halki, yli

» §703 partitiivin pari adposition yhteydessä, esim. talon lähellä vs. lähellä taloa; edellä, ympäri

» §730 harvinainen refleksiivipronominilla

» §910 subjektin sijana

» §925 yksikön genetiivi (totaali)objektin tuntomerkkinä

» §934 objektin sijana

» §958 predikatiivin sijana, esim. Valinta on sinun

» §1223 adverbiaalin sijana vain rajallisesti

» §1226 vs. akkusatiivi

» §1232 yleisin tehtävä teksteissä substantiivin etumääritteenä

» §1311 rinnastus ja kongruenssi, esim. sekä Tampereen että Jyväskylän yliopistoissa

» §1399 ↓ irrallinen, esim. Äidin on ihan sydän kipeä

» §1726 voimasana tai sana senkin genetiivimääritteenä

» genetiiviakkusatiivi (tässä kieliopissa genetiivi objektin sijana) §1226

» genetiivisubjekti §910

» §502 permissiivirakenteessa

» §505 nesessiivirakenteessa

» §539 referatiivirakenteessa

» §546 temporaalirakenteessa

» §920 vs. nominatiivi tai partitiivi nesessiivirakenteessa

» §921 eri jäsennystapoja kielioppiperinteessä

» §1182 ellipsin kannalta, esim. Hänen täytyy säästää, jos aikoo ostaa talon

» §1356 usein nolla

» §1565 eräiden modaaliverbien piirteenä

» §1582 vs. adessiivi: Meidän ~ meillä on tarkoitus mennä

» §1583 adjektiivipredikatiivin kanssa, esim. Sinun olisi järkevää lähteä

» §1584 mahdollisuusrakenteessa, esim. Asia ei ole sinun päätettävissäsi

» genetiivivartalo §56

» glottaaliklusiili §36

» glottaalinen äänne §5

» glottalisaatio §36

» habitiiviadverbiaali §986

» §478 hallintaa ilmaisevat verbit ja täydennysmuotit

» §896 omistuslauseessa, verbi muu kuin olla

» §1182 ellipsin kannalta, esim. Lapsella ei ollut nimeä, vaikka oli 4 kk

» §1247 paikallissijojen näkökulmasta

» §1360 ilmipanematon, esim. jos on nälkä

» §1716 affektinen käyttö, esim. On siinä mulla...

» habituaalisuus §1498

» §353 frekventatiivisten verbien merkityksenä

» §1501 tila vs. tapahtuma

» §1516 ja osma

» §1517 keston inessiiviadverbiaali ja osma samassa lauseessa

» hajarakenne §1396–1404

» hakukysymys §1682

» §734 tunnusmerkkinä interrogatiivipronomini kuka, mikä, kumpi

» §888 (modaalisten) lausetyyppien kannalta

» §1199 keskustelun avaajana, esim. mitä kuuluu?

» §1679 interrogatiivisena rakenteena

» §1683 moninkertainen, esim. Kuka tutkii (ja) mitä?

» §1685 vaihtoehtokysymyksen muotoinen, esim. Paljonko niitä oli?

» §1686 haettavan ilmaisukeinoja

» §1687 tulkinnan yksiköllisyys tai monikollisuus

» §1688 syyn kysymisen erityispiirteet

» §1700 vai-alkuinen

» §1713 affektinen

» hakumuoto §53

» hallitseva lause §883

» §491 suhteessa infiniittiseen lausekkeeseen

» hallitseva rakenne §491

» -han, -hän §830

» §126 asema liitepartikkelien joukossa

» §130 ääntöasut puhutussa kielessä

» §802 vahvistamassa kysymystulkintaa, esim. Saithan sinä sen?

» §831 direktiiveissä

» §832 kysymyslauseissa

» havaintoverbi §461

» §473 täydennyksenä lause tai referatiivirakenne

» §475 olosijan kanssa, esim. Näin kissan puussa

» §519 E-infinitiivinä, esim. kaikkien kuullen

» §1503 aspektitulkintana tila tai tapahtuma

» §1607 modaalisen ilmauksen lähteenä

» heikko aste §41

» heikko vartalo §56

» henkilökato (nollapersoonan nimityksenä) §1347 ↓

» historiallinen (eli dramaattinen) preesens §1529

» -hko, -hkö, esim. pienehkö, helpohko §294

» -hti, esim. kyynelehtii, lorvehtii §365

» huomionkohdistin, esim. haloo, hei, kuule, kuules, pst §858

» §1029 vuoron alussa

» §1043 vuoron lopussa

» §1052 lisäyksenä

» §1677 ↓ imperatiivista kehittynyt

» §1727 vrt. voimasana

» huomiopiiri §1424

» §720 ja demonstratiivipronominit

» §722 ja valinta tämä, tuo, se

» §1425 ei perustu etäisyyteen, muuttuu puhetilanteessa

» huudahduspartikkeli §856

» huudahdussana (interjektion nimityksenä) §1709

» huutaa-tyyppisten verbien taivutus §72

» hypätä, häiritä, paeta -tyyppisten verbien taivutus (infinitiivissä vokaali ja ta, ) §75

» hyvästely §1220

» §1197 ja vastahyvästely vierusparina

» §1738 toisto hyvästelyssä

» i : e -vartaloiset nominit, esim. kivi, kieli §65

» §66 kieli-, lohi- ja vesi -tyyppisten nominien taivutus

» §69 yleisyys

» §87 yksikön partitiivi, esim. tointa ~ toimea

» -i (adverbien loppuaineksena, esim. irti, kohti) §395

» -i (nomininjohdin, esim. harppi, luisti) §247

» §250 verbivartalon kanssa identtisiä teonnimiä, esim. oppi, sääli

» -i (verbeissä, esim. hörppiä, pölliä) §363

» §309 deskriptiiviverbeissä

» -iainen, -iäinen, esim. laiskiainen, ampiainen §197

» i-aines adverbin osana, esim. peloissaan, piloillaan §685

» idiomi, verbi-idiomi, idiomaattisuus §454

» §455 verbi ja partikkeli

» §693 ↓ ja postpositioksi tulkinta, esim. ihmisten hampaisiin

» §868 verbi-idiomi predikaattina

» §926 idiomilla vapaa objekti, esim. käydä sääliksi jotakuta

» §929 objekti osana idiomia, esim. saada kenkää

» §1399 ja hajarakenne, esim. Häneen olen pitänyt yhteyttä

» §1453 possessiivisuffiksin sisältävä, esim. tulla tajuihinsa

» §1710 affektisessa käytössä

» -ienne, esim. komedienne §194

» ihmistarkoitteisuus §717

» §717 persoona- ja demonstratiivipronominien

» §748 pronominien joku, jokin

» §1321 passiivilauseen ominaisuutena

» §1322 poikkeukset siitä passiivilauseessa

» §1347 nollapersoonan ominaisuutena

» §1354 subjektittoman nesessiivirakenteen ominaisuutena

» §1450 refleksiiviaineksen korrelaatin tyypillisenä ominaisuutena

» -ikas, -ikäs, -kas, -käs, esim. nuorekas, alokas §287

» -ike, -ke, esim. korvike, kelluke §257

» -ikka, -ikkä, -kka, esim. jörrikkä, nulikka §199

» -ikkain, -ikkäin, -kkain, -kkäin, esim. peräkkäin §384

» -ikki, -kki, esim. orvokki, talvikki §199

» -ikko, ikkö, -kko, -kkö, esim. koivikko, maallikko §182

» §183 kollektiivinen merkitys

» §198 yksilönnimiä, esim. päällikkö, tosikko

» §247 verbikantaisia substantiivijohdoksia, esim. häirikkö, rynnäkkö

» ikonisuus §309

» §1389 sanajärjestyksessä

» §1736 toiston affektisen sävyn perusteena

» -ilas, -iläs, -las, -läs, esim. oppilas, toipilas §254

» -ile, esim. ruokailee, säteilee §360

» illabiaalinen vokaali §2

» illatiivi §1256

» §93 päätevariantit

» §94 vaihtelu monikossa, esim. tuotteisiin ~ tuotteihin, yksiköihin ~ yksikköihin

» §487 verbejä, joilla on illatiivirektio

» §494 MA-infinitiivin sijana

» §589 substantiivin adverbiaalitäydennyksessä, esim. rakkaus lapseen

» §620 adjektiivin adverbiaalin sijana, esim. hyvä kirjoittamaan

» §655 tavan adverbeissa, esim. uuvuksiin

» §997 kausaalisen adverbiaalin sijana, esim. kuolla syöpään

» §1154 tukipronominin sijana, esim. liittyy siihen, että...

» §1155 tukipronominin sijana, tukipronomini lauseessa vs. ei

» §1243 kosketusverbin adverbiaalissa, esim. iskeä miestä nenään

» §1250 ajan adverbiaaleissa, esim. mihin aikaan, ei tule kahteen viikkoon

» ilmiölause §899

» -ilo, -ilö, -lo, -lö, esim. henkilö, jäätelö §205

» -ilteen, -lteen, esim. tahalteen §387 ↓

» imitatiivijohdos §310

» -immainen, -immäinen, esim. reunimmainen, alimmainen §281

» -immillaan, -immillään, esim. tyypillisimmillään §682

» -immin, -mmin, esim. myöhemmin, todennäköisimmin §375

» -immiten, esim. pikimmiten §376 ↓

» -imo, -imö, -mo, -mö, esim. leipomo, ohjaamo §258

» §205 muissa kuin tekopaikan nimityksissä, esim. vanamo, Kuusamo

» imperatiivi §1591

» §118 taivutus

» §913 subjektittomuuden tyyppinä

» §1526 ja tempus

» §1649 kielteisellä osin eri käyttö kuin myönteisellä

» §1656 monikon 1. persoonan käyttö, esim. menkäämme

» imperatiivilause (eli käskylause) §889

» §831 mukana partikkeli -hAn

» §835 mukana partikkeli -pA

» §1647 käskyn tyyppitapaus vs. muut tulkinnat

» §1648 tuntomerkit

» §1649 lauseen predikaatin merkitys

» §1650 subjektiton vai subjektillinen?

» §1652 subjektin ja puhutteluilmauksen eronteosta

» §1653 sanajärjestys

» §1658 yhdyslauseen alkuosana

» §1723 affektinen, esim. Älä, Katos vaan

» §1724 ironinen, esim. Ota siitä nyt selvä

» imperfekti §1530

» §112 muodostus

» §113 vartalonvaihtelut, esim. antoi, anto, nousi, nous

» §1472 referoinnissa

» §1531 kertomisen tempuksena

» §1532 ei aina sananmukaisesti mennyt

» §1538 vs. perfekti

» §1541 pluskvamperfektin parina

» §1548 ilmaustyypissä tuli olemaan, "tuleva menneessä"

» §1576 piti vs. esim. täytyi

» imperfektiivinen (eli rajaamaton aspekti) §1500

» impersonaali (yksipersoonaisen passiivin nimityksenä) §1331

» impersonaalinen (yksipersoonaisen vastineena) §1313 ↓

» implikatiivinen verbi §1561

» §471 lause- tai infinitiivitäydennyksen saavana verbinä

» §1576 täytyä vs. pitää menneessä ajassa

» §1579 vs.aikomusverbi

» -in, esim. peräsin, peräsimen §203

» §256 välineennimissä, esim. teroitin, suodatin

» -in (adverbeissa, esim. aamuin, illoin) §388

» -inainen, -inäinen, -nainen, -näinen, esim. irtonainen, itsenäinen §282

» indefiniitti (yksipersoonaisen passiivin nimityksenä) §1331

» indefiniittinen kvanttoripronomini §746

» §572 yksi substantiivin yhteydessä, esim. yks Maija

» §572 ↓ joku, jokin substantiivin yhteydessä, esim. Se on joku osakas siellä

» §747 monikäyttöiset joku, jokin, jompikumpi

» §748 vaihtelu joku, jokin

» §749 eräs, muuan ja yks, yksi vs. numeraali

» §855 joku, jotain, yksi partikkelistuneena likimääräisyyden ilmauksena

» §1409 luontaisesti epämääräinen

» §1410 osoittamassa epämääräisyyttä

» §1437 ensimaininnassa, sallii anaforisen uudelleenmaininnan

» §1715 affektinen, esim. jotain niin uskomatonta

» indefiniittipronomini (tässä kieliopissa kvanttoripronomini) §742

» indeksaalisuus §1427

» §1008 vuoron alulle tyypillistä

» indikatiivi §1590

» -ine, -ne, esim. jalkine, käsine §202

» -inen, -nen §261–283

» §207 deminutiivisissa ja affektisissa johdoksissa

» inessiivi §1251

» §82 päätteen liittyminen vartaloon ja murrevariantit

» §487 verbejä, joilla on inessiivirektio

» §494 MA-infinitiivin sijana

» §495 E-infinitiivin sijana

» §655 tavan adverbeissa, esim. ihmeissään

» §987 lokatiivinen vs. habitiivinen adverbiaali

» §990 välineen adverbiaalissa, esim. matkustaa junassa vrt. junalla

» §1248 ajan adverbiaaleissa, esim. valmistui kesäkuussa, päivässä

» §1260 vs. essiivi, esim. he erosivat vihassa ~ vihaisina

» §1517 keston adverbiaalissa, esim. Väsyin tunnissa

» §1725 voimasanan muotona, esim. totta helkutissa

» infiniittimuoto §490–550 (luku)

» §119 verbin taivutusmuotona

» §688 adposition taustalla, esim. kuluttua

» §695 vs. adpositio

» infiniittinen rakenne, infiniittirakenne, infiniittinen lauseke §491

» §498 osoituksia epäitsenäisyydestä sanajärjestyksessä ja objektin sijassa

» §875 rakenteiden lausemaisuus

» §936 objektin sija, kun lauseke on verbin täydennyksenä

» §937 objektin sija, kun rakenne on subjektina tai sisältyy subjektiin

» §938 objektin sija rakenteissa, joissa voi olla genetiivisubjekti tai vastaava possessiivisuffiksi

» §939 objektin sijan yhteys siihen, onko rakenne integroitunut lauseeseen

» §940 objektin sija, kun rakenne liittyy substantiiviin

» §1297 possessiivikongruenssin kannalta

» §1397 infiniittinen verbi ja sen laajennukset erillään, esim. Sitä hänen ei voi sanoa tehneen

» §1452 ja refleksiiviainesten viittaussuhteet, esim. nähdä jonkun lähestyvän itseään ~ kotiaan

» §1453 refleksiiviainesten viittaussuhteen monitulkintaisuus

» infinitiivi §492

» §120 ↓ nimitykset 1.–5. infinitiivi vs. tämän kieliopin käytäntö

» §490 infiniittimuotojen järjestelmässä

» §507 substantiivin määritteenä vai ei?

» §1228 yleisimmät sijat teksteissä

» §1461 referoinnissa, esim. Hän käski minun tulla ~ minua tulemaan

» infinitiivilauseke §491

» §497 vs. infinitiivi verbiketjun osana

» §512 irrallinen, lauseeseen kuulumaton

» §1357 subjektin avoin tulkinta

» §1730 irrallinen affektisena rakenteena, esim. Nukkua nyt tällaisena aamuna

» infinitiiviobjekti §499

» §469 millaisten verbien yhteydessä esiintyy

» infinitiivisubjekti §911

» §458 millaisten verbien kanssa esiintyy

» §937 objektin sija

» informaatiorakenne §1370

» §871 ja sanajärjestys

» §1316 passiivilauseessa

» §1366 suhde sanajärjestykseen

» -inki, -nki, esim. latinki, meininki §247

» inklusiivinen fokuspartikkeli §839

» §840 tyyppitapauksena myös (-kin, kanssa, ja); myös esim. ainakin, etenkin, varsinkin, semminkin

» §841 vaikka, vaikkapa, esimerkiksi

» §842 -kin, -kaan, -kään. vs. muut merkitykset

» inkoatiivinen tunneverbi §466

» inkoatiivisuus §333

» inkongruenssi §1267

» §1280 finiittiverbin numeruksen suhteen puhutussa kielessä

» §1283 luvun suhteen, murrealueittaista ja sosiolingvististä tietoa

» §1291 ↓ liittomuodossa, tilastotietoa puhekielestä

» §1298 possessiivisuffiksittomuus substantiivilausekkeessa, esim. meidän kuluttajien etu

» §1300 yleisesti murteissa ja puhutussa kielessä

» §1303 substantiivilausekkeessa, esim. eri kerralla, tällä tapaa

» instruktiivi §1263

» §82 päätteen liittyminen vartaloon

» §388 ja in-adverbit

» §389 ↓ yksikön, esim. jalan

» §494 MA-infinitiivin sijana, esim. piti sanoman

» §495 E-infinitiivin sijana

» §686 adverbin sijamuotona, esim. allapäin

» §989 tavan adverbiaalissa, esim. vähin tappioin

» §990 välineen ja keinon adverbiaalissa, esim. väkivalloin

» §1261 leksikaalisia ja syntaktisia rajoituksia

» instruktiivinen johdos §317

» instrumentatiivinen johdos §317

» integroitunut määrite §962

» intensifiointi, intensifioija §853 ↓

» §425 toistoyhdyssanat, esim. ruokaruoka, pikapikaa

» §427 substantiivi yhdysadjektiivissa, esim. jääkylmä, viivasuora

» §1094 rinnastuksissa, esim. aina kauemmaksi ja kauemmaksi

» §1725 voimasanojen tehtävänä

» §1726 voimasanan genetiivi vrt. muut intensiteettisanat

» §1737 toisto intensifioivassa tehtävässä

» intensionaalisuus §1561

» §1578 vaikutelmaverbien ja mentaalisten verbien ominaisuutena

» §1592 konditionaalin ominaisuutena

» intensiteettiadverbi (tässä kieliopissa intensiteettimäärite) §646 ↓

» intensiteettimäärite §664

» §605 suhteellisen adjektiivin tunnusmerkkinä

» §615 adjektiivin määritteiden joukossa

» §665 minkä sanaluokkien yhteydessä esiintyy

» §666 ja ominaisuuden vahvuusasteet

» intensiteettipartikkeli, esim. erittäin, hyvin, järin, perin, sangen §853

» §664 tyypit ja käyttö

» §828 vs. sävypartikkeli: ihan, esim. Tässä on ihan esimerkkejä

» §854 ominaisuuden rajan esiin nostava, esim. ihan, aivan, oikein

» intensiteettisana §796

» intentioverbi §1579

» interjektio §856

» §12 sananloppuisten konsonanttien kannalta

» §800 ↓ vertailua dialogipartikkeliin

» §857 äänne- ja muoto-ominaisuuksia

» §1025 vuoron alussa

» §1709 affektisena kategoriana

» §1738 interjektion toisto

» interrogatiivinen infinitiivilauseke §512

» §1587 modaalinen merkitys

» §1679 interrogatiivisena rakennetyyppinä

» interrogatiivipronomini §734

» §102 taivutus; muotojen ketä ja ken asema

» §570 substantiivin tarkennemääritteenä

» §714 muotorakenteen kannalta

» §761 ei-interrogatiivinen käyttö

» §1678 kysymyslauseen tuntomerkkinä

» §1682 hakukysymyksen tuntomerkkinä

» §1683 sijaintimahdollisuudet lauseessa

» §1687 kumpi vs. kuka, mikä sekä tyypit ketkä kaikki, mitä muuta

» interrogatiivisuus (vs. kysyminen) §1678

» intransitiivilause §891

» §460 muottina, esim. Pojat leipovat

» §901 ↓ verrattuna tilalauseeseen

» intransitiivisuus §459

» §355 ja frekventatiiviset johdokset

» §460 yleisenä muottina, esim. Pojat leipovat

» §462 U-vartaloisten verbien, asettua vs. asettaa

» §919 partitiivisubjektin esiintymisehtona

» §1484 johtolauseen verbin, esim. Vaarallista, hän irvisti

» intransitiiviverbi, intransitiivinen verbi §459

» §303 ja verbijohdosten päätyypit

» §312 muuttamisjohdoksen kantana

» inversio eli käänteinen sanajärjestys §1376

» §1377 sivulauseen ja repliikin jäljessä

» -io, -iö, esim. kaavio, vakio §204

» §187 paikkaa ilmaisevia, esim. keittiö, aukio

» §197 yksilöä tarkoittavia, esim. sikiö, kääpiö, ääliö

» §248 verbikantaisia tai -korrelaatillisia, esim. itiö, kuolio

» irrallinen adverbiaalimäärite §963

» irrallinen nominatiivi (statusrakenteen nimityksenä) §877 ↓

» irrallinen partitiivi (statusrakenteen nimityksenä) §877 ↓

» irresultatiivisuus (aspektia ja objektia kuvaavana terminä) §1500

» irtoilmaus (lisäyksen nimityksenä) §1053

» -is, esim. kondis, rosis §217

» -isa, -isä, esim. leikkisä, eloisa §285

» §286 vrt. osittain samanhahmoiset inen-sanat

» -ise, esim. kutisee, marisee §367

» §309 deskriptiiviverbeissä

» -isen, esim. kymmenisen §784

» -isin, esim. tiistaisin, jalkaisin §378

» -isko, -iskö, iska, -iskä, -uska, -yskä, esim. rotisko, läpyskä §210

» -ista, -istä, esim. herkistää, uudistaa §327

» -isteen, -steen, esim. kaksisteen §387 ↓

» -istele, -stele, -ittele, -ttele, esim. kiusoittelee, ujostelee §361

» -isto, -istö, -sto, -stö, esim. hermosto, näppäimistö §180

» §181 johdosten merkityksiä

» isäntälauseke (liitepartikkelin) §126

» isäntäsana (liitepartikkelin) §126

» -itellen, -tellen (adverbeissa, esim. yksitellen) §397

» -iten, esim. eniten, pahiten §376

» iteratiivinen rinnastus §1080

» iteratiivinen yhdyssana (eli toistoyhdyssana) §425

» iteratiivisuus (frekventatiivisten verbien tulkintana) §353

» itse §769

» §729 refleksiivipronomini

» §731 ilman possessiivisuffiksia

» §768 kontrastoivana lisäyksenä

» §846 fokuspartikkelina

» -itse, esim. kestitä : kestitsee, palkita : palkitsee §332

» -itse, -tse, esim. postitse, puhelimitse §385

» itsekorjaus §1075

» §862 partikkelin tukema, esim. ei kun, tai, tai siis

» §1004 vuoron osana

» §1076 kirjoitetun kielen keinona, esim. huomenta, tai paremminkin päivää

» itsenäinen relatiivilause §1169

» §737 pronominin valinta

» §1019 syntaktisena etiäisenä

» §1170 kiteymiä, esim. Tee mitä haluat

» §1171 vs. alisteinen kysymyslause

» itse-vartaloiset verbit, esim. häiritä §75

» -itta, -ittä, esim. hiekoittaa, pyhittää §321

» -ittain, -ittäin, -ttain, -ttäin §379

» §380 tavan adverbeissa, esim. paikkakunnittain, kerroksittain

» §381 määrää ilmaisevissa adverbeissa, esim. sadoittain, röykkiöittäin

» §382 kantana lAinen-adjektiivi, esim. suomalaisittain

» §383 asento- sijaintiadverbeja, esim. kyljittäin, päittäin

» -ittainen, -ittäinen, -ttainen, -ttäinen, esim. viikoittainen §283

» -ittele, -ttele, esim. tytötellä, pojitella §356

» -ituksin, -ityksin, -tuksin, -tyksin, esim. perätyksin §384

» -itusten, -itysten, -tusten, -tysten, esim. perätysten §384

» i-vartaloiset nominit, esim. takki §65

» §79 ↓ monikko murteissa, esim. ne oli nättiä

» §84 monikon genetiivi takkien, lasien

» §98 mallina konsonanttiloppuisille nimille, esim. Carlosin vs. Carloksen

» i-vartalot, esim. etsimme, koihin §54 ↓

» ja §817

» §840 fokuspartikkelina, vrt. myös

» §1030 lisäävänä lausumapartikkelina

» §1042 vuoron lopussa

» §1092 merkityksestä rinnastuksessa

» -ja, -jä, esim. opettaja, lukija §252

» §253 johdosten merkityksiä

» -jainen, -jäinen, -iainen, -iäinen, esim. kihlajaiset, vihkiäiset §259

» jalka (eli tahti) §13

» jaollisuus §555

» §557 kollektiivisanan luonnehtiminen distributiivisesti, esim. Yleisö on ollut tyytyväistä

» §750 ja sana kaikki

» §946 vaikutus predikatiivin sijaan, yleiskatsaus

» §947 tarkoitteen esittäminen jaollisena tai jaottomana predikatiivin sijan avulla

» §948 vs. jaottomuus monikossa predikatiivin sijan osoittamana

» §1522 vrt. tilanteen aikarakenne

» jaottomuus §554

» §557 kollektiivisanan luonnehtiminen kokonaisuutena, esim. Yleisö oli tyytyväinen

» §1522 vrt. tilanteen aikarakenne

» jatke (vuoronloppuisen partikkelin nimityksenä) §1042 ↓

» jatkokysymys §1200

» §1024 kysymykseksi tulkittuna lausekkeena

» jatkuva tarkoite §1431

» jatkuva teema §1371

» §1380 lauseissa, joissa on temaattinen esikenttä

» jo- (relatiivi- ja kvanttoripronominien vartaloaines) §714

» johdin §156

» §16 vokaalin laatu, vokaalisoinnun kannalta

» §156 verrattuna taivutuspäätteisiin

» johdos §155

» §43 ↓ astevaihtelun kannalta

» §146 yleisesti osana muuta sanastoa

» §149 johdosmaisuus jatkumona

» §162 johtamattoman sanan hahmottaminen

» johdospassiivi, esim. Asiat hoituvat §1344

» §336 automatiivisen johdoksen nimityksenä

» §1345 käytön rajoituksia

» §1346 merkitys vrt. muiden passiivirakenteiden

» johdostyyppi §163

» §148 sanahahmon kannalta

» §304 verbin, lukumäärien valossa

» johdosyhdyssana, esim. kansaneläkeläinen §398

» johtaminen (eli derivaatio) §155

» §61 vs. taivutus

» §146 yleisesti sananmuodostuskeinona

» §148 muotteihin perustuvana sananmuodostuskeinona

» johtoilmaus §1476

» §861 ↓ pelkkä partikkeli, esim. Alma niinku (sanoi) lähe ostamaan sitte

» §1457 ja referaatti referoinnin tyyppitapauksessa

» §1459 referoinnin lukuohjeena

» §1479 substantiivi, esim. väite

» §1480 lauseke, esim. ministerin mukaan

» §1487 olla-verbillinen

» johtolause §1476

» §1469 puhujaan viittaava pronomini, vs. referaatissa

» §1478 verbinä muu kuin kommunikaatioverbi, esim. kuulla, kuulua, lukea, saada tietää ~ vastaukseksi

» §1481 paikka suhteessa referaattiin

» §1482 adverbiaalina, esim. kuten myöhemmin kävi ilmi

» §1485 spontaanissa keskustelussa, tavallisimmat verbit

» §1486 puheeelle ominaisia tyyppejä, esim. sit mä et, sano et

» jos §818

» §809 lausumapartikkelina

» §1102 ↓ adversatiivisessa suhteessa

» §1141 vs. joskin, joskaan

» §1703 jos ja joskoalisteisessa kysymyslauseessa

» jos-lause §1136

» §1068 lisäyksenä

» §1119 konjunktio lauseen sisällä, esim. Sen jos teet

» §1148 subjektina?

» §1151 objektina?

» §1157 adverbiaalitäydennyksenä

» jotta-lause §1133

» §998 tarkoituksen adverbiaalina

» jussiivi §1666

» §118 taivutusmuotona, esim. kertokoon, olkoot

» §889 käskylauseessa, esim. (Mikko) jääköön kotiin vs. Jää kotiin

» §1281 lukukongruenssin suhteen

» §1526 tempuksen näkökulmasta

» §1667 käyttötapoja

» jälkijohtolause §1483

» §1070 lisäyksenä

» §1377 sanajärjestystyyppi sanoi presidentti

» §1484 rakenteellisia erityispiirteitä

» jälkilisäys §1004

» §823 mukana sävypartikkeli nyt

» §1008 suhde vuoron lopetukseen

» järjestysluku (eli ordinaalinumeraali) §771

» §296 johtamisesta

» §767 pronominimaisuus

» §791 ↓ vrt. rakennetyyppi talo numero viisi

» jäsen-tyyppisten nominien taivutus §66

» jäännöslopuke (rajageminaation nimityksenä) §34 ↓

» -ka, -kä (liitepartikkelina) §126

» -ka, -kä (pro-sanoissa, esim. joka, ketkä, minkä, kenenkä, jotenka) §138

» -kainen, -käinen, esim. neitokainen, lapsukainen §210

» kaksipaikkaisuus §446

» kaksivartaloisuus §55

» §64 nominien tyypit

» §71 verbien tyypit

» kaksoiskonsonantti (eli geminaatta) §27

» kaksoiskysymys §1684

» kaksoispassiivi eli passiivikongruenssi, esim. ollaan tehty §1292

» §1293 puhutussa kielessä

» kannanotto §1212

» §1041 mukana vuoronloppuinen että

» §1213 samanmielinen, reaktiona toiseen kannanottoon

» §1214 samanmielisyyden laajennettuja ilmaisukeinoja

» §1215 varauksellisuuden ja erimielisyyden ilmaiseminen: no, mm

» §1386 ja verbialkuinen sanajärjestys

» §1696 eikö-, eiks-alkuinen

» §1706 retorisen kysymyksen avulla

» §1712 ja eksklamatiivilause

» kannanottopari §1212

» kanta §157

» kantasana §157

» §155 johtamisen lähtökohtana

» §158 ja johdoksen motivaatio

» kantavartalo §157

» §159 johdoksen

» kaptatiivinen johdos §326

» kardinaalinumeraali (lukusanan nimityksenä) §771 ↓

» karitiiviadjektiivi §292

» §66 taivutus

» §1629 kiellon ilmaisemiskeinona

» §1633 samassa lauseessa kieltoverbi, tulkintoja, esim. ei onneton

» karttuvuus §164

» katafora §1405

» §1431 ilman pronominia, esim. Vaikka onkin uusi, filmi vaikuttaa perinteiseltä

» §1451 refleksiivisessä anaforassa, esim. Itseään ~ koiraansa hän rakastaa

» kategorioiva adjektiivi §606

» §585 substantiivin määritteenä

» katse §1004

» kausaalinen adverbiaali §996

» §618 adjektiivin, esim. onnesta soikea

» §674 adverbin määritteenä, esim. asiasta harmissaan

» §689 adpositiolauseke adverbiaalina, esim. sateen takia

» kausaalinen suhde §1128

» §1113 adverbiaalilauseen paikka yhdyslauseessa

» §1130 kun-lauseen tulkinta kausaaliseksi, partikkelien rooli, esim. kerran, kerta

» kausaalisuus §463 ↓

» kausaatio §463 ↓

» kausatiivinen johdos §312

» §303 muuttamisjohdosten alaryhmänä

» kausatiivinen verbi §461

» §460 intransitiivisesti käytettynä

» §463 suppeampi ja laajempi määritelmä

» §467 tunnetta ilmaiseva

» §905 tunnekausatiivilauseessa

» kausatiivisuus §463

» §464 transitiivilauseen luomana tulkintana

» §479 vaikuttamismuotti, esim. panna joku tekemään jotakin

» -ke, esim. pesäke, savuke §201

» §211 affektiivis-deminutiivisia johdoksia, esim. niemeke, vaimoke

» kehysadverbiaali (tässä kieliopissa puiteadverbiaali) §962

» kehysrakenne (parenteesin) §1071

» keinon adverbiaali §990

» kellonaika §697

» §697 tyyppi mennessä

» §698 tyyppi alkaen

» §707 adpositiolla ilmaistuna, esim. viittä vailla ~ vaille ~ yli viisi

» §712 ilmauksessa asti, saakka

» §791 ja numeraalit

» §956 predikatiivilauseella ilmaistuna, esim. Kello on viisi

» §1249 ablatiivilla ilmaistuna, esim. kolmelta

» kertoa-tyyppisten verbien taivutus §72

» §76 taivutustyypin yleisyys

» §114 vaihtelu imperfektissä, esim. kiisi vs. kiiti

» kertomuksen etiäinen §1198

» keskellä, keskelle, keskeltä, kesken §704

» kesto §1498

» §1516 ilmauskeinona osma, esim. Juoksin tunnin

» §1517 ilmaisukeinona inessiivi tai translatiivi

» §1518 ilmaisukeinona adverbi tai partikkeli, esim. edelleen, enää, jo, vielä, yhä

» keston adverbi §652

» keston adverbiaali §980

» §1516 ja lauseen aspekti

» ketjusana, esim. ei-kenenkään-maa §401

» kevyt-tyyppisten nominien taivutus §68

» §93 vaihtelu illatiivissa kevyeen vs. kevyeeseen

» kieliopillinen sija §1221

» §1222 yleiskatsaus sijoihin ja niiden tehtäviin

» kiellon fokus §1618

» §918 ja partitiivi- vs. nominatiivisubjekti

» §1387 ja kieltolauseen sanajärjestys

» §1391 ja sanajärjestystyyppi Hän ei kritiikistä piitannut

» kiellon vahvistimet, esim. ollenkaan, yhtään §1634

» §1722 ja affektisuus

» kielteisesti implikatiivinen verbi §1643

» kielto §1615–1644 (luku)

» §108 osana verbintaivutusta ja liittomuotoja

» §806 kun-alkuisen perustelun kontekstina

» §962 vaikutusala suhteessa lauseen puiteadverbiaaleihin

» §963 vaikutusala suhteessa kommenttiadverbiaaleihin

» §1191 polaarinen ellipsityyppi Tämä on ravintola eikä lukupaikka

» §1192 polaarinen ellipsityyppi Äiti ei ole kotona mutta isä on

» §1194 polaarinen ilmaustyyppi Ruoka ei ole ainoa asia eikä edes tärkein

» §1204 vastauksena kysymykseen

» §1205 selittäminen ja perustelu vastauksissa

» §1207 kieltoverbialkuinen väitelause kysymyksenä, esim. Ei sulla olis markkaa?

» §1341 rakennetyypin olla tekemättä, jäädä tekemättä passiivimaisuus

» §1610 modaalisena ilmiönä

» §1612 vaikutusala suhteessa modaaliverbiin; ulkoinen, esim. ei voi tehdä, ja sisäinen, esim. voi olla tekemättä

» §1613 suhde välttämättömyyteen ja mahdollisuuteen

» §1614 vaikutusala suhteessa modaaliseen adverbiin tai partikkeliin

» §1722 affektisten ainesten esiintymisympäristönä

» kieltohakuinen kvanttoripronomini §757

» §758 vrt. muut kieltoa vahvistavat ainekset, esim. yhtään

» kieltohakuisuus §1634

» §757 pronominityyppi kukaan, mikään

» §1563 tutkimuskohteena fennistiikassa

» §1568 modaaliverbien ominaisuutena, esim. ehtiä, viitsiä

» §1611 modaali-ilmausten

» §1636 adjektiivin, esim. häävi, ja adverbin, esim. ei ihmeemmin

» §1637 verbin, esim. raskia

» §1694 vaihtoehtokysymyksissä, esim. Kuuluuko sieltä mitään?

» kieltolause §1615

» §918 subjekti partitiivissa vs. nominatiivissa

» §932 objektin sija

» §933 objektin sija lauseeseen sisältyvässä infiniittisessä rakenteessa

» §1106 ja korrektiivinen vaan-lause vs. mutta-lause

» §1387 sanajärjestyksen piirteitä

» §1391 verbiloppuisuus

» §1616 vs. myöntölause

» §1644 muodoltaan kielteinen, sisältää myöntöhakuisia aineksia

» kieltopartikkeli §1625

» §1626 tuskin ja tokko

» kieltopartisiippi §521

» §122 tunnus ja vartalo

» §293 vai (karitiivi)adjektiivi

» §526 merkitys ja käyttö verrattuna muihin partisiippeihin

» §1629 kiellon ilmaisemiskeinona

» kieltoprefiksi §1630

» §172 sananmuodostusaineksina, esim. epähieno, ei-toivottu

» §1633 samassa lauseessa kieltoverbi, tulkintoja, esim. ei epäselvää

» kieltosana §1615

» §1204 yksistään vastauksena kysymykseen

» §1623 apuverbinä ja partikkelina

» kieltoverbi ei §1623

» §107 yksikön 3. persoonan asema

» §108 taivutus

» §108 imperatiivitaivutus älä, älkää, älköön

» §141 sulautuminen konjunktioon

» §450 ja apuverbin ominaisuudet

» §815 parikonjunktioissa ei vain – vaan myös; vs. ei – eikä

» §1107 ilmaustyypin ei vain – vaan myös merkityksestä

» §1204 minimivastauksena

» §1289 kongruenssin vaihtelusta, yksikön 3. persoonan yleisyys

» §1530 kielteisessä imperfektissä

» §1625 vs. ei partikkelina

» §1631 vs. prefiksi ei, esim. ei-toivottu

» §1695 eikö, eiks-kysymyksissä

» §1696 myönteisesti suuntautuvissa eikö-, eiks-lauseissa, esim. Eikös ollut kivaa?

» §1723 imperatiivi, affektinen käyttö, esim. Älä!, Älä muuta sano

» §1730 ilmaustyypissä ei kun käärimään sätkiä

» kiinteä appositiorakenne §1061

» §1062 vs. nimikemäärite

» §1308 nimike ja erisnimi kongruenssin kannalta, esim. leppoisalla konstaapelilla Juho Reinikaisella

» §1310 rinnasteinen jälkiosa ja kongruenssi, esim. satamakaupungeissa Raumalla ja Kotkassa

» kiinteä sanajärjestys §1367

» §1368 lauseen alussa ja moniverbisissä rakenteissa

» -kin, -kaan, -kään §842

» §126 asema liitepartikkelien joukossa

» §130 ääntöasut puhutussa kielessä

» §132 sijainti suhteessa muihin liitepartikkeleihin

» §137 pakollisena osana sanaa, esim. kumminkin, jonnekin

» §714 pronominin muotoaineksena

» §843 verbiin liittyvänä, tehtävät keskustelussa

» §1104 ↓ kontrastiivisesti käytetty -kin

» §1635 kiellon polaarisuuden kannalta

» kirjain §7

» kirjainsana §169

» §401 yhdyssanassa

» kirjoitusjärjestelmä §7

» kivi-tyyppisten nominien taivutus §65

» -kka, -kkä, esim. taikka §813 ↓

» -kka, -kkä, -ka, -kä, -ska, -skä, esim. maikka, huoltsikka §218

» -kkainen, -kkäinen, esim. lähekkäinen, peräkkäinen §283

» -kka -kkä, esim. nulikka, pallukka §210

» -kki, esim. lemmikki, ajokki §247

» -kki, -ki, esim. karkki, veski §220

» -kku, -kky, esim. telkku, murkku §219

» kliitti (liitteen nimityksenä) §125 ↓

» kliittistyminen §139

» §144 yksitavuisten pronominien, esim. ootsä

» klusiili §4

» -ko, -kö eli kysymysliite §1689

» §126 asema liitepartikkelien joukossa

» §130 vastine -ks ja poisjäänti puhutussa kielessä

» §802 lausumapartikkelien joukossa, vrt. muut kysyvät partikkelit

» §1685 määränilmauksissa, esim. paljonko, kauanko

» §1690 paikka lausekekysymyksissä, esim. Huomennako se tulee vs. Sekö tulee huomenna

» kognitiivinen verbi §1503

» kokija (semanttinen rooli) §446

» §465 tunne- ja tuntemusverbien yhteydessä

» kokijan genetiivirakenne, esim. Hänen on jano §906

» kokonaisuuden elatiivirakenne §1254

» §643 superlatiivi-ilmauksessa, esim. kiltein kaikista

» §724 demonstratiivipronominin yhteydessä, esim. se teistä, joka...

» §744 kvanttoripronominin yhteydessä, esim. moni meistä

» §767 sanan toinenyhteydessä

» §1276 rajattu joukko ja lukukongruenssi

» §1686 hakukysymyksissä, esim. Kuka alokkaista se oli?

» kO-kysymys (vaihtoehtokysymyksen toinen nimitys) §1689

» kollektiivijohdos §179

» §180 (i)stO-sanojen muodostus

» §181 (i)stO-sanojen merkitys

» §182 (i)kkO-sanojen muodostus

» §183 (i)kkO-sanojen merkitys

» §184 Ue-sanojen muodostus ja merkitys

» kollektiivisana §557

» §1275 lukukongruenssin kannalta

» §1435 ja pronominin luku, esim. ryhmä... se ~ he

» koloratiivirakenne §450

» §493 A-infinitiivin käyttöjen joukossa

» kO-mi-kysymys (kaksoiskysymyksen nimityksenä) §1684

» komitatiivi §1264

» §82 päätteen liittyminen vartaloon

» §591 substantiivin adverbiaalimääritteessä, esim. äiti lapsineen

» §992 ’kanssa’-merkityksisessä adverbiaalissa

» §1261 leksikaalisia ja syntaktisia rajoituksia

» §1448 ja possessiivisuffiksin viittaussuhde

» kommenttiadverbi §667

» §1025 vuoron alussa

» kommenttiadverbiaali §999

» §514 metatekstuaalinen tai episteeminen, esim. muistaakseni, Villeä siteeratakseni

» §870 lauseen määritteenä

» §963 adverbiaalityyppinä

» §1001 lausepaikka

» §1114 epärestriktiivinen adverbiaalilause

» §1116 restriktiivinen vai epärestriktiivinen adverbiaalilause?

» §1649 ei imperatiivilauseessa

» kommunikaatioverbi §483

» §472 lauseobjektin saavana verbinä

» §484 objektin valinnan erikoispiirteitä

» §1457 ↓ puhetoiminnon kuvaaminen verbillä vs. referointi

» §1476 referoinnin tyyppitapauksessa

» §1477 transitiivisuus; referaatti osa valenssia

» komparaatio §633–645 (luku)

» §62 taivuttamista vai johtamista?

» §428 yhdysadjektiivin määriteosassa, esim. vetävämmännäköinen

» §603 suhde adjektiivien sanaluokkaan

» §605 suhteellisen adjektiivin ominaisuutena

» §647 suhde adverbien sanaluokkaan

» §762 lukumäärän kvanttoripronomineissa

» komparaatioadjektiivi §300

» §373 sti-adverbin kantana, esim. isommasti

» §612 lyhyesti lausekkeenmuodostuksesta

» komparaatioadverbi §375

» §302 tyypit ja kantasanan hahmottuminen

» §376 superlatiivityyppi helpoiten

» komparaatiojohdos (komparatiivi ja superlatiivi) §300

» §301 muodostusehdot

» komparatiivi, komparatiivijohdos §635

» §300 muodostus

» §635 rakennetyyppi mitä pikemmin..., sitä parempi...

» §636 täydennyksenä kuin-rakenne tai partitiivi

» §638 eron suuruutta ilmaisevat määritteet

» §639 määritetyyppi sen parempi

» §640 määritetyypit yhä, entistä ja vielä, aina (vain) parempi

» kompleksinen sana §145

» §166 ja leksikaalistuminen

» kompleksinen yhdyssana §405

» komplementti (täydennyksen nimityksenä) §439 ↓

» konatiivinen verbi, esim. suostutella, uskotella §354

» konditionaali §1592

» §48 vartalovaihtelua, esim. hyppää- : hyppä-isi

» §116 taivutus

» §1133 finaalisen lauseen verbin muotona

» §1135 tulkintoja jos-lauseessa

» §1159 etteikö-lauseen verbin tavallisena muotona

» §1160 verbin muotona liiallisuutta ilmaisevassa rakenteessa liian vanha että jaksaisi

» §1475 referoinnin keinona esim. otsikoissa

» §1495 epäilyn merkkinä referoinnissa

» §1526 ja tempus

» §1545 ja futuurinen merkitys

» §1549 ja ’tuleva menneessä’ -tulkinta

» §1575 pitää-verbin konditionaalin preesensin merkitys

» §1593 käyttö ehdottamiseen ja vaihtoehdon tarjoamiseen

» §1594 toteutumattomuuden ja todenvastaisuuden merkitys

» §1595 ehtoa ilmaisevissa yhdyslauseissa

» §1596 muissa kuin ehtoa ilmaisevissa yhdyslauseissa

» §1659 preesens vetoomuksissa ja pyynnöissä, esim. Nukkusit nyt

» §1660 direktiivinen tulkinta 1. persoonassa, esim. Ottaisin ~ olisin ottanut yhden arvan

» §1662 kysymyslauseessa, tulkinta direktiivinen, esim. Lähtisitkö mukaan

» §1704 kysymykseksi tulkituissa lauseissa, esim. Kysyisin vielä, onko...

» §1705 retorisissa kysymyksissä

» konditionaalinen adverbiaali §998

» konditionaalinen suhde §1134

» §998 hypoteettisena syysuhteena

» §1100 disjunktiivisessa ilmauksessa

» §1113 adverbiaalilauseen paikka yhdyslauseessa

» §1148 jos-lause subjektina?

» §1151 jos-lause objektina?

» §1157 jos-lause adverbiaalitäydennyksenä

» §1188 ellipsi, lauseilla yhteinen finiittiverbi ja nominaalisia jäseniä

» §1191 ↓ ellipsi, jälkijaksossa konjunktio ja kieltoverbi

» §1195 ellipsi modaalisissa verbiketjuissa, esim. Voimaa käytetään jos on pakko

» §1196 ellipsi kysyvässä konstruktiossa Leikataanko latva ja jos niin milloin?

» §1641 ja kieltohakuiset ainekset

» kongruenssi §1267–1312 (luku)

» §420 yhdyssanan alkuosan kongruointi ja kongruoimattomuus

» §421 adjektiivin taipumus kongruoimattomuuteen yhdyssanassa

» §719 tapauksessa te naiset jäätte

» §774 numeraalien lukukongruenssi, esim. kahdet rattaat

» §910 perussubjektin tuntomerkkinä, vrt. nominatiivi

» §944 ja predikatiivin tyypit

» §1320 passiivissa nominatiivijäsenen ja verbin välillä

» §1332 ja monipersoonainen passiivi

» konjunktio §812–820

» §141 konjunktion ja kieltosanan sulauma

» §143 konjunktion ja kieltoverbin sulauma, paikka lauseessa

» §801 vs. lausumapartikkeli

» §820 vs. konnektiivi

» §870 ja lauseenjäsenyys

» §1057 ja, tai ja mutta lisäyksen aloittajina

» §1091 yleistä rinnastuskonjunktioiden merkityksistä

» §1092 additiivisessa suhteessa

» §1098 disjunktiivisessa suhteessa, esim. tai, vai, eli, elikkä

» §1102 adversatiivisessa suhteessa

» §1106 korrektiivisessa suhteessa

» §1109 poikkeusta ilmaisevassa suhteessa

» §1119 lauseen sisällä, esim. ammattilainen kun on

» §1129 kausaalisessa suhteessa, koska vs. sillä

» §1133 finaalisessa suhteessa

» §1136 konditionaalisessa suhteessa

» §1140 vaikka konsessiivisessa suhteessa

» §1141 jos, joskin, jos kohta konsessiivisessa suhteessa

» §1700 vai yhdistämässä haku- ja vaihtoehtokysymystä

» §1703 jos(ko), etteikö alisteisessa kysymyslauseessa

» konnektiivi §820

» §801 lausumapartikkelin tehtävänä

» §963 irrallisena adverbiaalina tai lisänä lauseessa, esim. ensiksi, tosin

» §1000 tekstuaalinen tehtävä

» §1001 lausepaikka

» §1008 paikka vuoron rakenteessa

» §1057 lisäyksissä

» §1097 additiivisessa suhteessa, esim. lisäksi

» §1100 disjunktiivisessa suhteessa, esim. muuten, muutoin

» §1104 adversatiivisessa suhteessa, esim. toisaalta

» §1108 korrektiivisessa suhteessa, esim. päinvastoin

» §1131 kausaalisessa suhteessa, esim. siksi

» §1132 konsekutiivisessa suhteessa, esim. niin ollen

» §1133 finaalisessa suhteessa, esim. siksi että

» §1138 konditionaalisessa suhteessa, esim. siinä tapauksessa

» §1142 konsessiivisessa suhteessa, esim. kuitenkin

» konnektiivinen adverbi (tässä kieliopissa konnektiivi) §646 ↓

» konsekutiivinen suhde §1128

» §1132 konnektiivit, esim. niin että

» §1160 niin x että, ilmaustyypin rakenne ja käyttö

» §1161 sellainen (x) että, ilmaustyypin rakenne ja käyttö

» konsessiivinen adverbiaali §998

» konsessiivinen suhde §1139

» §1113 adverbiaalilauseen paikka yhdyslauseessa

» §1143 ja samantekevyys, esim. Vaikka tekisit mitä, en suostu

» §1148 vaikka-lause subjektina?

» §1151 vaikka-lause objektina?

» §1157 vaikka-lause adverbiaalitäydennyksenä?

» §1596 konditionaalin esiintymisympäristönä

» konsessiivisuus §1139

» §761 ja pronominit, esim. vaikka mitä tekisi

» §833 partikkeli -pA yhdyslauseessa

» §842 kin-partikkelillinen vaikka-lause

» §1142 eräitä kiteymiä, esim. ollakseen x

» §1533 imperfekti menemättömään viittaamassa

» §1667 jussiivin tulkintana, esim. Olkoon menneeksi

» konsonantti §3

» §1 vs. vokaali äännejärjestelmän osana

» §4 ääntötavan mukaiset ryhmät

» §5 ääntöpaikan mukaiset ryhmät

» §6 lainaperäiset, esim. b, f

» konsonanttivartalo §55

» §71 verbin

» §72 ↓ tyypit tietää : tiennyt, taitaa : tainnut

» §416 (i)nen-nominien yhdysosamuoto, esim. hyttysmyrkky

» konsonanttiyhtymä §30

» §31 tavunrajainen

» §32 kolme konsonanttia, esim. kortti, astma

» §857 interjektioissa

» konstituenttirakenne §439 ↓

» kontaktiverbi §468

» kontaminaatio §170

» kontinuatiivinen johdos (tässä kieliopissa frekventatiivijohdosten yksi tulkinta) §351 ↓

» kontraarinen vastakohta §1613

» kontradiktio §1613

» kontrafaktiivinen verbi §1561

» kontrafaktuaalisuus §1595

» §1127 ennen kuin -ilmauksessa

» §1135 konditionaalin perfektimuodon sisältävissä lauseissa

» kontrastiivinen suhde §1101–1110

» kontrastiivisuus §1378

» §768 itse-sanan tehtävänä

» §833 pA-partikkelin luomana

» §1371 vaihtuvan teeman tulkintana

» §1380 esikentän tulkintana

» §1456 sanan oma käytössä

» kontrolli (tässä kieliopissa subjektin samastus) §501 ↓

» konversio (eli nollajohto) §171

» koostesana §170

» kopulalause §891

» §456 olla-verbin kannalta

» §1212 kannanoton ilmenemismuotona

» §1399 sisältää hajarakenteen, esim. Siitä hän oli innoissaan

» kopulatiivinen (eli additiivinen) §1092

» kopulatiivinen yhdyssana (eli summayhdyssana) §432

» koronaalinen äänne §5

» korrektiivinen suhde §1105

» §1193 polaarinen ellipsityyppi Hän ei hae rahaa vaan tulosta

» korrelaatio (samavartaloisten sanojen suhde) §160

» korrelaatiojohto §161

» korrelaatti (pronominin tai vastaavan) §1405

» §735 relatiivipronominin

» §1427 vs. tulkintapohja

» §1428 prototyyppisen anaforan yhteydessä

» §1432 etu- ja taka-alaisuus ja pronominin valinta

» §1438 vs. pronominin tarkoitteen päättely yhteydestä

» §1445 refleksiiviainesten, esim. Mikko katseli itseään ~ varpaitaan

» §1447 refleksiiviaineksen vs. anaforisen pronominin

» korrelaatti (sananmuodostuksessa) §160

» §149 ja johdosmaisuus

» §309 deskriptiiviverbeissä

» koska-lause §1129

» §1117 sanajärjestys

» kosketusverbi §468

» §1243 kosketuskohtana kokonaisuuden osa, vetää lasta kädestä

» -ksi (verbeissä, esim. piileksii, töpeksii) §364

» -ksissaan, -ksissään, -ksissa, -ksissä, esim. hermostuksissaan, juovuksissa §392

» -ksu, -ksy, esim. hyväksyy, kummeksuu §350

» ku-, ke- (interrogatiivi-, relatiivi- ja kvanttoripronominen vartaloaines) §714

» kuin §819

» §724 demonstratiivipronominin yhteydessä

» §816 vs. muut konjunktiotyypit

» §1175 mukana mitä, esim. parempi kuin mitä kuvittelin

» §1176 kiteymissä, esim. niin kauan kuin, ikään kuin, niinku

» kuin-rakenne §1172

» §624 adjektiivin määritteenä, esim. vanha kuin taivas

» §635 yleiskäyttöinen vertailukohdan ilmaus komparaatiossa, esim. isompi kuin tämä

» §636 vs. partitiivilauseke, sijainti

» §637 vs. partitiivilauseke, mahdolliset vertailusuhteet

» §945 predikatiivina vs. tavallinen predikatiivi

» §1173 ilman vertailun ilmausta

» §1174 onko rakenne lause?

» §1175 yhteiset piirteet relatiivilauseen kanssa

» §1195 ellipsi modaalisissa verbiketjuissa, esim. Hän haluaa pelata niin kauan kuin jaksaa

» §1640 ja kieltohakuiset ainekset

» kuittaus §1218

» kun §818

» §806 selittävänä lausumapartikkelina; vrt. sen kun

» §814 liittokonjunktiomaisia yhdistelmiä, esim. silloin kun, sitten kun

» §1035 partikkelina vuoron alussa

» §1102 adversatiivisessa suhteessa

» kun-lause §1123

» §1068 lisäyksenä

» §1119 konjunktio lauseen sisällä, esim. minä kun en tiennyt asiasta

» §1124 vs. jolloin- ja milloin-lause

» §1125 mukana esim. siitä lähtien, siihen asti, vrt. jahka, kunnes

» §1126 ja ajan päällekkäisyys, mukana esim. sillä aikaa, niin kauan

» §1127 ja peräkkäisyys, esim. sen jälkeen kun, vs. ennen kuin

» §1137 vrt. jos-lause

» §1148 subjektina?

» §1151 objektina?

» §1157 adverbiaalitäydennyksenä

» -kunta, esim. kymmenkunta §784

» kuratiivinen (teettojohdoksen nimityksenä) §313

» kuulopuhe §1493

» §1494 ilmaiseminen partikkelilla kuulemma

» §1495 epäilyn ilmaiseminen partikkelilla muka, mukamas

» §1496 liittotempusten tulkintana

» §1497 verbin pitää tulkintana

» kuvaileva adjektiivi §605

» §584 paikka substantiivin määritteenä, esim. ihana vanha kaappi

» kvalitatiivinen astevaihtelu §41

» kvantifikaatio §740

» kvantitatiivinen määräisyys, kvantitatiivinen epämääräisyys §1421

» §893 eksistentiaalilauseessa

» §902 kvanttorilauseessa

» §916 osuus subjektin sijan määräytymisessä

» §930 osuus objektin sijan määräytymisessä

» §931 vs. aspekti objektin sijan määräytymisessä

» kvantitatiivinen astevaihtelu §41

» kvanttori §742

» §745 ↓ ajelehtiva, ts. kvanttoripronomini lisäyksenä, esim. Ne ovat kaikki samanlaisia

» kvanttoriadverbi §657

» §374 sti-johtiminen, esim. pirusti, hitosti

» §381 (i)ttAin-johtiminen, esim. litroittain

» §638 komparatiivijohdoksen määritteenä, esim. paljon isompi

» §649 universaalinen, esim. aina

» §649 eksistentiaalinen, esim. joskus

» §658 riittävyyttä ja liiallisuutta ilmaisevat, esim. liikaa, kylliksi

» §903 määränilmauksena kvanttorilauseessa

» §965 esim. joskus ja toinen ajan adverbiaali peräkkäin, esim. joskus aamulla

» §1639 harvoin ja kieltohakuiset ainekset

» §1721 affektinen käyttö, esim. aina myöhässä

» kvanttorilause §902

» §762 mukana lukumäärän kvanttoripronomini

» §773 mukana numeraali

» §903 lausetyyppiin kuuluvat määränilmaukset

» §917 partitiivin merkitys ja suhde määrän ilmaisemiseen

» §956 ↓ vs. predikatiivilause, esim. Velka ~ velkaa on 10 miljoonaa

» kvanttoripronomini §740–765

» §103 taivutus, mm. joku, jokin, kukaan, mikään

» §570 substantiivin tarkennemääritteenä

» §571 sijainti substantiivin tarkenteena

» §714 muotorakenteen kannalta

» §742 nimityksen perustelut

» §903 määränilmauksena kvanttorilauseessa

» §1166 ja relatiivilauseen restriktiivisyys tai epärestriktiivisyys

» §1298 possessiivisuffiksittomuus tapaustyypissä meidän jokaisen apuna

» §1639 harva, jokainen, kaikki ja kieltohakuiset ainekset

» kvantum-rakenne, esim. esimerkin mainitakseni §514

» kvasipredikaatti §969

» §958 ↓ ja genetiivipredikatiivi, vrt. adverbiaali

» kvasirakenne, esim. olla tekevinään §453

» kvasiresultatiivisuus (aspektia ja objektia kuvaavana terminä) §1500

» kyllä §1609

» §1192 ellipsissä, esim. Aamulla en juo teetä mutta illalla kyllä

» §1201 minimivastauksena kysymykseen

» §1385 lauseessa teeman edellä, vrt. esim. ei-alkuiset lauseet

» §1717 affektiivisuus, esim. Kyllä ~ kylläpä sinä nyt sopan keitit

» kysyminen (puhetoimintona) §1678

» kysymys §1678–1706 (luku)

» §962 vaikutusala, suhteessa lauseen puiteadverbiaaleihin

» §963 vaikutusala, suhteessa kommenttiadverbiaaleihin

» §1720 affektinen, haastava, merkkinä esim. vai, vai että, muka

» kysymys (vs. kysyminen vs. kysymyslause) §1678

» kysymyslause, interrogatiivilause §888

» §755 lauseessa pronomini ku(ka)kin, mikäkin

» §832 mukana partikkeli -hAn

» §918 ja subjektin sija, esim. Onks bussia menny?

» §932 ja objektin sija, esim. Tunnetko häntä?

» §1196 ellipsi kysyvässä konstruktiossa Leikataanko latva ja jos niin milloin?

» §1217 direktiivinä

» §1572 verbinä mahtaa

» §1641 ja kieltohakuiset ainekset

» §1661 miten tulkitaan direktiiviksi, esim. ehdotukseksi kuten kielteinen Eiköhän lopeteta

» §1662 direktiivinä, konditionaalissa, esim. Antaisitko avaimen minulle

» §1678 tuntomerkit, tehtävät ja suhde kysymiseen

» §1679 rakennetyypit

» §1713 affektinen

» kysymyspartikkeli, esim. -ko, -kö, jooko, entäs, vai §802

» kysymyssana §888

» §837 mukana s-partikkeli, esim. kuinkas, eikös

» §1703 yksin lauseessa, esim. Aion äänestää, mutta en tiedä ketä

» kysymys–vastaus-vieruspari §1199–1211

» käsin, esim. johtaa toimintaa vankilasta käsin §711

» käskylause §889

» käänteinen astevaihtelu §42

» §56 vahva- ja heikkoasteiset vartalot

» -la, -lä, esim. kahvila, neuvola, Kokkola §186

» laajennus §439

» labiaalinen vokaali §2

» labiaalinen äänne §5

» labiodentaalinen äänne §5

» lainasana §150

» §6 vieraiden äänteiden kotouttajana

» §44 astevaihtelun kannalta

» §146 sananmuodostuksen kannalta

» §152 monitavuinen

» lainausmerkki §1460 ↓

» -lainen, -läinen, esim. eläkeläinen, katolilainen §190

» §191 johdosten eri merkitykset ja sanaluokka

» §294 ↓ moderatiivisia johdoksia, esim. heikonlainen

» -lanta, -läntä, esim. lyhyenläntä §294 ↓

» laryngaalinen äänne §5

» laskettavuus (vrt. jaottomuus) §554

» lateraali §4

» latiivi §1265

» §120 ↓ rajageminaation selityksenä

» §500 ↓ A-infinitiivin (tässä kieliopissa A-infinitiivin perusmuoto)

» lause §864–906 (luku)

» §872 vs. muut lausemaiset rakenteet

» §1011 reaaliaikainen, puheessa

» §1012 täydennettävyys puheessa

» §1013 puhujien yhdessä tuottamana

» §1014 jatkaminen toisen puhujan vuorolla

» §1052 rakentuminen lisäysten kannalta

» §1203 vastauksena kysymykseen

» §1368 lauseen alku sanajärjestyksen kannalta

» §1369 kenttäkuvaus ja sanajärjestys

» lauseenjäsen (nominaalinen lauseenjäsen) §907

» §909 lause tai infiniittinen rakenne

» §1086 samuus rinnastamisen edellytyksenä

» lauseenlisä (apposition nimityksenä) §1060

» lauseenlisäke (lisäyksen nimityksenä) §1053

» lauseenvastike (infiniittisen rakenteen nimityksenä) §876

» lauseke §439

» §440 rakenteen monimutkaisuus ja syvyys

» §491 lausekemaisuus infiniittisissä rakenteissa

» §789 numeraalin ja substantiivin sisältävä

» §1003 lausumana

» §1020 kieliopin rakennehierarkiassa vs. puheessa

» §1200 jatkokysymyksenä, esim. Kaksi henkeä vai?

» §1207 tulkinta kysymykseksi

» §1389 pituuden (sanamäärän) vaikutus sijaintiin lauseessa

» §1394 sanajärjestys eri lauseketyypeissä

» §1395 sanajärjestys riippuu lauseyhteydestä, esim. pääsy sopimukseen, sopimukseen pääsyn jälkeen

» §1396 sisällöllinen vs. rakenteellinen yhteenkuuluvuus

» §1729 itsenäisenä käytetty, affektisessa tehtävässä

» lausekekysymys §1689

» §1206 fokusoitu

» §1481 tulkinta sitaatiksi

» §1690 fokusoitu Huomennako se tulee ja fokusoimaton Sekö tulee huomenna

» §1691 fokusoidun lausekekysymyksen käyttö

» §1692 fokusoimattoman lausekekysymyksen käyttö

» §1713 affektinen, esim. Tuoko minulle piti sattua toveriksi

» lausekerakenne §439 ↓

» lausemaisuus §872–881

» lauseobjekti §925

» §469 verbejä, jotka saavat joko lause- tai infinitiiviobjektin

» §471 verbin merkitys vrt. infinitiiviobjekti, esim. tahtoa, sallia, huomata

» §472 millaisten verbien kanssa kysymys-, millaisten väitemuotoinen

» §1149 lause ilman tukipronominia, esim. Tiedän, että ~ tuleeko...

» §1150 tukipronominillinen lause, esim. Tiesitkö sitä, että ~ miksi...

» §1481 referaatti tulkittavissa johtolauseen objektiksi

» lausesubjekti §911

» §458 millaisten verbien kanssa esiintyy

» §1146 lause ilman tukipronominia, sijainti

» §1147 tukipronominillinen lause, sijainti

» lausuma §1003–1051 (luku)

» §795 merkitys partikkelien ryhmittelyssä

» §797 dialogipartikkelin viitekehyksenä

» §864 verrattuna lauseeseen ja virkkeeseen

» lausumapartikkeli §801–811

» §870 ja lauseenjäsenyys

» §1008 paikka vuoron rakenteessa

» §1030 jatkaa: ja

» §1031 kehittelee jatkoa: eli, elikkä

» §1032 aloittaa parafraasin tai päätelmän: että

» §1033 vuoronalkuinen entä, entäs

» §1034 kontrastoi, vaihtaa puheenaihetta: mutta

» §1035 perustelee, selittää: kun

» §1036 vuoronalkuinen, siirtymää osoittava no

» §1701 kysyvä vai

» §1702 entä, entäs, entäpä kysymyksen merkkinä

» §1719 että, jos ja kun affektisessa käytössä

» -le, esim. raakile, räiskäle §202

» -le, verbinjohtimena ja johtimen loppuosana §358

» legatoääntämys, esim. tapauksessa siin on §38

» leksikaalinen NP (substantiivilauseke) §442

» §562 vs. pronominin muodostama lauseke

» §1443 asema samatarkoitteisten viittausten ketjussa

» leksikaalistuma §166

» §137 liitepartikkeli leksikaalistumissa

» §176 ominaisuudennimen

» §402 sanaliitosta yhdyssanaksi

» §515 ↓ E- ja MA-infinitiivien

» §524 ↓ VA-partisiipin

» §631 partisiippi täydennyksineen, esim. silmiinpistävä

» leksikaalistuminen §166

» §146 sananmuodostuksessa

» §155 johdoksesta perussanaksi

» §224 teonnimien

» §386 taivutusmuodosta adverbiksi

» §387 sijamuodot adverbeissa

» §388 instruktiivimuodosta in-adverbiksi

» §390 verbin infiniittimuodon

» liiallisuus ja riittävyys (liiallisuutta ja riittävyyttä ilmaisevat sanat) §658

» §615 adjektiivin astemääritteinä

» §616 mittailmauksen mahdollistajana, esim. 5 euroa liian kallis

» §1160 että-lauseen mahdollistajana esim. liian vanha että jaksaisi

» §1642 liiallisuutta ilmaisevien kieltohakuisuus

» liikeverbi §474

» liite §125

» §62 liiteaines vs. taivutuspääte

» liitekonjunktio -kä §813

» §126 asema liitteiden joukossa

» §1095 ominaispiirteet rinnastuksessa

» §1624 kieltoverbin kannalta

» liitekysymys, esim. Vai mitä?, niinkö? §1058

» §1075 ↓ vuoron lopussa, vrt. parenteesi

» §1697 eikö-alkuinen, esim. Se on ihan sama, eikö niin?

» §1699 vai-alkuinen

» liitepartikkeli §126

» §125 vs. liite, morfeemityyppinä

» §127 verrattuna taivutuspäätteisiin

» §129 kokoavasti käytöstä

» §130 puhutun kielen variantteja ja levikkejä

» §131 liiteyhtymät ja liitteiden järjestys

» §133 paikka ensimmäisessä jäsenessä, esim. Menehän siitä!

» §134 paikka lausekkeessa

» §136 ja yhdyssanat

» §372 adverbissa, esim. ollenkaan

» §428 liittyminen yhdysadjektiivissa

» §813 konjunktiossa, esim. joskin, kunhan

» §829 osa tehtävältään sävypartikkeleita

» §842 -kin/-kAAn fokuspartikkeleina

» §842 -kin/-kAAn verbissä

» §884 esiintyy päälauseessa

» §1655 -pA toimintaohjeissa kuten Otetaanpa esimerkiksi tämä päivä

» §1658 -pA ironisessa imperatiivilauseessa, esim. Olepa aidosti hauska

» §1661 -hAn kieltomuotoisissa ehdotuksissa, esim. Eiköhän lähdetä

» §1678 -kO kysymyslauseen tuntomerkkinä

» §1681 tehtävät kysymyslauseissa

» §1694 -kin myönteisesti suuntautuvissa eikö-, eiks-alkuisissa lauseissa

» §1696 -kin vetoavissa eikö-, eiks-kysymyksissä

» §1716 -pA verbialkuisessa eksklamatiivilauseessa, esim. Oletpa sinä kasvanut

» liittoadverbi §371

» liittokonjunktio, esim. ennen kuin, jos kohta, kun taas, niin kuin §814

» §1102 kun taas adversatiivisessa suhteessa

» liittomuoto §450

» §868 predikaattina

» §1268 persoonakongruenssin kannalta

» §1290 yleistä kongruenssista, esim. ovat tulleet

» §1291 kongruenssi ja sen vaihtelu, esim. ovat ~ on tehneet

» §1292 passiivikongruenssin kannalta, esim. ollaan tehty

» §1314 passiivin

» §1368 verbien sanajärjestys

» §1390 ja lauseen osittainen tai täydellinen verbiloppuisuus

» §1391 neutraali ja kiteytynyt verbiloppuinen sanajärjestys

» liittotempus §112

» §1523 tempusjärjestelmässä

» liitynnäinen §794

» §870 lauseen osana, vs. lauseen määritteet

» likimääräisyys §784

» likimäärän adverbi §661

» likimäärän partikkeli, esim. noin, suunnilleen, jotain, siinä §855

» likvida §4

» limittäisrakenne §1015

» §1016 rakenteen verbeistä, esim. tuli useampi kymppi romahti

» §1017 puhefunktion muutos, esim. Olitkos sinä töissähän sinä olit

» lisäävä lausumapartikkeli, kytkevä lausumapartikkeli §803

» §804 esimerkkinä ja ja vielä

» §805 esimerkkinä tosiaan

» lisäys §1052–1078 (luku)

» §745 kaikki-tyyppinen pronomini lisäyksenä

» §768 itse lisäyksenä

» §769 hän on itsekin täällä vrt. hänkin

» §864 lauseessa vs. lauseen ydin

» §870 lauseen valinnaisena jäsenenä

» §1090 raja rinnastukseen, esim. En tuntenut häntä, ja miten olisin voinutkaan

» §1114 epärestriktiivinen adverbiaalilause

» §1483 jälkijohtolause lisäyksenä

» §1650 puhutteluilmaus direktiivissä, esim. Tule Mirja tänne

» §1698 vai-alkuinen

» liudennus eli palatalisaatio §37

» -llinen, esim. maltillinen, ikkunallinen §276

» §277 adjektiivijohdosten merkityksiä

» §278 vs. -(i)nen, esim. kivinen

» §279 yhdysadjektiiveja, esim. selkänojallinen

» -lloin, -llöin, esim. tällöin §397

» -lma, -lmä, esim. lahdelma §188

» logoforinen possessiivisuffiksi §1469

» logoforinen pronomini (hän, he referoinnissa) §1469

» §717 hän/he vrt. se/ne

» §1428 anaforan kannalta

» §1470 vaihtelua pronominin käytössä

» lohkeama §870

» lohkeama alkuun §1018

» §811 mukana partikkeli niin

» §1019 tehtävistä

» lohkeama eteenpäin §1064

» §1016 ↓ yhdistyneenä limittäisrakenteeseen

» §1018 vs. lohkeama alkuun

» §1065 osien sijainti lausumassa

» §1066 pronominina se vai muu demonstratiivipronomini

» §1067 jälkiosan tyypit

» §1438 pronominin viittaussuhteen varmistajana

» §1715 tyyppi Se on varma se affektisena rakenteena

» lohkeama vasemmalle (nimitys lohkeamalle alkuun) §1018 ↓

» lokatiivinen (erotuksena habitiivisesta) §1247

» looginen subjekti §908 ↓

» lopetus (vuoron osa) §1008

» §1009 kielelliset ja ei-kielelliset ainekset

» §1037 merkitys keskustelussa

» §1369 osana lauseen sanajärjestyksen kenttäkuvausta

» loppuheitto §37

» loppukahdennus (rajageminaation nimityksenä) §34 ↓

» loppukenttä §1369

» §1374 subjekti verbin jäljessä

» §1378 lauseessa vain loppukenttä

» §1389 verbinjälkeisten jäsenten järjestystendenssejä

» §1390 nominaaliset jäsenet edeltävät verbiä

» -lti, esim. liialti, laajalti §377

» lukukongruenssi, subjektin ja predikaatin §1274–1288

» lukumäärän kvanttoripronomini §762

» §763 pienehkö määrä, muutama, jokunen

» §764 suhteellinen määrä, harva, moni, usea

» §765 monta vs. moni

» §786 numeraalin yhteydessä, esim. muutamia satoja

» lukusana (eli numeraali) §770

» luonnehdittava §908

» §943 predikatiivin

» §974 predikatiiviadverbiaalin

» lupadirektiivi §1645

» §1674 ja partikkelit, esim. Kysy pois, Tulkaa toki sisään

» lyhennesana §167

» §170 ↓ osana muiden lyhenteiden ryhmää

» §401 yhdyssanan osana

» lyhyt tavu §11

» löyhä appositiorakenne §1063

» -ma, -mä (johdin, esim. hiertymä, ryhmittymä) §245

» §246 vs. agenttipartisiippi kuten äidin tekemä

» §246 kiteytynyttä käyttöä, esim. ensi yrittämällä

» §188 paikkaa ilmaisevia, esim. seinämä, taajama

» mahdollisuus §1551

» §1584 dynaaminen, ilmaisukeinona rakenne olla tehtävissä

» §1597 episteeminen, potentiaalin merkityksenä

» §1603 partikkelin tai adverbin ilmaisemana, esim. ehkä, kai, kenties, varmaan

» mahdollisuusrakenne §1584

» §1343 olla tehtävissä passiivimaisena rakenteena

» §1580 modaalisten rakenteiden joukossa

» §1585 vs. lähirakenteet, esim. olla nähtävillä ~ tavoittamattomissa

» -mainen, -mäinen, esim. pensasmainen, pistemäinen §280

» MA-infinitiivi §494

» §121 tunnus ja vartalot

» §121 puhutun kielen MA-tunnukseton vastine, esim. lähti ostaan

» §470 millaisten verbien yhteydessä esiintyy

» §479 suuntautumista ja vaikuttamista ilmaisevien verbien yhteydessä

» §492 infinitiivien joukossa

» §500 MA-infinitiivilausekkeen ominaisuudet vrt. A-infinitiivi

» §501 subjektitulkinnat

» §506 substantiivin määritteenä

» MA-infinitiivin abessiivi §515

» §519 mAttA-rakenteen subjekti esim. Lähdin puhumatta ~ muiden näkemättä

» §520 mAttA-rakenteen avoin subjekti esim. lähteä pyytämättä

» §696 adpositioksi leksikaalistuneena, esim. huolimatta, katsomatta, riippumatta, lukuun ottamatta

» §989 tavan adverbiaalien joukossa

» §1297 possessiivikongruenssin kannalta, esim. hänen tarkoittamattaan

» §1341 rakennetyypin olla tekemättä, jäädä tekemättä passiivimaisuus

» §1627 kiellon ilmaisemiskeinona

» MA-infinitiivin adessiivi §515

» §517 mAllA-rakenteen merkitys

» §517 ↓ tyyppi vaatimalla vaatia

» §518 mAllA-rakenteen aikatulkinta vrt. en-rakenne

» §519 mAllA-rakenteen subjekti esim. Menestyt lukemalla

» §520 mAllA-rakenteen avoin subjekti esim. Ovi aukeaa työntämällä

» §989 tavan adverbiaalissa, esim. aloittaa kiittämällä

» §991 adverbiaalien joukossa

» MA-infinitiivin elatiivi §494

» §499 lauseenjäsentehtävä

» MA-infinitiivin illatiivi §494

» §499 lauseenjäsentehtävä

» §508 adjektiivin yhteydessä, esim. valmis lähtemään

» §549 tarkoituksen ilmauksena, vs. esim. tyyppi tehdäkseen

» §593 abstraktin substantiivin yhteydessä, esim. kiire opiskelemaan

» §623 adjektiivin yhteydessä, esim. hyvä uimaan

» §710 päin-sanan yhteydessä, esim. paranemaan päin

» §998 tarkoituksen adverbiaalissa, esim. palasi pyytämään anteeksi

» §1546 tulevaa aikaa ilmaisemassa, esim. tulee olemaan

» §1564 modaaliverbien yhteydessä

» §1675 direktiivisessä käytössä, esim. Syömään!

» MA-infinitiivin inessiivi §494

» §1519 progressiivisessa olla tekemässä-verbiliitossa

» §1546 verbiliitolla futuurinen merkitys, esim. on tekemässä isot kaupat

» -maisilla-, -mäisillä- §123

» §685 tekemäisillään-tyyppisten muotojen sanaluokka

» §1521 verbiliiton olla tekemäisillään merkitys

» maiskautus §1004

» §1025 vuoron aloittamisessa

» mallisanajohto §161

» -man, -män (MA-infinitiivin instruktiivi, esim. piti tekemän) §123

» §452 modaalisen verbiliiton osana

» marginaalinen sija (vajaakäyttöisen nimityksenä) §1261 ↓

» -maton, -mätön, esim. korvaamaton, kiiistämätön §293

» -mattomissa, -mättömissä, esim. olla ulottumattomissa §1585

» menemätön aika §1523

» mennyt aika §1523

» mentaalinen verbi §461

» §471 infinitiivi- tai lauseobjektin valinta

» §472 lauseobjektin saavana verbinä

» §1578 episteemisen modaalisuuden kannalta

» §1607 modaalisen ilmauksen lähteenä

» §1672 direktiivisessä käytössä, esim. Kuvitelkaapa itse

» mi- (interrogatiivi-, relatiivi- ja kvanttoripronominien vartaloaines) §714

» miljoona, miljardi §776

» mimeettisyys §1460

» -minen, esim. uiminen §227

» §222 vs. muut teonimijohtimet

» §225 merkityksen suhde muihin teonnimijohdoksiin

» minimipalaute (dialogipartikkelin nimityksenä) §797 ↓

» minimivastaus §1680

» miniä-tyyppisten nominien taivutus §67

» mittailmaus §616

» §676 adverbin määritteenä, esim. tunnin myöhässä

» §706 etäisyydenilmauksen yhteydessä, esim. kahden kilometrin päässä täältä

» §903 määränilmauksena kvanttorilauseessa

» mittasana, esim. metri, pullo(llinen) §592

» -mma, -mmä, -ma, -mä, esim. kuulemma §397

» modaaliharmonia §1560

» modaalinen adjektiivi §1588

» §677 genetiivimääritteenä, esim. ilmeisen onnistunut

» §1589 predikatiivina nesessiivirakenteessa

» modaalinen adverbi §1601

» §667 adverbityyppinä, esim. ilmeisesti, takuulla

» §1602 käyttö väitelauseessa

» §1604 samassa lauseessa modaaliverbin kanssa, esim. täytyy välttämättä

» §1606 evidentiaalinen tai evidentiaalisessa käytössä, esim. näköjään, tiettävästi, varmaankin

» §1607 evidentiaalinen, havaintoverbistä kiteytynyt, esim. nähdäkseni

» modaalinen kommenttiadverbiaali, esim. ehkä, ilman muuta, suurella todennäköisyydellä §1000

» modaalinen lauseenvastike, modaalirakenne (tässä kieliopissa E-infinitiivin käyttötapa) §515 ↓

» modaalinen lausetyyppi (esim. väitelause, kysymyslause) §886

» §1678 kysymyslause lausetyyppinä

» modaalinen partikkeli §1601

» §397 sanatyyppi kuulemma

» §792 muiden partikkeliryhmien joukossa

» §802 kysyvä tulkinta, esim. Kai minä voin tulla?

» §1027 sijoittuminen vuoroon vs. muut partikkelit

» §1203 kyllä vastauksen alussa

» §1385 kyllä, kai tms. lauseen alussa, vrt. verbialkuinen sanajärjestys

» §1602 esiintyminen väite- ja kysymyslauseessa

» §1603 mahdollisuutta tai todennäköisyyttä ilmaiseva, esim. ehkä, kai, kenties

» §1604 vaikutusala suhteessa modaaliverbiin

» §1605 partikkelistunut lie, lienee, esim. Mitä lie siellä tapahtuu

» §1606 evidentiaalinen, esim. kuulemma, näemmä, tiemmä

» §1608 varmuus, vakuuttelu: tietenkin, tietysti, totta kai, toki, kyllä

» §1609 sanan kyllä modaalinen käyttö

» modaalioperaattori §1553

» modaalisuus §1551–1614 (luku)

» §1343 rakenteiden on tehtävä, on tehtävissä passiivimaisuus

» §1346 ↓ johdospassiivin tulkintana, esim. levittyy helposti

» §1352 ja nollapersoona

» §1353 nollapersoonalauseen tulkintana ilman modaaliverbiä, esim. Sen näkee

» §1354 nollapersoonaisessa nesessiivilauseessa

» §1362 rooli nollasubjektin tulkinnassa

» §1590 vs. modukset

» modaaliverbi §1562–1577

» §450 ja liittomuoto, esim. voi olla kaatunut ~ on voinut kaatua

» §469 infinitiivin kanssa esiintyvien verbien tyyppinä

» §1195 ellipsi modaalisissa verbiketjuissa

» §1352 suosivat nollapersoonaa

» §1600 potentiaalissa

» §1604 adverbin tai partikkelin vaikutusalassa

» §1612 ja kiellon vaikutusala

» §1669 voida ja saada direktiivisessä käytössä, esim. Ei saa koskea

» §1705 retorisissa kysymyksissä

» §1711 käyttö affektisissa rakenteissa

» moderatiivijohdos §294

» modifioija (verbin valenssiin vaikuttamattoman johtimen nimityksenä) §307 ↓

» §351 tässä kieliopissa muuntelujohdosten johdin

» modus §1590

» §111 kieliopillisena kategoriana

» §115 yleistä taivutuksesta

» §1551 vs. modaalisuus

» momentaaninen johdos §368

» §303 muuntelujohdosten alaryhmänä

» §351 muuntelujohdosten alaryhmänä

» §1735 affektinen käyttö, esim. leipasta kakku

» monikko, yksikkö, luku (eli numerus) §552

» §79 nominien taivutusjärjestelmässä, monikon tunnukset t, i ja j

» §80 monikon tunnusta edeltävät vartalonvaihtelut

» §83 monikon genetiivin päätevariantit

» §89 monikon partitiivin päätevariantit

» §386 vrt. i-aines adverbeissa, esim. huolissaan

» §558 lähinnä monikollisena esiintyviä sanoja, esim. häät, housut

» §559 pääasiassa monikollisina esiintyviä sanoja, myös yksikkö käytössä

» §716 persoonapronomineissa

» §750 ja sana kaikki

» §756 ja sanat molemmat, kumpikin

» §757 ja sanat kukaan, mikään

» §774 numeraaleissa, esim. kaksi lasta, kahdet avaimet

» §790 numeraalin sisältävässä ilmauksessa, esim. viisi muuta pelaajaa

» §952 monikollinen subjekti, yksiköllinen predikatiivi, esim. He ovat oikea riesa

» §1274 yleistä lukukongruenssista

» §1284 predikatiivin

» §1285 predikatiivin, tyyppi Kaksi heistä oli suomalaista ~ suomalaisia

» §1286 predikatiiviadverbiaalin, yleistä

» §1287 essiivisijaisen predikatiiviadverbiaalin, esim. odottivat jännittyneenä ~ jännittyneinä

» §1288 translatiivisijaisen predikatiiviadverbiaalin

» §1291 lukukongruenssi liittomuodoissa

» §1302 substantiivin ja sen määritteen lukukongruenssi

» §1304 monikollisen erisnimen yhteydessä, esim. puolueeton Turun Sanomat

» §1305 määritteet numeraalin yhteydessä, esim. nämä kaksi pientä lasta

» §1306 numeraalin yhteydessä, tyyppi loput ~ pyöreät ~ reilut ~ vajaat 30 asiakasta vs. vajaa 30

» §1307 numeraalin yhteydessä, tyyppi seuraavat 25 vuotta vs. 25 seuraavaa vuotta

» §1310 ja rinnastus, tyypit kuuluisat X ja Y, lahjakkuudet X ja Y

» §1311 ja rinnastus, tyypit Tampereen ja Turun yliopistot, uusi ja vanha hallitus, isän ja äidin mielessä

» §1312 ja rinnastus, tyypit Liisan- ja Mikonkadun ~ -katujen

» §1323 passiivin tulkinnassa

» §1349 ja nollapersoona

» §1435 pronominin ja korrelaatin, esim. ryhmä... se ~ he

» §1732 affektinen monikko, esim. Hyvät voinnit!

» §1734 affektinen jussiivin monikko, esim. Menkööt minne haluaa

» monikkosana §558

» §419 yhdyssanan määriteosana, esim. kasvonaamio

» §559 esiintyy myös yksikössä, esim. kärry, kärryt

» §774 ja numeraalin luku, esim. kahdet juhlat

» §1275 lukukongruenssin kannalta

» §1284 lukukongruenssin kannalta predikatiivilauseessa

» §1304 määritteet lukukongruenssin kannalta, esim. hauskoissa häissä

» §1422 ja kvantitatiivinen määräisyys tai epämääräisyys

» monikkovartalo §54

» monikon 1. genetiivi (eli monikkovartaloinen genetiivi, esim. opettajien) §84 ↓

» monikon 2. genetiivi (eli yksikkövartaloinen monikon genetiivi, esim. opettajain) §84 ↓

» monipersoonainen passiivi §1332–1346

» §336 automatiivisen johdoksen tulkintana

» §1287 ↓ tyypin olla tehtävänä lukukongruenssi

» §1313 passiivin lajina

» §1336 vaihtoehtoinen tulkinta aktiivina

» monipersoonaisuus §1313 ↓

» mora §14

» morfofonologinen vaihtelu §40

» morfologinen tempus (vs. liittotempus) §1523

» muodollinen subjekti §915

» §723 se-pronominin tehtävänä

» muotti §148

» §146 osana analogiailmiötä

» §148 ↓ taivutusmuotojen ja syntaktisten rakenteiden kannalta

» §152 lainasanojen mukauttajana

» §154 deskriptiivisanoissa

» §303 verbijohdosten muodostuksessa

» §371 adverbien kartuttajana

» §386 adverbien muodostuksessa, taivutustunnuksia sisältävä

» §391 (olo)tilaa ilmaisevien adverbien

» murtolukuilmaus, esim. puoli, puolitoista, kaksi ja puoli §781

» §782 tyypit kolmannes, kolmasosa

» -mus, -mys, esim. kysymys, koostumus §243

» §188 suhteellista paikkaa ilmaisevia, esim. selkämys, takamus

» mutta §1103

» §1034 kontrastin ja siirtymän merkkinä

» §1106 vs. vaan kieltolauseen jäljessä

» §1140 vs. vaikka

» §1192 ellipsissä, esim. Aamulla en juo teetä mutta illalla kyllä

» muu §766

» muuntaja (verbin valenssiin vaikuttavan johtimen nimityksenä) §307 ↓

» muuntelujohdos §351–370

» §303 ja muut morfologiset johdostyypit

» muuten (lausumapartikkelina) §810

» muutospassiivi, esim. tulla tehdyksi §1334

» §1333 monipersoonaisena passiivina

» §1337 vrt. yksipersoonainen passiivi

» §1338 käyttömahdollisuuksia

» §1339 aspektiominaisuudet vrt. yksipersoonainen passiivi

» §1342 vs. rakenteen tulla tehdyksi ~ tehtyä toinen tulkinta

» muuttaja (verbin valenssiin vaikuttavan johtimen nimityksenä) §307 ↓

» muuttamisjohdos §311–332

» §303 ja muut morfologiset johdostyypit

» muuttumisjohdos §333–350

» §303 ja muut morfologiset johdostyypit

» myöntöhakuisuus §1634

» §1635 myöntöhakuisia ilmauksia, esim. hyvinkin, melko

» §1694 vaihtoehtokysymyksissä, esim. Kuuluiko jostakin jotakin?

» myöntölause §1616

» §1638 ja kieltohakuiset ainekset, yleiskatsaus tyyppeihin

» määre (tässä kieliopissa määrite) §439

» määrite §439

» §563 vs. täydennys substantiivilausekkeessa

» §864 verbin vs. lauseen ydin

» §870 lauseen, lauseen valinnaisena jäsenenä

» määriteosa §403

» §398 määritysyhdyssanan osana

» §412 nominatiivin ja genetiivin vaihtelu

» §413 nominatiivin ja genetiivin vaihtelun työnjakoa

» §436 voi saada erillisen määritteen, esim. alkoholiin reagoimistapa

» määritysyhdyssana §408

» §398 yhdyssanan päätyyppinä

» §407 yhdysosien sanaluokkien yhdistymismahdollisuuksia

» määräisyys, definiittisyys §1409–1422

» §1276 monikollinen finiittiverbi määräisyyden merkkinä

» §1406 tyyppitapauksena tarkoitteen uudelleenmaininta

» määrän adverbi §656

» määrän adverbiaali §994

» määränilmaus §903

» §902 kvanttorilauseen piirteenä

» §956 predikatiivina, esim. Se on viisi prosenttia ~ ei ole viittä prosenttia koko summasta

» §1285 subjektilausekkeessa, vaikutus predikatiivin lukuun

» §1306 ja kongruenssi numeraalin sisältävässä lausekkeessa

» §1619 ja kiellon kohdistuminen, tulkintoja

» §1685 määrää koskevissa kysymyksissä

» -n (adverbeissa, esim. olla kaupan) §389

» -n (numeraaleissa: kymmenen, tuhannen, puolen tusinaa) §779

» -na, -nä, esim. höppänä, reppana (affektisia substantiiveja) §213

» -na, -nä, esim. kutina, ryminä (teonnimiä) §240

» nasaali §4

» -ne (verbeissä, esim. kuumenee : kuumeta) §348

» §349 suhde ntu, nty-johdoksiin

» negaatio (eli kielto) §1615

» neljäs persoona (yksipersoonaisen passiivin luonnehdintana) §1315 ↓

» §1324 ja possessiivisuffiksin hankaluus passiivissa

» nesessiivinen predikaatti §1581

» nesessiivinen verbiliitto §452

» §1670 direktiivisessä käytössä, esim. Työstä on jätettävä kaksi kopiota

» nesessiivirakenne §1581

» §505 infinitiivin sisältävä, esim. (Minun) täytyy mennä, keskeiset ominaisuudet

» §906 lausetyyppien näkökulmasta

» §920 milloin muu kuin genetiivisubjekti, esim. Pitäisi tulla sade

» §921 genetiivijäsenen eri analyyseja kielioppiperinteessä

» §1284 ↓ predikatiivin luvun vaihtelu

» §1354 keskeinen nollapersoonainen ilmaustyyppi

» §1355 nollapersoonainen vrt. passiivi

» §1364 nollapersoonainen vrt. muut modaaliverbit

» §1582 vs. tyyppi Meillä on tarkoitus mennä

» §1583 olla ja adjektiivipredikatiivi, esim. Meidän olisi järkevää mennä

» nesessiiviverbi, esim. täytyä, pitää §1573

» §457 yksipersoonaisena verbinä

» §505 ja nesessiivirakenne

» §1497 verbi pitää merkityksessä ’kuulemma, kerrotaan’

» §1554 ja deonttinen modaalisuus

» §1555 ja praktinen välttämättömyys

» §1565 vs. muut modaaliset verbit

» §1574 verbin täytyä käyttö

» §1575 verbin pitää käyttö

» §1576 pitää vs. täytyä menneessä ajassa

» §1668 direktiivisessä käytössä

» ne-vartaloiset verbit, esim. lämmetä, lämpenee §75

» §77 taipuvat osittain kuin ntU-vartaloiset, esim. huonota vs. huonontua

» nielaisu §1004

» niin §811

» §634 komparaatiossa

» §798 dialogipartikkelina

» §811 lausumapartikkelina, yhdistämässä lauseita ja ilmaisemassa paluuta päälinjalle

» §1018 etiäisrakenteessa

» §1046 itsenäisenä vastauksena

» §1073 paluun merkkinä parenteesista

» §1120 lauseiden rajan merkkinä, yhdistämässä adverbiaali- ja päälausetta

» §1160 ilmaustyypin niin mukava, että rakenne ja käyttö

» §1206 minimivastauksena kysymystyypissä Illallako te menette?

» nimikemäärite §598

» §599 erisnimen ja nimikemääritteen rakennesuhde, esim. lehtori Miettisellä

» §600 vs. etunimi ja tyypit mestari-Matti ja pikku Matti

» §601 genetiivimäärite taipumattoman nimikkeen edellä, esim. lukion rehtori Mia Mäelle

» §1062 vs. kiinteä appositiorakenne

» §1308 kongruenssi ja kongruoimattomuus

» nimipuhuttelu §1077

» §1078 ammatti-, sukulais- tai hellittelynimitys nimen yhteydessä

» nippumorfeemi §123

» §156 yhdysjohtimen kiteytymänä

» §386 adverbimuoteissa

» nipputunnus §57

» §110 ↓ passiivin tunnuksen ja persoonapäätteen hahmotus nippuna, esim. kerro-taan

» §123 infiniittisen verbimuodon osana

» -nko, -nkö, esim. tasanko, ylänkö §187

» -nna, -nnä, esim. keisarinna §194

» -nnainen, -nnäinen, esim. herännäinen, käännynnäinen §248

» -nne, esim. harjanne, kaivanne §187

» -nne, esim. tänne, sinne §396

» no §808

» nolla §775

» nolla-anafora (anaforinen nolla) §1431

» §1179 vrt. nominaalinen ellipsi

» §1362 vs. avoin nolla, nollapersoona

» §1443 samatarkoitteisten viittausten ketjussa

» §1444 keskustelupuheen viittausketjuissa

» nollajohto §171

» nollaketju §1358

» nollaobjekti §1359

» nollapersoona §1347–1365 (luku)

» §540 ↓ ja referatiivirakenne

» §827 sitä-partikkelin tulkintoja, esim. Ei sitä tiedä

» §900 ↓ verrattuna tilalauseeseen

» §913 subjektittomuuden tyyppinä

» §1565 modaalisuuden kannalta

» §1574 dynaaminen täytyy

» §1575 dynaaminen tai deonttinen pitää

» §1661 pyynnöissä, esim. Saako istua

» §1668 velvoittavassa nesessiivirakentessa, esim. Nyt täytyy pukea

» nollasitaatti (vapaan epäsuoran esityksen nimityksenä) §1488

» nollasubjekti §1347

» §1269 subjektipronominin poisjäänti, vrt. 1. ja 2. persoonat

» §1349 nollapersoonalauseen kieliopilliset ominaisuudet

» §1350 sanajärjestys: mitä subjektin paikalla?

» §1351 nollapersoona yhdyslauseessa

» §1352 modaaliverbin kanssa

» §1353 konkreettisen tai mentaalisen verbin kanssa

» §1354 genetiivisubjektin asemesta nesessiivirakenteessa

» §1356 genetiivisubjektin saavissa rakenteissa

» §1357 infinitiivin, esim. Oli ihanaa uida

» nomen acti (teon tuloksen nimityksenä) §226

» nomen actionis (teonnimen nimityksenä) §223

» nominaalilauseke (NP:n nimityksenä) §442 ↓

» nominaalimuoto (tässä kieliopissa infiniittinen muoto) §490

» nominatiivi §1230

» §82 monikon päätteen liittyminen vartaloon

» §409 yhdyssanan määriteosassa

» §410 yhdyssanan määriteosassa, merkityksen tulkintaa

» §910 perusubjektin tuntomerkkinä, vrt. kongruenssi

» §916 vs. partitiivi subjektin sijana

» §917 jäännöksetön, ylijäämän kieltävä tulkinta subjektissa

» §920 subjektin sijana nesessiivirakenteessa, esim. Kahvi pitää olla vahvaa

» §925 (totaali)objektin tuntomerkkinä

» §934 objektin sijana yksikössä vs. monikossa

» §935 objektin sijana monikossa

» §946 predikatiivin sijana vs. partitiivi, yleiskatsaus

» §949 predikatiivissa, vaihtelua, esim. ovat valmiit ~ valmiita, sisarukset ~ sisaruksia

» §950 predikatiivin sijana ekvatiivilauseessa

» §951 ilmaisee monikollisen predikatiivin sijana jäännöksettömyyttä

» §952 abstraktin predikatiivin sijana

» §954 vs. partitiivi subjektittomassa predikatiivissa, esim. Oli ihana ~ vaarallista uida

» §1180 ellipsi, lauseiden yhteisen subjektin sija

» §1181 ellipsi, passiivilauseiden yhteisen objektin sija

» §1229 subjektin ja predikatiivin tavallisin sija

» §1231 perusmuodon tehtäviä

» §1619 vs. partitiivi kielteisissä määränilmauksissa

» nominatiiviakkusatiivi (tässä kieliopissa nominatiivi objektin sijana) §1226

» nomini §438

» §65 taivutustyypit

» §78 yleistä taivutusmuodoista

» §97 millaisia taivutusmuotoja ja kuinka monta

» §715 pronomini nominina

» §770 numeraalit alaryhmänä

» nominijohdos §173–302 (luku)

» nominikantainen johdos, denominaalinen johdos §157

» §317 muuttamisjohdosten merkitysryhmiä, esim. luetteloida, harjata, kuopata

» §337 muuttumisjohdosten merkitysryhmiä, esim. helpottua, velkaantua, rantautua

» nominilauseke (NP:n nimityksenä) §442 ↓

» nomininjohdin §173

» notiivinen määräisyys (tässä kieliopissa määräisyys tai definiittisyys) §1421 ↓

» NP (eli substantiivilauseke) §442

» §562 rakennetyypit

» §595 rakenne eri tekstilajeissa, tilastotietoa

» -nta, -ntä, esim. kotonta, siintä §396 ↓

» -nta, -ntä, esim. paheksunta, kosinta §237

» §238 satunnaisempia johdoksia, esim. kätkentä, laskenta

» -nti, esim. syönti, juonti §236

» -nto, -ntö, esim. johdanto, uskonto (verbikantaisia) §239

» -nto, -ntö, esim. kesanto, avanto §187

» numeraali §770–791 (luku)

» §99 taivutus

» §1185 ja ellipsi, esim. tein maalin ja syötin kaksi

» §1276 subjektissa, verbin lukukongruenssi, esim. Kaksi miestä lojui sohvalla

» §1285 subjektissa, vaikutus predikatiivin lukuun

» §1302 yhdysnumeraali kongruenssin kannalta, esim. parillasadalla

» §1305 vaikutus määritteiden lukukongruenssiin substantiivilausekkeessa

» §1307 kongruenssi tyypissä seuraavat 25 vuotta ~ 25 seuraavaa vuotta

» NUT-partisiippi §521

» §68 taivutus, esim. väsynyt

» §122 tunnusvariantit ja vartalot

» §522 ilmaisee aiempaa tilannetta

» nyt sävypartikkelina, esim. Miten se nyt menikään? §823

» §824 puhefunktion vaikutus sävyyn

» näkökulma §1467

» §1066 ja deiktiset pronominit lohkeamissa

» §1443 toistuvien viittausten ketjussa

» §1467 referoinnissa alkuperäisen puhujan tai kertojan

» §1468 samassa referaatissa referoidun ja kertojan näkökulman mukaisia piirteitä

» §1474 referoidun ja kertojan näkökulmien sulautuminen referoinnissa

» §1491 oman ajattelun referoinnissa

» -o, , esim. huuto, sorto (teonnimiä) §230

» §231 vs. -u, -y -loppuiset teonnimet

» §250 verbivartalon kanssa identtisiä, esim. toivo, usko

» -o, , esim. jänö, sulho (affektisia substantiiveja) §209

» -o, (verbeissä, esim. arpoo, lihoo) §366

» objekti §925–942

» §480 eri roolissa saman verbin yhteydessä, esim. tyhjentää tankki öljystä ~ öljy tankista

» §484 kommunikaatioverbin, esim. sanoa sana, lohduttaa jotakuta, että...

» §748 ↓ joku ja jokin objektina

» §763 muutama ja jokunen objektina

» §764 moni, usea ja harva objektina

» §765 monta objektina

» §772 numeraali objektina

» §866 lauseen ydinjäsenenä

» §885 sivulause lauseobjektina

» §908 nominaalisten lauseenjäsenten joukossa

» §957 objektin piirteitä tuloslauseen predikatiivissa, esim. Minusta ei tule tutkijaa

» §1183 ellipsi, erisubjektisilla lauseilla yhteinen

» §1319 asema passiivilauseessa, usein subjektin paikalla

» §1320 subjektimaisuus passiivilauseessa

» §1349 nollapersoonalauseessa

» §1477 referaatin selvempi tai vähäisempi objektimaisuus

» objektiargumentti §908 ↓

» objektigenetiivi, esim. kahvin juonti §575

» §414 yhdyssanan määriteosana

» §579 suhde subjektigenetiiviin

» objektinominatiivi (yhdyssanassa, esim. kotieläinjalostus) §414

» obstruentti §4

» §30 tavun muodostuksessa

» -oi, -öi, esim. markkinoi, panikoi §331

» oi-, öi-vartaloiset verbit §73

» §76 yleisyys

» §331 johdoksina

» oikealle lohkeava lauseke (tässä kieliopissa lohkeama eteenpäin) §1065 ↓

» -oin, -öin (adverbeissa, esim. taannoin) §397

» -oitta, -öittä, esim. terävöittää §321

» -oitu, -öity, esim. koteloituu, politisoituu §342

» olla §456

» §107 taivutus, yksikön 3.persoona

» §115 modustaivutus

» §654 mukana paikallissijainen adverbi

» §1213 kannanotoissa ja niiden vastaanotossa

» §1581 nominin kanssa nesessiivirakenteena, esim. on pakko

» olosija §1235

» §474 verbin täydennyksenä, yleistä

» §475 verbin täydennyksenä, täydennysmuotissa

» §619 adjektiivin adverbiaalin muotona, esim. hyvä kaikessa

» §967 tulkintavaihtoehtoja paikan adverbiaalissa, subjektin vai objektin paikka?

» §968 tulkintavaihtoehtoja tilan adverbiaalissa, subjektin vai objektin tila?

» §982 erityyppisiä paikan ja tilan adverbiaaleja

» §1237 siirtymän ilmauksessa, esim. käydä suihkussa

» oma §1456

» ominaisuudennimi §175

» §62 taivuttamista vai johtamista?

» §66 taivutus

» §177 muodostus, johdinvariantit ja vartalotyypit

» §178 muodostus, vartalovaihtelua ja muuta epäsäännöllisyyttä

» omistuslause §895

» §511 mukana A-infinitiivi, esim. Minulla ei ole mitään antaa

» §533 mukana passiivin partisiippi, esim. Hänellä on laukut pakattuna

» §896 vs. eksistentiaali- ja intransitiivilause

» §897 muita jäseniä omistajan ja omistettavan lisäksi

» §923 onko omistuslauseessa subjektia?

» §1280 inkongruenssi, esim. Meillä on juhlat

» §1360 nollapersoonainen

» §1399 sisältää hajarakenteen, esim. Tästä minulla on pari esimerkkiä

» §1587 modaalinen käyttö Onko sinulla lainata veistä

» §1667 jussiivissa, esim. Hänellä olkoon oikeus vaieta

» omistusliite (tässä kieliopssa possessiivisuffiksi) §128

» omistussuhde (possessiivisuus) §898

» §574 substantiivin genetiivimääritteen tulkintana

» §898 eri lausetyypeillä ilmaistuna

» -onen, -önen, -nen, esim. lapsonen, kirjanen §208

» §208 ↓ kantasanattomia, esim. hyttynen, kärpänen

» onomatopoieettisuus §154

» §856 interjektioissa

» oppitekoisuus §146

» §165 verrattuna spontaaniin sananmuodostukseen

» §176 ominaisuudennimien

» §186 paikkaa ilmaisevien -lA-sanojen, esim. kahvila

» optatiivi (kuullos-tyyppisen muodon nimityksenä) §1659 ↓

» -os, -ös, esim. ostos, suomennos, kytkös §244

» §200 myös nominikantaisia, esim. kerros, seos

» osallistumiskehikko §1424

» osaobjekti (tässä kieliopissa partitiiviobjekti) §925 ↓

» osasana, esim. osa, pala §592

» §1285 subjektissa, vaikutus predikatiivin lukuun

» osma, objektinsijainen määrän adverbiaali §972

» §616 partisiipin yhteydessä, esim. tunnin kestävä

» §973 sijanvaihtelu, esim. odotin päivän, en odota koko päivää

» §1516 ja lauseen aspekti

» ostaa-tyyppisten verbien taivutus §72

» otsikko §880

» -pa, -pä (liitepartikkeli) §833

» §126 asema liitepartikkelien joukossa

» §834 verbialkuisessa lauseessa

» §835 direktiiveissä

» paikallissija §1235

» §418 yhdyssanan määriteosan sijana, esim. voimassaolo

» §654 tavan adverbeissa, esim. paitasillaan, väsyksissä

» §682 adjektiivi vs. adverbi, esim. turhaan, vinossa, lujilla

» §684 adverbi vs. substantiivi, esim. humalassa, huolella

» §688 paikallissijaisen substantiivin kiteytyminen adpositioksi, esim. (toisten) tiellä

» §970 adverbiaalin merkityksen tulkinta lauseaseman mukaan

» paikallissija-attribuutti (tässä kieliopissa substantiivin adverbiaali, esim. pikajuna Turkuun) §867

» paikan adverbi §648

» paikan adverbiaali §981

» §591 substantiivin adverbiaalimääritteenä, esim. pikajuna Turkuun, selän takana puhuminen

» §689 adpositiolauseke adverbiaalina

» §894 eksistentiaalilauseen osana

» §897 omistuslauseessa, esim. Minulla on takki harteilla

» §964 lauseessa useita, keskinäinen suhde

» §967 tulkintavaihtoehtoja, subjektin vai objektin paikka

» §987 vs. habitiivinen adverbiaali

» §1237 olosija siirtymän ilmauksessa

» paikanjohdos §185

» §185 rinnakkaisia muodosteita, esim. keittola ~ keittiö

» §187 pieniä tyyppejä, esim. kylmiö, jyrkänne, tasanko

» §188 suhteellinen paikka, esim. reunus, seinusta

» paikannimi §596

» §18 pitkät vokaalit

» §98 taivutus

» §190 ↓ ja -lAinen-johdin, esim. ruovesiläinen

» §192 kantana feminiinijohdokselle, esim. ranskatar

» §420 kongruoivat yhdysosat, esim. Mustanmeren

» §1242 taivutus sisä- vai ulkopaikallissijassa?

» §1302 eräät yhdysnimet kongruenssin kannalta, esim. Isossa-Britanniassa

» §1309 määritteet ja kongruenssi, esim. kauniille Punkalaitumelle

» paikanpitäjä §915

» §723 se-pronominin tehtävänä

» §1317 sitä, tässä passiivilauseessa

» §1350 sitä, tässä nollapersoonalauseessa

» §1372 ja lauseen sanajärjestyksen kenttäkuvaus

» paikkaisuus §446

» paitsi §708

» §808 lausumapartikkelina, esim. En tarvitse mitään, paitsi ehkä vettä

» §1097 kontrastiivis-additiivisessa rinnastuksessa, esim. paitsi puhdistaa, myös raikastaa

» §1109 ilmaisemassa poikkeussudetta, vs. mutta

» palataalinen äänne §5

» palautemorfeemi (dialogipartikkelin nimityksenä) §797 ↓

» paradigma (taivutusparadigman nimityksenä) §53

» paradigmaattinen jälkilisäys, esim. Aika on lyhyt, (nimittäin) vain kolme vuotta §1056

» parafraasi (anaforatyyppinä, esim. Raivio... se mies) §1429

» parenteesi (eli parenteettinen lisäys) §1071

» §841 mukana partikkeli vaikkapa, esimerkiksi

» §1004 vuoron rakenteen kannalta

» §1005 ja moniyksikköinen vuoro

» §1072 sijoittuminen syntaktiseen rakenteeseen

» §1073 partikkeli parenteesista paluun merkkinä, esim. niin, mutta

» §1112 adverbiaalilause toisen lauseen sisällä

» §1428 ja pronominin viittaussuhde

» pari (lukumäärän ilmauksena) §770

» parikonjunktio §815

» §1096 additiivisissa rinnastuksissa, esim. sekä – että, niin – kuin

» §1099 disjunktiivisessa rinnastuksessa joko – tai

» §1107 additiivis-kontrastoivasssa suhteessa, ei vain – vaan myös

» partiaalinen objekti (tässä kieliopissa partitiiviobjekti) §925 ↓

» partikkeli §792–863 (luku)

» §371 päätteen sisältäviä partikkeleja

» §680 vs. adverbi

» §708 vs. adpositio, esim. paitsi, kautta

» §788 numeraalien yhteydessä, esim. yli sata, yhteensä sata

» §793 termistä kielioppiperinteessä

» §863 rajankäyntiä: sama sana eri partikkeliryhmissä tai interjektiona, esim. ai, juuri, kanssa, niin, nyt

» §1003 lausumana

» §1027 vuoronalkuinen, yleiskatsaus

» §1031 vuoroa alkava eli, elikkä

» §1393 sijainti verbien välissä lauseen keskellä

» §1043 vuoron lopussa, esim. kato, kuule, siis, sitten

» §1489 repliikin alun merkkinä, esim. Se sano että joo ~ niin ~ hei että hän tulee

» §1693 temporaalinen kysymyslauseessa: joko, vieläkö

» §1717 affektisuuden ilmaisukeinona

» §1724 ironisessa imperatiivilauseessa, esim. Ole nyt siinä sitten ystävällinen

» partikkeliketju, esim. no niin, ai mutta §859

» §799 dialogipartikkelien, esim. ai jaaha

» §823 sävypartikkelin sisältävä, esim. jos nyt

» §1205 perusteleva no ku

» partikkelikysymys §1679

» partikkelivastaus §1201

» partikkeliverbi §455

» partisiippi §521

» §62 taivutusmuotoja vai johdoksia?

» §122 muototyypit tunnuksineen

» §122 ↓ 1. partisiippi (tässä kieliopissa VA-partisiippi)

» §122 ↓ 2. partisiippi (tässä kieliopissa NUT-partisiippi)

» §297 johdoksena

» §429 yhdyssanassa, esim. asiantunteva

» §490 infiniittimuotojen järjestelmässä

» §523 aikatulkinnoista ja niiden suhteuttamisesta

» §529 substantiivin määritteenä

» §536 predikatiivi vai liittomuoto?

» §632 adjektiivina, leksikaalistunut

» §1287 predikatiiviadverbiaalina ja kongruenssi

» partisiippilauseke §527

» §491 infiniittirakenteiden joukossa

» §521 vs. partisiippien käyttö muissa rakenteissa

» §528 sanajärjestyksen kannalta

» §531 vastaavuus relatiivilauseen kanssa

» §532 substantiivilausekkeen tehtävissä

» §533 predikatiiviadverbiaalina

» §1454 refleksiivisten ainesten tulkinta, esim. uraansa aloitteleva

» partisiippimuotoisen määritteen §529

» partisiippirakenne (referatiivirakenteen aiempi nimitys) §538 ↓

» partitiivi §1234

» §87 yksikön päätevariantit -A, -tA

» §89 monikon päätevariantit

» §90 monitavuisten nominien monikkomuodot

» §91 monikkomuotojen vaihtelu, esim. kriteereitä vs. kriteerejä

» §92 monikkomuotojen vaihtelu, tyyppi klinikoita ~ klinikkoja. klassikoita ~ klassikkoja

» §592 osasanan täydennyksen sijana, esim. pala leipää

» §628 pronominin ja adjektiivin liitossa, esim. jotain hyvää

» §635 vertailukohtaa ilmaisemassa, esim. sinua isompi

» §636 vs. kuin-rakenne vertailussa

» §686 adverbin sijamuotona, esim. peräkanaa, piruuttaan

» §703 genetiivin pari adposition yhteydessä, esim. talon lähellä vs. lähellä taloa; edellä, ympäri

» §765 monta ja montaa

» §916 subjektin sijana (yleiskatsaus)

» §925 objektin määrittelyperusteena ja sijana (yleiskatsaus)

» §930 objektin sijana, vs. nominatiivi, genetiivi tai akkusatiivi

» §946 predikatiivin sijana vs. nominatiivi

» §954 tavallinen subjektittomassa predikatiivissa, esim. Oli vaarallista uida

» §955 materiaalin ja sisältymisen predikatiivissa, esim. Takki on nahkaa, Se on Suomen parhaita

» §984 väylän tai reitin adverbiaalin sijana, esim. kulkea Kirkkokatua

» §997 kausaalisen adverbiaalin sijana, esim. tyhmyyttään

» §1181 ellipsi, passiivilauseiden yhteisen objektin sija

» §1182 objektina, ellipsin kannalta, esim. Häntä harmitti kun oli myöhästynyt

» §1223 adverbiaalin sijana vain rajallisesti

» §1226 nimityksen taustaa

» §1229 objektin tavallisin sija

» §1244 ↓ ominaisuuden ilmaustyypissä omaa kokoa XL

» §1510 rajapakoisen transitiiviverbin objektin prototyyppisenä sijana

» §1619 vs. nominatiivi kielteisissä määränilmauksissa

» §1733 affektinen, esim. Löytyy koiraa, kissaa ja lasta

» partitiiviobjekti §925

» §892 merkkinä vähäisemmästä transitiivisuudesta

» §902 kvanttorilauseessa, esim. Vastauksia saatiin paljon

» §930 vs. totaaliobjekti, yleiskatsaus

» §932 kieltolauseessa

» §933 kieltolauseeseen sisältyvän infiniittisen verbin objekti

» §1514 rajahakuisen transitiiviverbin objektivaihtoehtona

» §1515 rajahakuisen transitiiviverbin, merkitysvivahteita

» partitiivisubjekti §916

» §459 millaisten verbien kanssa esiintyy

» §893 eksistentiaalilauseen piirteenä

» §902 kvanttorilauseessa, esim. Vastauksia tuli paljon

» §910 vs. e-subjekti

» §917 ylijäämän salliva merkitys

» §918 kieltolausessa

» §919 milloin esiintyy objektillisessa lauseessa?

» passiivi §1313–1346 (luku)

» §1331 määritelmä eri kielissä

» passiivi (yksipersoonainen, esim. tehdään) §1315–1331

» §110 taivutus ja tunnusvariantit

» §827 sitä-partikkelin tulkintoja, esim. Siinä sitä ollaan

» §913 subjektittomuuden tyyppinä

» §1181 ellipsi, lauseilla yhteinen objekti

» §1284 ↓ ja predikatiivin luku

» §1313 passiivin lajina

» §1355 vastineena subjektiton nesessiivirakenne

» §1363 vs. nollapersoona

» §1364 modaaliverbin (voidaan) vs. nollapersoona (voi)

» §1449 objekti refleksiivisen aineksen korrelaattina, esim. Hänet vietiin kotiinsa

» §1734 affektinen käyttö, esim. Tuodaan keskelle kaatosadetta

» passiivikongruenssi §1292

» §1293 puhutussa kielessä

» passiivimuoto §1314

» §831 direktiivinä, hAn-partikkelillinen

» §838 direktiivinä, mukana partikkeli -s tai -pas, päs

» §1272 puhutun kielen persoonajärjestelmässä, esim. me tehdään se

» §1315 vs. monikon 1. persoona me käytiin, käydään

» §1654 yleistä käytöstä direktiivinä, esim. Lähdetään jo

» §1655 direktiivinä, käyttöyhteyksiä

» §1673 tyyppi Voidaanhan me mennä vetoavana pyyntönä

» §1696 kysymyslauseen direktiivikäytössä, esim. Eiköhän lähdetä

» passiivinen johdos, passiivijohdos (tässä kieliopissa muuttumisjohdosten alatyyppi) §334 ↓

» passiivinen partisiippi §521

» §529 valenssin kannalta

» §529 agenttipartisiipin passiivitulkintaisuus

» §530 yleensä transitiiviverbistä, mutta esim. kiistelty sopimus

» §1314 passiivirakenteiden osana

» §1333 monipersoonaisessa passiivissa, esim. tulla valituksi

» §1343 rakenteissa on tehtävä, on tehtävissä

» §1586 modaalinen merkitys

» patientti (semanttinen rooli) §446

» §912 subjektin roolina

» §928 objektille ominaisena roolina

» §1584 subjekti rakenteessa olla tehtävissä

» pejoratiivisuus §206

» §857 ↓ ihmistä kuvailevissa sanoissa, esim. heihei, titityy

» penultima §80

» §90 vaikutus pitkien sanojen monikon genetiiviin ja partitiiviin

» §91 ja monikon genetiiviin ja partitiiviin vaihtelutendenssit

» perfekti §1534

» §1472 referoinnissa edustaa suoraa esitystä

» §1535 relevanssi puhehetken kannalta

» §1536 päätelmä, referointi

» §1537 jatkuvuus, esim. Olen asunut täällä vuoden

» §1538 vs. imperfekti

» §1547 ja futuurinen merkitys

» §1574 on täytynyt yleensä episteeminen

» perfektiivinen (eli rajattu aspekti) §1500

» performatiivisuus §1579

» performatiiviverbi §1671

» perifrastinen passiivi §1331

» permissiivirakenne §502

» §313 vs. teettojohdos, esim. antaa rakentaa ’rakennuttaa’

» §471 verbien sallia, suoda ja käskeä täydennysvaihtoehdot

» §502 ↓ ja erikoislausetyyppi

» persoona §106

» §716 pronominijärjestelmässä

» §717 vrt. ihmistarkoitteisuus pronomineissa

» §1272 monikon 1., puhutun kielen ja yleiskielen erilaiset persoonajärjestelmät

» §1326 passiivimuodon tulkinta monikon 1. persoonaksi

» §1330 yleistävä monikon kolmas sanovat vs. passiivi sanotaan

» §1348 nollasubjektilauseen 'minä'-tulkinta vs. yleistävyys

» §1349 nollapersoona persoonajärjestelmässä

» §1365 yleistävä toinen persoona

» persoonakongruenssi §1268

» §1269 3. persoonassa

» §1270 ekvatiivilauseessa, esim. Tuo mies olen minä

» §1271 ja rinnasteinen subjekti, esim. minä ja sinä tulemme, Mikko ja sinä tulette

» §1272 vs. passiivimuoto monikon 1. persoonassa

» persoonamuoto §107

» persoonapronomini: minä, sinä, hän, me, te, he §716

» §100 taivutus

» §144 kliittistynyt, esim. ootsä

» §717 merkitys ja kieliopilliset ominaisuudet vs. demonstratiivipronominien

» §718 määritteenä relatiivilause

» §719 appositiorakenteessa: me naiset

» §895 omistettavana omistuslauseessa, esim. onneksi minulla on sinut

» §914 ilmipano vs. poisjättö subjektina

» §923 omistuslauseessa verbin jälkeen, esim. Sinulla on minut

» §935 objektina

» §1167 ja relatiivilauseen restriktiivisyys tai epärestriktiivisyys

» §1294 possessiivikongruenssin osana

» §1365 yleistävä toinen persoona

» §1409 luontaisesti määräinen

» §1423 osana deiksistä

» §1467 referaatissa alkuperäisen tai nykyisen puhetilanteen mukaan

» persoonapääte §107

» §1423 osana deiksistä

» persoonataivutus §107

» persoonaton (yksipersoonaisen vastineena) §1313 ↓

» perusaste (positiivi, vs. komparatiivi ja superlatiivi) §633

» peruslukusana §770

» perusmuoto §53

» §42 suhde astevaihteluun

» §493 A-infinitiivin

» perusosa (edusosan nimityksenä) §404 ↓

» perussana §145

» §146 uudet perussanat vs. sananmuodostus

» §147 sanahahmon kannalta

» §149 historiallisesti katsoen

» perussubjekti §910

» §891 monikäyttöisissä lausetyypeissä, vs. erikoislausetyypit

» §920 vrt. nesessiivirakenteen genetiivisubjekti

» §922 vs. erikoislausetyyppien subjektit

» §1321 passiivi mahdollinen samoissa rakenteissa

» §1338 monipersoonaisen passiivin subjekti

» -pi, esim. suap, tahtoopi §107 ↓

» pitkä tavu §11

» pivot-rakenne (limittäisrakenteen nimityksenä) §1017 ↓

» pleonastisuus (johtamisessa) §156

» §316 tunnekausatiiviverbeissä

» §325 -tutta, -tyttä-johtimessa

» pluskvamperfekti §1540

» §1472 voi referoinnissa edustaa alkuperäisen tilanteen imperfektiä

» §1473 referoinnin aikamuotona

» §1496 osoittamassa toiselta kuultua tietoa

» §1541 tapahtumien aikajärjestyksen ilmaisemisessa

» §1574 oli täytynyt yleensä episteeminen

» poikkeussuhde, esim. Juoksen joka päivä, paitsi perjantaisin §1109

» §1110 ilmaisutyypit vain, ei muuten kuin

» polaarinen ellipsi §1190

» polaarinen interrogatiivilause (vaihtoehtokysymyksen nimityksenä) §1679

» polaarisuus §1635

» §849 fokuspartikkelien, esim. jopa ja edes

» §851 temporaalisen partikkelin: jo, vielä vs. (ei) enää, (ei) vielä

» §1267 ↓ vrt. kongruenssi-ilmiöt

» §1639 ↓ enää myönteisessä lauseessa

» §1694 vaihtoehtokysymyksen

» possessiivikongruenssi, esim. minun kissani §1294

» §1296 vs. possessiivisuffiksin refleksiivinen käyttö

» §1297 infiniittisissä rakenteissa, esim. minun tullessani

» §1298 kongruoimattomuutta yleiskielessä

» §1299 kongruenssivaihtelua kirjoitettun kielen infiniittisissä rakenteissa, esim. heidän kirjoittamissa

» §1300 kongruoimattomuus puhutussa kielessä

» §1301 tilastotietoa Helsingin puhekielestä

» possessiivinen johdos §261

» §284 muita johtimia kuin -inen

» possessiivisuffiksi §95

» §62 taivutuspääte vai liite?

» §96 merkitys ja käyttö eri sanaluokkien sanoissa

» §128 verrattuna liitepartikkeleihin

» §386 taivutusmuotoisissa adverbeissa, esim. huolissani

» §513 A-infinitiivin translatiivissa

» §539 referatiivirakenteessa, subjektin samastus

» §546 temporaalirakenteessa

» §614 suhteutusadjektiivissa, esim. hänen näköisensä, kaltaisesi

» §626 substantiivisesti käytetyn adjektiivin osana, esim. nuoremme

» §691 postposition osana, esim. takanani

» §717 eronteossa persoona- vs. demonstratiivipronomini

» §729 refleksiivipronominissa itse

» §731 refleksiivipronomini ilman possessiivisuffiksia

» §732 resiprookkipronominissa toinen

» §1244 kokonaisuuden osan ominaisuuden ilmauksissa, esim. käsistään kätevä

» §1264 pakollinen komitatiivi-ilmauksissa

» §1294 kongruenssin kannalta

» §1295 ilman pronominimääritettä, esim. serkkupoikansa Marcus Grönholm

» §1296 refleksiivinen, esim. Minä myin autoni, vrt. possessiivikongruenssi

» §1301 tilastotietoa Helsingin puhekielestä

» §1445 milloin toimii refleksiiviaineksena

» §1456 ja sana oma

» postpositio §687

» §693 vs. substantiivi

» §701 substantiivilausekkeen sijainti adposition jäljessä vs. edellä

» §705 substantiivilauseke kummalla tahansa puolella, usein abstrakti, esim. kohden, kohti, pitkin, vasten

» §1266 kaa ’kanssa’ ja sen sijapäätemäisyys

» postpositiolauseke, PP §699

» potentiaali §1597

» §115 muotojen lie ja lienee asema

» §117 taivutus, esim. antanee, lienevät hypänneet

» §1526 ja tempus

» §1545 futuurinen merkitys

» §1598 ilmaisee epäröintiä ja pohdiskelua kysymyslauseissa

» §1599 alisteisissa lauseissa

» §1600 modaaliverbin, esim. voinette, täytynee

» §1665 preesens velvoitteena, esim. Palauttanet teoksen ensi tilasssa

» -ppi, esim. kymppi §220

» pragmaattinen partikkeli (partikkelien nimityksenä) §793

» praktinen modaalisuus §1555

» predikaatti §868

» §450 moniverbinen, esim. on tehtävissä, ei olisi voinut muuttua

» §454 verbi-idiomi moniosaisena predikaattina, esim. käydä kaupaksi

» §455 partikkeliverbi moniosaisena predikaattina, esim. pitää yllä

» §456 olla-verbillisen lauseen

» §865 predikaattiverbi ja lause tekstissä

» §869 nimityksen taustaa

» §1649 mikä voi toimia käskylauseen predikaattina?

» predikatiivi §943–958

» §624 adjektiivi ja lause, esim. Olin varma, että...

» §866 lauseen ydinjäsenenä

» §897 omistuslauseessa, esim. Minulla on pää kipeä

» §901 tilalauseessa, esim. On sateista

» §904 tuloslauseessa, esim. Minusta tulee kuuluisa, Hänestä tehtiin ministeri

» §908 nominaalisten lauseenjäsenten joukossa

» §1152 lause predikatiivina vs. subjektina, esim. Yleinen uskomus on, että...

» §1183 ellipsi, erisubjektisilla lauseilla yhteinen

» §1229 nominatiivi tavallisin sija

» §1284 kongruenssi subjektin kanssa

» §1323 passiivissa monikollinen, esim. ollaan yksimielisiä

» §1336 monipersoonaisessa passiivissa, esim. olla jäätikön peittämä

» §1400 lauseessa hajarakenne, esim. Siihen voi olla tyytyväinen

» §1733 affektinen partitiivi, esim. olla isoa miestä

» predikatiiviadverbiaali §974

» §487 ja verbin rektio

» §683 adjektiivi vs. adverbi, esim. olla kipeänä

» §866 lauseen ydinjäsenenä

» §897 omistuslauseessa, esim. Minulla on koira turvana

» §908 nominaalisten lauseenjäsenten joukossa

» §1336 monipersoonaisessa passiivissa, esim. tulla valituksi

» predikointi §908

» §869 semanttiselta kannalta

» predikoiva lauseenjäsen §908

» preesens §1527

» §1472 referoinnissa

» §1528 missä mielessä kuvaa puhehetken aikaista tilannetta

» §1529 viittaamassa menneeseen

» §1544 ja ilmauksen futuurinen merkitys

» §1549 ja ’tuleva menneessä’ -tulkinta

» §1597 potentiaalin preesensin tehtävä

» preferenssijärjestys §1198

» preferointi §1198

» §1205 kielellisiä merkkejä kielteisissä vastauksissa

» §1215 kielellisiä merkkejä erimielisissä kannanotoissa: no, mm

» §1216 kielellisiä merkkejä direktiivistä kieltäytymisissä

» prefiksi §172

» §12 tavutuksen kannalta vierassanoissa

» §406 yhdyssanassa

» §416 vierasperäinen, yhdysosamuotona

» prepositio §687

» §701 substantiivilausekkeen sijainti adposition edellä vs. jäljessä

» §705 substantiivilauseke kummalla tahansa puolella, usein abstrakti, esim. kohden, kohti, pitkin, vasten

» prepositiolauseke, PP §699

» preteriti (tässä kieliopissa imperfekti) §1530 ↓

» privatiivinen johdos §317

» proadjektiivi §715

» §569 paikka substantiivin tarkennemääritteenä, esim. se sellainen grillikatos

» §583 paikka substantiivin määritteenä vs. yksilöivä adjektiivi, esim. ainoat sellaiset teokset

» §610 adjektiivityyppinä

» §629 substantiivikäytössä, esim. jotain sellaista, tärkeä sellainen

» §721 demonstratiivinen, yleistä

» §725 demonstratiivisen proadjektiivin sellainen, semmoinen, tällainen, tämmöinen, tuollainen, tuommoinen merkitys

» §739 relatiivinen, esim. kirja, jollaisen haluaisin; sellaisena, millainen se ennen oli

» §1161 konsekutiivisen rakenteen sellainen (x) että kiinteänä osana

» §1411 ilmaisemassa epämääräisyyttä, esim. Otetaan semmonen piikkainpora

» §1423 osana deiksistä

» §1436 anaforinen, ilmaisee tyypin samuutta

» §1682 interrogatiivinen, esim. Millainen siitä tuli?

» proadverbi §715

» §616 interrogatiivinen adjektiivin määritteenä, esim. miten hauskaa

» §668 demonstratiivinen, esim. täällä, silloin, adverbityyppinä

» §669 interrogatiivinen, esim. miksi, kuinka adverbityyppinä

» §669 relatiivinen jolloin, jonne adverbityyppinä

» §721 demonstratiivinen, esim. täällä, silloin, yleistä

» §726 demonstratiivinen lokatiivinen siellä, sieltä, sinne, täällä, tuolla jne., vs. pronomini

» §727 demonstratiivinen lokatiivinen, rakenteet vs. pronominin muodostamat, esim. täällä kotona vs. tässä kodissa

» §728 demonstratiivinen lokatiivinen, merkitys, esim. täällä vs. tässä, tuonne vs. tuohon

» §734 interrogatiivinen millainen, mimmoinen, kysymyslauseen tunnusmerkkinä

» §738 relatiivinen, valinta minne vs. jonne, missä vs. jossa

» §741 kvantifioiva, esim. jossakin, (ei) koskaan

» §1309 paikannimen yhteydessä kongruenssin kannalta, esim. siellä Kuubassa

» §1423 osana deiksistä

» §1433 lokatiivinen, esim. siellä, anaforinen käyttö

» §1434 temporaalinen, esim. silloin, anaforinen käyttö

» §1467 valinta referaatissa alkuperäisen tai nykyisen puhetilanteen mukaan

» §1682 interrogatiivinen, esim. Minne sinä menet?

» produktiivisuus §164

» §61 taivutus vs. johtaminen

» §148 ↓ muotin

» progressiivinen rakenne, esim. olla tekemässä §1519

» §1504 vs. statiivisuus

» §1520 vs. ennakoiva merkitys

» prolatiivi §385

» §62 sija vai adverbityyppi?

» §984 väylän tai reitin adverbiaalin muotona, esim. maitse, puhelimitse

» §1265 itse-aines sijapääte vai adverbin johdin?

» pronomini §713–769 (luku)

» §138 joka, mikä, kuka ja liite -kA

» §894 eksistentiaalilauseen e-subjektina, esim. Niitä riittää

» §902 kvanttorilauseen teemana, esim. Meitä ~ niitä on paljon

» §953 partitiivimuotoinen predikatiivina, esim. Et voi olla molempia

» §1228 yleisimmät sijamuodot teksteissä

» propositio §887

» §794 ja partikkelit

» §1553 ja modaalisuus operaattorina

» propositionaalinen asenne §1561

» §461 mentaalisen verbin tyyppinä, esim. epäillä, tietää

» propri (erisnimen nimityksenä) §553

» pro-sana §715

» §1715 affektinen käyttö, esim. Sinä se siinä vaan istut

» prosentti-ilmaus §782

» prosessi (tapahtumatyyppi) §1506

» prosodia §795

» §800 dialogipartikkeleissa, esim. sanojen niin, joo, ahaa kesto ja sävelkulku

» §822 sävypartikkelien

» §1003 ja lausuma

» §1004 ja vuoron rakenne

» §1010 puheen jaksotuksessa

» §1015 limittäisrakenne prosodisena kokonaisuutena

» §1037 vuoron loppumisen ennakoinnissa

» §1038 vuoron lopun tulkinnassa

» §1047 partikkelin mm

» §1050 ↓ partikkelien tulkinnassa

» §1073 ja parenteesin erottuminen puheessa

» §1203 kyllä-sanalla alkavissa ilmauksissa

» §1207 ilmaisemassa hämmästelyä

» §1213 toiston yhteydessä vastauksissa

» §1366 ja lauseen sanajärjestys

» §1460 äänen sävy suoran esityksen merkkinä

» §1464 referoinnin merkkinä

» §1485 ilmaisee referoidun puheen tapaa, vs. johtolause

» §1492 ajatusten referoinnissa

» §1690 lausekekysymyksissä, esim. Siirikö on lähdössä Italiaan?

» §1709 affektisessa tehtävässä

» -pu, -py, esim. luopuu, syöpyy §346

» puheaktipersoona §1424

» §1445 ja refleksiiviset ainekset, esim. Tuijotin itseäni ~ varpaitani

» §1704 ja väitelauseen käyttö kysymiseen, esim. Kysyisin...

» puheaktipronomini: minä, sinä, me, te §716

» §717 vrt. ihmistarkoitteisuus ja logoforinen hän

» puheaktiverbi (kommunikaatioverbin nimityksenä) §483

» puheenaihe §1019

» §811 ja paluu päälinjalle partikkelilla niin

» §1019 esiin nostaminen syntaktisella etiäisellä

» §1022 esiin nostaminen itsenäisellä substantiivilausekkeella

» §1029 esiin nostaminen partikkelilla tms., esim. mitenkäs, mites

» §1438 merkitys viittaussuhteen tulkinnassa

» puheenvuoro (yleensä: vuoro) §1003

» puhefunktio §886

» §824 partikkelin nyt sävyjä lausumassa

» §829 ja kliittiset sävypartikkelit

» §836 partikkelin -s sävyjä

» §884 ja päälause

» §889 käskylauseen

» §1646 direktiivisyyteen liittyviä nimityskäytäntöjä

» §1712 ja eksklamatiivilause

» puhehetki (tempuksen kuvauksessa) §1524

» puhekuvio §1665 ↓

» puherutiini §1197

» §1021 puhelinkeskustelussa, esim. täällä Maija, no hei

» puhetilanne §1003

» §1424 ja deiksis

» §1467 referoinnissa näkökulmana alkuperäinen tai kertomistilanne

» §1468 samassa referaatissa aiemman ja kertomistilanteen mukaisia piirteitä

» puhetoiminto §1004

» §808 no erottamassa kahta puhetoimintoa

» §809 jos ehdotuksen merkkinä

» §810 muuten siirtymän merkkinä

» §843 ja kin-partikkelin sävyt

» §859 ja partikkeliketju

» §864 suhteessa lausumaan

» §1007 suhde vuoroon

» §1025 ilmenee usein vuoron alusta

» §1035 oman puhetoiminnon perusteleminen

» §1052 lisäyksen tehtävä vuorossa

» §1079 yhdyslause yhtenä puhetoimintona

» §1089 rinnasteisten lauseiden muodostamana

» §1114 adverbiaalilause omana puhetoimintonaan

» §1115 restriktiivinen adverbiaalilause sisältyy hallitsevan lauseen puhetoimintoon

» §1218 puhetoiminnon ennakkoehtoihin liittyvät valmistelevat vuorot

» §1220 rutiininomaisissa tilanteissa, esim. puhelinkeskustelun lopettamisessa

» §1460 mitä referoidun puhetoiminnon piirteitä suora esitys voi välittää?

» §1492 puhetoiminnon kuvaaminen taka-alaistaa, vs. suora esitys

» §1678 kysyminen

» puhujanvaihdos §1004

» §1037 missä kohdissa puhetta tapahtuu

» §1486 osoittaminen referoinnissa

» puhuttelu §1077

» §1051 reaktiona partikkeli no

» §1078 puhutteluilmaus ja huomionkohdistin, esim. hei ~ kuule poju

» §1078 ↓ termistä: nimen käyttö vs. persoonapronomini tai -muoto

» §1460 suorassa esityksessä

» puhutteluilmaus §1650

» §858 mukana huomionkohdistin

» §1021 lausekkeen itsenäisenä käyttötapana

» §1058 liitekysymyksessä

» §1651 millaisissa tilanteissa käytetään

» §1652 vs. subjekti imperatiivilauseessa

» puhuttelujohdos §356

» puhuttelulisäys §1077

» §1078 tyyppejä, esim. nimi, johtaja, äiti kulta

» §1727 vrt. voimasana

» puiteadverbiaali §962

» §870 lauseen määritteenä

» §1179 ↓ vaikutusala yhdyslauseissa, vrt. ellipsi

» §1328 passiivilausessa, esim. Meillä siivotaan

» §1351 nollapersoonalauseen alussa

» §1379 tulkinta lauseen alussa, esikentässä

» §1653 imperatiivilauseen alussa, esim. Pulmatilanteessa soita 37455

» punktuaalinen tapahtuma §1505

» §1511 ja rajaava verbi

» §1520 ja olla tekemässä -verbiliitto

» puoli, puolet (numeraalina) §778

» puolivokaali §4

» päin, esim. istua menosuuntaan päin §710

» päivämäärä §697

» §697 tyyppi mennessä

» §698 tyyppi alkaen

» §712 mukana asti, saakka

» päälause §883

» pääpaino §13

» §399 yhdyssanassa

» §857 interjektioissa

» pääsana §441

» pääte (vs. tunnus muissa kieliopeissa) §53 ↓

» päättely (perfektin käytössä) §1536

» päättymättömyys (aikasuhde) §522

» §523 mihin partisiippien aikatulkinta perustuu

» pääverbi §450

» §108 kielteisen liittomuodon osana

» §109 muoto kieltotaivutuksessa

» §112 liittotempuksen osana

» rajaamaton aspekti §1498

» rajaamattomuus (partitiivin merkityspiirteenä) §1234

» restriktiivinen relatiivilause, rajaava relatiivilause §1165

» §1166 tulkintaperusteita

» rajaava verbi §1511

» §352 momentaanisen verbin aspekti

» §1499 tilannetyyppien kuvauksen kannalta

» rajageminaatio §34

» §35 murre-erot

» §127 liitepartikkelien yhteydessä

» rajahakuinen verbi §1513

» §1499 tilannetyyppien kuvauksen kannalta

» rajakahdennus (rajageminaation nimityksenä) §34 ↓

» rajapakoinen verbi §1509

» §352 frekventatiivisen verbin aspekti

» §1499 tilannetyyppien kuvauksen kannalta

» rajapidennys (rajageminaation nimityksenä) §34 ↓

» rajattu aspekti §1498

» reaktiivisuus §856

» §823 partikkelien käytössä

» §856 interjektioiden

» §1382 ja lauseen reema-alkuinen sanajärjestys

» §1386 ja lauseen verbialkuinen sanajärjestys

» reema §1370

» §869 ja predikaatti

» §1191 kontrastointi polaarisessa ellipsityypissä Tämä on ravintola eikä lukupaikka

» §1374 subjekti reemana lauseen lopussa

» §1381 sisältää nominaalisia lausekkeita tai pelkän verbin

» §1382 alussa eli reaktiivisen lauseen esikentässä

» §1389 ominainen lauseen lopulle

» §1617 tyypillinen kiellon kohde lauseessa

» referaatti §1459

» §1457 ja johtoilmaus referoinnin tyyppitapauksessa

» §1458 eriasteinen sulautuminen kerrontaan

» §1467 näkökulman vaikutus muotoon

» §1489 johtoilmauksen ja referaatin raja puheessa

» referatiivimuoto §538

» §123 -van, -neen, -tun jne. nipputunnuksena

» §542 vaikutelmaverbien yhteydessä, esim. näyttää onnistuvan

» referatiivirakenne §538

» §123 muotoaineksena nipputunnus -vAn, -neen, -tUn

» §471 verbin objektivaihtoehtona, vs. infinitiivi tai lause

» §473 millaisten verbien kanssa että-lauseen vaihtoehto

» §534 verrattuna objektin ja VA-partisiipin translatiivin muodostamaan rakenteeseen

» §540 passiivimuotoinen, esim. Uskon häntä kohdeltavan hyvin

» §541 verbinjälkeisen NP:n sija, esim. Luulisi siellä olleen leiri ~ leirin

» §542 subjektina, esim. Ilmeni hänen muuttaneen

» §1296 samasubjektisuus hallitsevan lauseen kanssa, vrt. possessiivikongruenssi

» §1461 referointikeinona

» §1469 possessiivisuffiksi logoforinen, esim. Hän kertoi lukeneensa tekstin

» §1564 modaaliverbin esiintymäympäristönä

» referentiaalinen ketju §1443

» referentiaalinen merkitys (denotaatio) §1406 ↓

» referentiaalisuus §1406

» §688 epäreferentiaalisuus ja adpositiomaisuus, esim. (toisten) tiellä

» referointi §1457–1513 (luku)

» §1536 ja perfekti

» §1592 konditionaalin referoiva käyttö

» refleksiivinen johdos §334

» §303 muiden muuttumisjohdosten joukossa

» §303 vs. johdostyyppi ja johtamaton refleksiivinen verbi

» §335 yleistä muodostuksesta

» refleksiivinen possessiivisuffiksi §1445

» §1324 passiivilauseessa

» §1349 nollapersoonalauseessa

» §1446 vaihtelu puhutussa kielessä, esim. Mä en koske mun tiliin

» refleksiivinen pro-aines, refleksiiviaines §1445

» §1447 työnjako hän, se-pronominien kanssa

» §1448 korrelaatti perustapauksessa

» §1449 korrelaattina objekti tai adverbiaali

» §1450 korrelaatti yleensä elollinen

» §1451 sijainti suhteessa korrelaattiin

» §1452 korrelaatti infinitiivejä sisältävissä lauseissa

» §1453 päättelyn merkitys tulkinnassa

» §1454 korrelaatin tulkinta adjektiivi- ja partisiippilausekkeessa

» §1455 korrelaatin tulkinta abstraktissa substantiivilausekkeessa

» refleksiivipronomini §729

» §104 taivutus, esim. itsellesi

» §335 verbin yhteydessä, vrt. refleksiiviverbi

» §482 resultatiivimuotissa, esim. liikkua itsensä hikeen

» §539 ↓ subjektin samastus referatiivirakenteessa, vs. possessiivisuffiksi

» §730 kieliopillisia esiintymisrajoituksia

» §731 joskus itse ilman possessiivisuffiksia

» §768 vrt. kontrastoiva itse

» §769 vrt. muut itse-sanan käytöt

» §1324 passiivilauseessa

» §1349 nollapersoonalauseessa

» refleksiivisyys §335

» §1445 lauseensisäisenä anaforana, esim. Poika pesi itsensä ~ kätensä

» refleksiivitaivutus §335 ↓

» rektio §1225

» §448 osoituksena täydennyksen riippuvuudesta

» §961 verbin adverbiaalitäydennys, esim. tykätä jostakin, muuttua joksikin

» rektioadverbiaali §487

» §908 nominaalisten lauseenjäsenten joukossa

» rektioverbi §487

» relatiivilause §1164–1171

» §624 adjektiivin määritteenä, esim. ainoa, joka tulee.

» §718 persoonapronominin määritteenä

» §735 ja relatiivipronomini

» §884 sivulauseena

» §1069 epärestriktiivinen, lisäyksenä

» §1123 verrattuna kun-lauseeseen

» §1124 jolloin- vs. kun-lause

» §1175 yhteiset piirteet kuin-rakenteen kanssa

» §1270 kongruenssi päälauseen pronominin kanssa, esim. teiltä, jotka murehditte

» §1402 osana hajarakennetta

» §1404 osana hajarakennetta tyypissä Kauppa se on joka kannattaa

» relatiivinen infinitiivilauseke §512

» relatiivipronomini §735

» §102 taivutus

» §714 muotorakenteen kannalta

» §736 vaihtelu joka, kuka, mikä yleiskielessä ja puhutussa kielessä

» §737 pronominin valinta selvän korrelaatin puuttuessa

» §738 vrt. proadverbi paikanilmauksissa: siellä, minne muut eivät löydä

» §739 vrt. proadjektiivi: kirja, jollaisen ~ jonka haluaisin

» §1302 lukukongruenssista suhteessa korrelaattiin

» relatiivisana (eli pronomini, proadverbi tai proadjektiivi) §738

» relationaalinen substantiivi §1361

» remaattinen (lauseen osa) §1370

» reseptiivinen johdos §337

» resiprookkinen verbi §486

» resiprookkipronomini §732

» §104 taivutus, esim. toisiaan, toinen toistaan

» §733 rakennevaihtoehdot toisiaan, toistaan, toinen toistaan

» resiprookkisuus §732

» §355 frekventatiivisen verbin merkityksenä

» §949 ja predikatiivin sija, esim. He ovat ystävykset

» resonantti (eli sonorantti) §4

» restriktiivinen adverbiaalilause §1114

» restriktiivinen määrite §565

» §719 ↓ ne naiset vrt. me naiset

» resultatiivimuotti §482

» §892 ja transitiivisuus

» §1509 lauseen aspektin näkökulmasta

» resultatiivisuus (aspektia ja objektia kuvaavana terminä) §1500

» §1511 vs. rajaava verbi

» retorinen kysymys §1705

» §823 mukana nyt-partikkeli, esim. Miten se nyt taas menikään.

» §832 mukana hAn-partikkeli

» §837 mukana s-partikkeli

» §851 mukana temporaalinen partikkeli, esim. Mitä meillä enää on

» §1074 sanahaussa

» §1594 konditionaalissa, esim. Kukapa minua uskoisi

» §1598 potentiaalissa, esim. Tienneekö kukaan

» §1644 kieltolauseessa myöntöelementtejä, esim. -kin

» §1706 käyttö keskustelussa

» §1713 ja affektisuus

» rikos-tyyppisten nominien taivutus §66

» rinnastus §1079–1110 (luku)

» §135 ja liitteiden paikka

» §584 substantiivin adjektiivimääritteet

» §639 komparatiivi-ilmaus rinnastuskeinona, esim. ei meillä sen paremmin kuin teillä

» §700 rinnasteisilla adpositioilla yhteinen täydennys, esim. aidan yli tai ali

» §1140 mutta vs. vaikka

» §1180 ellipsi, lauseilla yhteinen subjekti, verbit tai verbi-ilmaukset rinnastettu

» §1181 ellipsi, lauseilla yhteinen objekti

» §1183 verbien rinnastus vs. vajaan lauseen tulkinta

» §1187 ellipsi, lauseilla yhteinen finiittiverbi

» §1190 polaarinen ellipsi

» §1271 mukana persoonapronomini, kongruenssin kannalta, esim. sinä ja minä olemme

» §1277 rinnasteinen lauseke subjektina, lukukongruenssin kannalta

» §1279 tai ja joko – tai -rinnastus subjektina, lukukongruenssin kannalta

» §1280 subjektina toimivien lausekkeiden, finiittiverbin inkongruenssi

» §1298 possessiivisuffiksittomuus, esim. Tuijan ja hänen tulevaisuutta

» §1311 rinnasteiset adjektiivit substantiivin määritteenä, kongruenssin kannalta

» §1471 kahden saman pro-sanan, referoinnissa, esim. se ja se, tämä ja tämä, siellä ja siellä, silloin ja silloin, sellainen ja sellainen

» rinnastuskonjunktio §817

» §816 lueteltuna; vs. muut konjunktiotyypit

» §1080 rinnastussuhteen osana

» §1129 sillä, rinnastuskonjunktio vai ei?

» roolijohdin (verbin valenssiin vaikuttavan johtimen nimityksenä) §307 ↓

» ryhmäsana, esim. ryhmä, lauma §592

» §1278 appositiorakenteessa, sen mukainen finiittiverbin lukukongruenssi

» -s, -us (nominijohdin, esim. serkukset) §196

» -s (adverbeissa, esim. alas, kauas) §396

» -s (järjestyslukuja, esim. kolmas, kolmannen) §296

» -s (liitepartikkeli) §836

» §126 asema liitepartikkelien joukossa

» §837 kysymyssanoissa, esim. mitäs, onkos

» §838 direktiiveissä, myös -pas, -päs

» -s (nominijohdin, esim. turkis, turkiksen, kolmannes: kolmanneksen) §200

» saada-tyyppisten verbien taivutus §73

» samamerkityksisyys (uudelleenmaininnan, vs. samatarkoitteisuus) §1436

» samantekevyyden kvanttoripronomini §759

» §760 ilmaustyyppi vaikka mikä

» samatarkoitteisuus (eli samaviitteisyys) §1405

» §1436 vs. samamerkityksisyys asian uudelleenmaininnassa

» sana §145

» §146 sananmuodostuksen kannalta

» §147 sanan hahmo ja tyypit

» sanahahmo §147

» §146 osana analogiailmiötä

» §149 nominien ja verbien johdosmaisuuden kannalta

» §152 lainasanojen mukauttajana

» sanahaku §1074

» §1004 vuoron osana

» §1053 ja lisäykset

» §1411 ↓ pronominin tai proadjektiivin käyttö

» sanajärjestys §1366–1404 (luku)

» §871 ja lauseenjäsenet

» §881 kiteytynyt verbitön lausemainen, esim. Ihanaa tämä kotijuusto

» §884 sivulauseessa, emfaasin kannalta

» §894 eksistentiaalilauseessa

» §1008 vrt. vuoron yleishahmo

» §1420 merkitys lausekkeen määräisyyden tulkinnassa

» §1666 jussiivilauseen

» §1682 hakukysymyksen

» §1689 kysymyksen merkkinä puhutussa kielessä, esim. Haluut sä?

» §1690 lausekekysymyksissä, esim. Niinkö hän sinulle sanoi?

» sanakirjalekseemi §163 ↓

» sanaliitto §402

» §403 vs. yhdyssana, määriteosan sijan kannalta

» sanaluokka §438

» §156 johdetun sanan

» §407 eri sanaluokkien esiintyminen yhdyssanoissa

» §679 tapoja kuvata saman sanan käyttäytymistä eri sanaluokkien mukaisesti

» §715 pronominit luokkana

» §863 partikkelit luokkana; sama sana partikkelina ja muun luokan jäsenenä

» §1085 luokan samuus rinnastamisen edellytyksenä

» sananmuodostus §146

» sanapaino §13

» sanarakenne §145

» sandhi §7

» sekaesitys (nimityksenä eri keinoja käyttävälle referoinnille) §1466

» sekaparadigma §54

» §70 nominien taivutusparadigmojen sekoittuminen, esim. kannel vs. kantele

» §77 verbien taivutusparadigmojen sekoittuminen, esim. huonota vs. huonontua

» selittävä lausumapartikkeli §806

» §807 kato ja siis selittävinä partikkeleina

» §1606 ↓ näet selityksissä, vs. esim. näemmä

» semanttinen rooli §446

» semanttinen sija §1221

» §1223 yleiskatsaus sijoihin ja niiden tehtäviin

» sensiivinen johdos (eli suhtautumisjohdos) §350

» sibilantti §4

» sidonta §1445

» sija §1221–1266 (luku)

» §81 taivutusjärjestelmän osana

» §941 missä määrin erottaa subjektin objektista

» §1227 esiintymisyleisyyksiä teksteissä

» §1302 sijakongruenssi, esim. tuolle pienelle tytölle

» sijanmääräytyminen §1221

» sijapääte §81

» §687 vs. adpositio

» §690 adpositioissa, esim. edessä, johdosta

» §1145 tukipronominissa

» §1221 syntaktinen tehtävä

» §1224 vrt. adpositio

» §1265 sijapäätemäisiä aineksia, esim. ulo-s, meri-tse

» §1266 sijapäätemäisiä aineksia: kaa ’kanssa’

» -silla, -sillä, esim. hippasilla, juttusilla §394

» sisäheitto §33

» sisällönobjekti §929

» sisältösana §438

» §12 ↓ pituudesta

» sisäpaikallissija §1238

» §494 MA-infinitiivin sijoina

» §1239 keskeinen merkitys

» §1241 vs. ulkopaikallissija

» §1245 vs. ulkopaikallissija tilan ilmauksissa

» §1246 vs. ulkopaikallissija toiminnan ja tilaisuuksien ilmauksissa

» §1686 interrogatiivipronominin, vs. ulkopaikallissija

» sisäänhengitys §1004

» sitaatti §1460

» §942 sija objektina, esim. Kirjoitin ammatikseni autonkuljettaja

» sitaattijohdos (imitatiivijohdoksen nimityksenä) §310

» sitaattilaina §150

» §7 ääntämyksestä

» §12 sananloppuisten konsonanttien kannalta

» §44 ↓ astevaihtelun kannalta

» §401 yhdyssanassa

» sitten sävypartikkelina §825

» sitä (partikkeli, esim. Siinä sitä ollaan) §827

» §1715 affektisesta tehtävästä

» sivulause §883

» §884 tuntomerkkejä ja rajoituksia

» sivupaino §13

» -ska, -skä, esim. tohtorska, Virtaska §194

» skalaarinen (eli asteikollinen) adjektiivi §605

» -skele, esim. istuskelee, opiskelee §362

» slangijohdos §214–220

» §206 ↓ vs. affektinen johdos

» slangisana §214

» §11 erilaisia tavutyyppejä

» §28 konsonanttien geminoituminen

» §330 ja supistumaverbit

» sointuvokaali §15

» sonorantti §4

» §30 tavun muodostuksessa

» sonorisuus §4 ↓

» sosiaalinen deiksis §1424

» spesifisyys §1410

» §749 ja pronominit eräs, muuan, yks(i)

» §1406 vrt. epäspesifisyys

» §1407 vrt. geneerisyys, harvoin muotoeroa

» §1436 anafora geneerisen ja spesifisen ilmauksen välillä

» -ssa, -ssä, esim. prinsessa §194

» -sta, -stä (verbeissä, esim. arvostaa, ehostaa) §326

» §309 deskriptiiviverbeissä, esim. kakistaa

» statiivinen tunneverbi §466

» statiivisuus §1501

» §445 verbin

» status-lauseenvastike (statusrakenteen nimityksenä) §877 ↓

» statusrakenne §877

» §520 ↓ verotus huomioon ottaen vs. verotuksen huomioon ottaen

» §533 ↓ ilmaustyyppi x mukaan luettuna

» §989 tavan adverbiaalissa, esim. tuli takki auki

» §1676 ↓ vs. rakennetyyppi silmät kiinni direktiivinä

» sti-adverbi, esim. kauniisti §373

» §62 taivuttamista vai johtamista?

» §374 substantiivikantaisia, esim. rutosti, kiireesti

» §621 adjektiivin määritteenä, esim. teknisesti taitava

» §622 sijainti adjektiivilausekkeessa

» §645 superlatiivijohdoksen määritteen sijana, esim. selvästi pienin

» §653 tavan adverbina

» §671 partisiippikantainen, saa täydennyksiä, esim. lupauksia antavasti

» §677 adverbin adverbiaalina, esim. eettisesti väärin

» §1265 sti-aines sijapääte vai adverbin johdin?

» -stu, -sty, ntu-, nty-, -rtu, -rty, -htu, -hty, esim. osallistuu, pökertyy §347

» subjekti §910–924

» §457 mitkä verbit esiintyvät subjektittomana

» §865 ja finiittiverbi (lauseen ominaisuudet)

» §866 lauseen ydinjäsenenä

» §885 sivulause lausesubjektina

» §908 nominaalisten lauseenjäsenten joukossa

» §1229 nominatiivi tavallisin sija

» §1372 sanajärjestyksen kannalta, etuoikeus teemapaikkaan

» §1652 vs. puhutteluilmaus imperatiivilauseessa, esim. Tule sinä tänne

» subjektiargumentti (eli tekijä) §908 ↓

» §1325 tulkinta passiivilauseessa

» subjektigenetiivi, esim. koiran haukunta §576

» §414 yhdyssanan määriteosana

» §579 suhde objektigenetiiviin

» subjektiloppuinen sanajärjestys §1374

» §1375 milloin neutraali eli tunnusmerkitön

» subjektinominatiivi (yhdyssanassa, esim. terroristihyökkäys) §414

» subjektin samastus (infiniittisen rakenteen yhteydessä) §501

» §491 ↓ vs. minen-rakenteet

» §519 tavan infinitiivirakenteissa

» §520 tulkinta jää auki

» §1357 vs. infinitiivin avoin subjektitulkinta ja nollapersoona

» substantiivi §551–602 (luku)

» §221 verbikantainen

» §249 verbivastineellinen, yleistä

» §602 adjektiivikäytössä, esim. sika kiva, nappi suoritus

» §688 kiteytyminen adpositioksi, esim. päässä, kohdalla

» §693 vs. postpositio

» §1162 määritteenä ettälause tai alisteinen kysymyslause

» §1228 yleisimmät sijamuodot teksteissä

» substantiiviattribuutti (tässä kieliopissa substantiivimäärite tai appositiorakenteen osa) §1308 ↓

» substantiivijohdos §174–259

» substantiivilauseke §562–595

» §442 suhde nimitykseen NP

» §789 mukana numeraali

» §1022 itsenäinen, ottaa esiin uuden puheenaiheen

» §1064 leksikaalinen, lohkeamissa

» §1168 relatiivilauseen paikka suhteessa määrittämäänsä lausekkeeseen

» §1184 ellipsi, kahdella lausekkeella yhteinen edussana, esim. sähkön hinta nousi ja veden laski

» §1419 milloin ilman tarkennetta puhutussa kielessä

» §1677 itsenäinen direktiivisessä käytössä, esim. Hiljaisuutta!

» §1726 affektinen, määritteenä voimasana

» substantiivin adverbiaali §587

» §907 vs. adverbiaali lauseenjäsenenä

» substantiivinjohdin §156

» substantiivipredikatiivi §944

» suffiksaalinen astevaihtelu §41 ↓

» suffiksi §53

» suhdesääntö §966

» §474 täydennysmuottien ominaisuutena

» §501 infinitiivirakenteissa ja hallitsevissa rakenteissa

» §969 taustaa

» suhtautumisjohdos §350

» §303 ja muut morfologiset verbijohdostyypit

» suhteellinen adjektiivi, esim. suuri, ihana §605

» §607 vs. absoluuttinen adjektiivi

» suhteutusadjektiivi §270

» §426 yhdysadjektiivissa, esim. säännönmukainen

» §609 adjektiivityyppinä

» §613 merkitysryhmät, täydennyksen tyyppi, esim. euron hintainen, kaltaisesi

» §1294 mukana possessiivisuffiksi, esim. (sinun) näköisesi

» sukunimi §596

» §98 taivutus

» §194 -tAr-johdoksen kantana, esim. Virtaska

» §420 kongruoimaton etumäärite, esim. Uusitalon

» summayhdyssana §432

» §398 yhdyssanan päätyyppinä

» §433 tyypillisiä merkityksiä

» §435 verrattuna muihin yhdyssanatyyppeihin

» suora astevaihtelu §42

» §56 vahva- ja heikkoasteiset vartalot

» suora esitys §1460

» §1466 kielioppiperinteessä

» §1492 etualaistavana referointikeinona puheessa

» superlatiivi, superlatiivijohdos §642

» §48 vartalovaihtelua, esim. kiva- : kivo-in

» §66 taivutus

» §300 muodostus

» §608 superlatiiviadjektiivi yksilöivänä adjektiivina

» §643 kokonaisuuden elatiivirakenteessa

» §644 määritteenä genetiivi tai relatiivilause

» §645 saa omanlaisiaan määritteitä

» §662 adverbityypit alimmillaan, korkeintaan

» §736 ja relatiivipronominin valinta

» §1415 lausekkeessa se, esim. Tämä on se pahin juttu

» §1687 kuka ~ mikä -kysymysten tulkinnassa

» supistumaverbi, esim. vastata, vastaa §330

» §59 vartalon ja tunnuksen rajan hämäryys

» §75 taivutus

» §76 yleisyys

» §77 taivutuksen sekoittuminen kertoa-tyypin verbeihin, esim. pursuta vs. pursua

» §116 muodot konditionaalissa, esim. tarjoaisi, hyppäisi, irtois

» §120 ↓ puhutun kielen A-infinitiivityyppi (on kiva) duunaa

» §309 deskriptiiviverbien muototyyppinä, esim. hoilata, räplätä

» §330 ↓ nimityksen alkuperä

» suppea reema §1370

» suppleetio §54

» §115 verbintaivutuksessa: ei vs. älä, olla vs. lie, lienee

» suunnan adverbiaali §983

» §1236 etsijän tai löytäjän näkökulman osoittajana, esim. jäi kotiin, löytyi kassista

» §1329 passiivilauseessa, esim. Sieltä kerrottiin, että...

» suunnitteluilmaus, esim. niin kun, tuota §861

» suunnittelupartikkeli, esim. ei kun, niin kun, siis, tai §861

» §862 itsekorjauksissa

» suuntasija §1235

» §474 verbin täydennyksenä, yleistä

» §476 sijainnin muuttumista ilmaisevissa täydennysmuoteissa

» §967 paikan adverbiaalin muotona

» §1236 etsijän tai löytäjän näkökulman osoittajana, esim. jäi kotiin

» svaavokaali §33

» SVX (sanajärjestys) §1372

» syntagmaattinen jälkilisäys §1055

» syntagmaattinen sulauma §139

» §125 verrattuna liitteisiin

» §140 sanojen sulaumatyyppejä

» §141 konjunktion ja kieltoverbin

» §142 fonologisena sanana

» §143 konjunktion ja kieltoverbin, vs. sulautumaton

» §144 verbin ja persoonapronominin, esim. oottekste

» syntaktinen etiäinen §1018

» §870 lisäyksenä

» syntaktinen lausetyyppi §891

» §449 vs. täydennysmuotti

» §865 erottelu finiittiverbin avulla

» §922 subjektin kriteerit

» sävelkulku, intonaatio §1010

» §800 dialogipartikkeleissa

» §1004 ja vuoron rakenne

» §1038 vuoron lopun tulkinnassa

» §1050 ↓ partikkelin (esim. jaa) tulkinnassa

» sävypartikkeli §821–838

» §126 asema liitteiden joukossa

» §870 ja lauseenjäsenyys

» §884 esiintyy päälauseessa

» §1672 kliittinen (liitepartikkeli) direktiiveissä, esim. Olehan ~ ole(pa)s hiljaa

» §1674 direktiiveissä, esim. Tule nyt

» §1705 merkitsemässä kysymyksen retoriseksi

» §1730 nyt itsenäisessä infinitiivilausekkeessa, esim. Nukkua nyt tällaisena aamuna

» sääverbi §457

» §1502 tila vs. tapahtuma

» -ta, -tä (verbeissä, esim. ääntää, sisäistää) §319

» tahti §13

» tahtomus (direktiiviä kuvaavana terminä) §1646

» taipumaton adjektiivi, esim. aimo, ensi, eri, kelpo, koko, pikku, viime §60

» §586 substantiivin määritteenä

» §610 adjektiivityyppinä

» §1303 kongruenssin kannalta

» taipumaton adverbi, esim. puhki, irti §979

» §681 vs. adjektiivi

» taipumaton nimike, esim. lehtori Miettisellä §598

» taipumaton substantiivimäärite, esim. runossa Tumma, merkkiä @ §567

» taipumattomuus (sanaluokkajaon perusteena) §438

» taivutus §53

» §58 samanlaisia tunnuksia eri taivutuskategorioissa

» §61 vs. johtaminen

» §438 sanaluokkajaon perusteena

» taivutusmuoto §53

» taivutusparadigma §53

» taivutustunnus §53

» §16 vokaalisoinnun suhteen vaihtelevat

» §57 tunnuksen eri variantit

» §58 tavu- ja äännekoostumus

» taivutustyyppi §63

» §69 nominien taivutustyyppien yleisyystietoja

» §147 sanahahmon kannalta

» takaperoisjohto (eli retrogradinen derivaatio) §168

» §146 yleisesti muuhun sananmuodostukseen verrattuna

» takavokaali §2

» tapahtuma §1505

» §1501 vs. tila, aspektin kuvauksessa

» tapahtuma-aika §1524

» tapahtumahetki (tässä kieliopissa tapahtuma-aika) §1524 ↓

» -tar, -tär, esim. kuningatar, ystävätär §192

» §193 käyttöalat

» tarkenne §564

» §569 substantiivin määritteiden järjestyksen kannalta

» §570 tarkenteiden ryhmät

» §571 merkityksen ja sijainnin suhteesta

» §580 substantiivin demonstratiivitarkenteen ja genetiivimääritteen suhde

» §715 pronominin tehtävänä

» §720 demonstratiivipronominin tehtävänä

» §1067 lohkeaman jälkiosassa

» §1410 epämääräisyyttä osoittava eräs, muuan, yks(i), vrt. myös tietty

» §1411 tämä ja tuo tarkoitteiden esittelyssä

» §1412 epämääräinen nimen yhteydessä, esim. yks Pepe

» §1413 määräinen demonstratiivinen, tavallisimpana se

» §1414 se-tarkenne aiempaan keskusteluun vetoamassa

» §1415 se ainutkertaiseen tarkoitteeseen viittaavassa lausekkeessa, esim. se pahin haitta

» §1416 tämä ja tuo tunnistettavaan tarkoitteeseen viittaavassa lausekkeessa

» §1417 useampia saman sanan yhteydessä, esim. tää yks tuttu

» §1418 milloin tulkittavissa artikkeliksi

» §1419 lauseke ilman tarkennetta puhutussa kielessä

» §1438 se ennen mainitsemattomaan tarkoitteeseen viittaavassa lausekkeessa

» tarkistuskysymys (korjausaloite) §1211

» §1024 lauseke tarkistuskysymyksenä

» §1028 alussa partikkeli ai, jaa

» §1046 vastauksena niin

» §1051 keinona partikkelistunut ’mitä’

» §1201 tyypillisenä vastauksena partikkeli joo, juu

» §1203 kielteisen väitelauseen muotoinen vastauksineen

» §1492 ↓ referoinnin kaltaisessa käytössä

» §1695 kielteisesti suuntautuva eikö-, eiks-alkuinen

» §1701 vai-loppuinen, esim. (Ai) tulet vai

» tarkoite §1406

» tarkoituksen adverbiaali §998

» §549 tehdäkseen vs. tekemään vs. tekemiseksi

» §550 tehtäväksi, tehdä vs. muut infiniittirakenteet

» tavan adverbi §653

» §654 paikallissijainen, esim. tosissaan

» §1460 suoran esityksen alussa, esim. sanoi näin

» tavan adverbiaali §988

» §489 verbin täydennyksenä

» §591 substantiivin adverbiaalimääritteenä, esim. ahtaasti asuminen

» §621 adjektiivin, esim. historiallisesti arvokas

» -tavissa, -tävissä, -ttavissa, -ttävissä §123

» §1584 merkitys ja käyttö (mahdollisuusrakenne)

» tavu §11

» §11 suomen tavutyypit

» §12 eri tavutyyppien yleisyys

» teelisyys §1501

» teema, teemapaikka §1372

» §871 ja finiittiverbin paikka

» §899 ilmiölauseessa

» §900 tilalauseessa

» §922 teema vs. subjekti erikoislausetyypeissä

» §1179 ja nominaalinen ellipsi

» §1316 passiivilauseessa

» §1317 passiivilauseessa sitä, tässä

» §1318 puuttuu passiivilauseesta

» §1319 objekti yleinen teema passiivilauseessa

» §1350 nollapersoonalauseessa, esim. Täällä nukahtaa

» §1362 nollapersoonalauseen ja nolla-anaforan erottajana

» §1369 teema vs. teemapaikka osana lauseen sanajärjestyksen kenttäkuvausta

» §1372 subjekti oletusarvoisena eli neutraalina teemana

» §1373 oletusarvoinen eli neutraali teema lauseissa, joissa ei ole perussubjektia

» §1374 tunnusmerkkinen teeman valinta

» §1378 ei teemaa (tyhjä teemapaikka)

» §1388 erottaminen esikentästä

» §1449 teema refleksiivisten ainesten korrelaattina

» §1682 hakukysymyksissä

» §1690 lausekekysymyksissä, esim. Huomennako hän tulee?

» teema (semanttinen rooli, vrt. patientti) §928 ↓

» teettojohdos §313

» §62 johtamista vai taivuttamista?

» §311 muuttamisjohdosten alaryhmänä

» §315 vaihtoehtoinen määrittely

» §323 UttA-johdosten semanttisena ryhmänä

» §325 tUttA-johdosten semanttisena ryhmänä

» §479 vs. vaikuttamismuotti: maksattaa vs. panna maksamaan

» teitittely §1273

» §1424 osana deiksistä

» tekijäkato (nollapersoonan nimityksenä) §1347 ↓

» tekijännimi §251

» §221 verbikantaisten substantiivien merkitysryhmänä

» §590 ja sen adverbiaalin paikka

» teko (tapahtumatyyppi) §1506

» tekstilause §1003 ↓

» tekstuaalinen deiksis §1428 ↓

» temaattinen (lauseen osa) §1370

» §1380 esikentän tulkintana, kontrastiivisuus

» temaattinen rooli (semanttisen roolin nimityksenä) §446 ↓

» temporaalinen suhde §1122–1127

» §1113 adverbiaalilauseen paikka yhdyslauseessa

» §1137 vs. konditionaalinen suhde

» §1148 kun-lause subjektina?

» §1151 kun-lause objektina?

» §1157 kun-lause adverbiaalitäydennyksenä

» temporaalinen partikkeli jo, enää, vielä, vasta §850

» §826 vs. vasta sävypartikkelina, esim. ne vasta makeita ovat

» temporaalirakenne §543

» §123 muotoaineksena nipputunnus TUA

» §544 ja aikasuhteet

» §545 syy-, ehto- ja rinnastussuhteet

» §548 passiivimuotoinen

» §1297 possessiivikongruenssin kannalta, esim. minun tullessani

» §1451 possessiivisuffiksin ja korrelaatin järjestys, esim. Jaanan ollessa mukana hän...

» tempus §1523–1550 (luku)

» §111 kieliopillisena kategoriana

» §112 taivutus, morfologinen ja liittotempus

» §1423 osana deiksistä

» §1467 referaatissa alkuperäisen tai nykyisen puhetilanteen mukaan

» §1472 että-lauseen tempuksen valinta referoinnissa

» -ten (adverbeissa, esim. kuten, samaten) §397

» teonlaatu §1499

» §351 ja muuntelujohtimet

» §1500 termin merkityksestä kirjallisuudessa

» teonlaatujohdin (verbin valenssiin vaikuttamattoman johtimen nimityksenä) §307 ↓

» teonnimi §223

» §16 johtimen sointuvokaalien kannalta

» §62 tekeminen-tyyppiset muodot: johtamista vai taivuttamista?

» §221 verbikantaisten substantiivien merkitysryhmänä

» §222 yleisesti muodostuksesta

» §224 leksikaalistuminen ja merkityksen erikoistuminen

» §225 tekeminen-tyyppi vs. muut

» §590 ja sen adverbiaalin paikka

» §878 lausemaisuuden kannalta

» §947 jaollisuus ja predikatiivin sija, esim. Suhtautuminen on myönteistä

» §1297 possessiivikongruenssin kannalta, esim. sinun tapaamisesi

» §1675 direktiivisessä käytössä, esim. menoksi

» teon tuloksen nimi §226

» §221 verbikantaisten substantiivien merkitysryhmänä

» §222 yleisesti muodostuksesta

» terminatiivinen partikkeli asti, saakka §852

» §712 yhteistä postpositioiden kanssa

» §1125 aikasuhten täsmentimenä

» tervehdys §1197

» §1021 lausekkeen itsenäisenä käyttötapana

» §1738 toisto tervehdyksissä

» -ti, esim. peräti §395

» tila §1501

» tilalause §900

» §901 lauseen predikaatit, erot eksistentiaalilauseeseen

» §1349 ↓ vs. nollapersoona, esim. jos on siistiä ~ siisti

» tilan adverbi §655

» §1245 paikallissijaisia kiteymiä, esim. vinossa

» tilan adverbiaali §981

» §968 tulkintavaihtoehtoja, subjektin vai objektin tila?

» §987 vs. habitiivinen adverbiaali

» §1245 paikallisisijojen näkökulmasta

» tilannetyyppi §1501

» §1499 ja verbin merkitys aspektin kuvaamisessa

» §1516 ja tilanteen keston ilmaukset

» tilanneviitteisyys, tilanneviittaus §1439

» §1440 viittauskohteen tulkinta keskustelussa

» §1441 viittauskohde kirjoitetuissa teksteissä

» §1442 adverbit ja verbi-ilmaukset, esim. Niin kävi

» tilapassiivi, esim. olla varastettu ~ jäätikön peittämä §1335

» §1291 lukukongruenssin kannalta

» §1297 possessiivikongruenssin kannalta, esim. heidän valittavanaan

» §1333 monipersoonaisena passiivina

» §1340 olla pidätetty vs. pidätettynä

» todennäköisyys §1603

» todenvastaisuus (eli kontrafaktuaalisuus) §1594

» toiminnallinen tunneverbi §466

» toiminta (tapahtumatyyppi) §1506

» toinen §767

» §732 resiprookkipronomini, esim. toisiaan, toinen toistaan

» toisen käden tieto §1493

» -toista, esim. yksitoista §780

» toisto §1736

» §857 interjektion, esim. voi voi, huh huh

» §1094 rinnastuskiteymissä, esim. enemmän ja enemmän

» §1170 itsenäisen relatiivilauseen tehtävänä, esim. kuljen missä kuljen

» §1738 keskustelun keinona

» toistoreferenssi §1267

» toistoyhdyssana §425

» toistuvuuden adverbi §651

» toistuvuuden adverbiaali §980

» -ton, -tön, esim. vetämätön, asiaton §292

» topiikki (teeman nimityksenä) §1370 ↓

» topikaalisuus (subjektin ominaisuutena) §912

» topikalisointi (keskustelussa) §1200

» §1695 kysymyslauseen tehtävänä

» §1723 affektisella epäilyn ilmauksella, esim. Älä ihmeessä

» totaaliobjekti §925

» §548 esiintyminen passiivimuotoisessa temporaalirakenteessa

» §772 numeraalilla ei päätettä

» §892 merkkinä vahvasta transitiivisuudesta

» §930 vs. partitiiviobjekti, yleiskatsaus

» §932 kieltolauseessa, esim. Eikös hän tehnyt sen jo?

» §933 kieltolauseeseen sisältyvän infiniittisen verbin objekti

» §934 sijana nominatiivi, genetiivi vai akkusatiivi; possessiivisuffiksillinen objekti

» §936 infiniittisen verbin, sija riippuu hallitsevasta rakenteesta

» §937 infinitiivin, joka on subjektina tai subjektissa

» §938 infiniittisen verbin, vaihtelematta tai yleensä genetiivissä

» §939 infinitiivin, vaihtelematta nominatiivissa

» §940 sija substantiivilausekkeen sisällä, esim. yritys ~ yrityksessä tuoda koira maahan

» §1502 tilaverbin, esim. omistan auton, aspektin kannalta

» §1510 rajapakoisen transitiiviverbin yhteydessä, esim. rakastin hänet vahvaksi

» §1512 rajaavan transitiiviverbin prototyyppinen objekti

» §1514 rajahakuisen transitiiviverbin objektivaihtoehtona

» §1515 rajahakuisen transitiiviverbin, merkitysvivahteita

» §1544 ja ilmauksen futuurinen merkitys

» totalitiivi (tässä kieliopissa universaalinen kvanttoripronomini) §750 ↓

» transitiivilause §891

» §464 yleisenä muottina, esim. kaatua hyppynsä

» §467 verbinä tunneverbi, esim. Teksti suututti lukijat

» §926 vs. objektillinen lause

» transitiivisuus §926

» §461 verbien ominaisuutena

» §462 (t)ta, (t)tä-vartaloisten verbien, asettaa vs. asettua

» §482 resultatiivimuotin ominaisuutena, esim. tanssia itsensä uuvuksiin

» §530 passiivisen partisiipin

» §892 lauseen merkityksen kannalta

» §1332 verbin transitiivisuus monipersoonaisen passiivin ehtona

» transitiiviverbi, transitiivinen verbi §461

» §303 ja verbijohdosten päätyypit

» §312 muuttamisjohdoksen kantana

» §333 muuttumisjohdoksen kantana

» translatiivi §1259

» §82 päätteen liittyminen vartaloon

» §589 substantiivin adverbiaalitäydennyksessä, esim. nimitys lehtoriksi

» §620 adjektiivin adverbiaalin sijana, esim. kypsä äidiksi

» §645 superlatiivijohdoksen määritteen sijana, esim. toiseksi paras

» §686 adverbin sijamuotona, esim. (pistää) ranttaliksi

» §978 predikatiiviadverbiaalin sijana

» §993 suhteutuksen adverbiaalin sijana, esim. pirteä ikäisekseen

» §998 tarkoituksen ja tuloksen adverbiaalin sijana

» §1250 ajan adverbiaaleissa, esim. poistua kahdeksi viikoksi

» §1260 vs. essiivi, esim. pätevä opettajaksi ~ opettajana

» §1288 partisiipin sijana, lukukongruenssi, esim. osat tuodaan koottavaksi ~ koottaviksi

» §1333 monipersoonaisessa passiivissa, esim. tulla valituksi

» §1517 keston adverbiaalissa, esim. tunniksi

» translatiivinen johdos §337

» §303 muiden muuttumisjohdosten joukossa

» tremulantti §4

» -tsi, -si, esim. fatsi, boltsi §220

» -tski, -ski, esim. jätski §220

» -tsku, -tsky, -sku, -sky, -tsu, -tsy, esim. matsku, kopsu §219

» -tta, -ttä, esim. maksattaa, hyllyttää §320

» §309 deskriptiiviverbeissä, esim. jankuttaa, piipittää

» §310 imitatiivijohdoksissa, esim. hihittää, lallattaa

» §313 teettojohdoksissa

» §314 teettojohdoksen ja kantaverbin suhteesta

» §316 tunnekausatiiveja, esim. janottaa, nukuttaa

» -ttele, -tele, esim. nonottelee, niinkuttelee §310

» -tu, -ty, esim. nuortuu, ystävystyy §341

» -tua, -tyä, -ttua, -ttyä (myös: TUA-muoto, TUA-infiniitti) §123

» TUA-infiniitti §123

» §453 verbiliitoissa tulla, saada tehtyä

» §543 temporaalirakenteessa, esim. kotiin tultuani

» §544 aikasuhde temporaalirakenteessa

» §548 temporaalirakenteessa, aktiivi tai passiivi

» §1342 tulla tehtyä ~ tehdyksi, passiivi vs. ei

» tukipronomini §1145

» §723 se-pronominin tehtävänä

» §724 rakenteelliselta kannalta edussana

» §1147 tukipronominillisen lausesubjektin paikka

» §1148 subjektitulkintaisessa jos- ja kun-lauseessa

» §1150 tukipronominillisen lauseobjektin paikka

» §1151 objektitulkintaisessa jos- ja kun-lauseessa

» §1152 predikatiiviksi tulkittavassa lauseessa

» §1154 sijana elatiivi tai illatiivi, pronomini välttämätön

» §1155 sijana elatiivi tai illatiivi, pronomini voi jäädä pois

» §1156 sijana adessiivi, ablatiivi tai allatiivi

» §1402 osana hajarakennetta

» tukisubstantiivi §567

» §1310 kongruenssin kannalta, esim. kirjaimissa ä ja ö

» tuleva aika §1543

» tulkintapohja §1405

» §1427 käsitteen taustaa

» §1435 vs. korrelaatti monikollisen pronominin tapauksessa

» §1439 tulkintapohjana asiaintila

» tulla-tyyppisten verbien taivutus §74

» §76 taivutustyypin yleisyys

» tulosija §1235

» §983 suunnan adverbiaaleissa

» §1236 etsijän tai löytäjän näkökulman osoittajana, esim. jäi kotiin

» §1243 kosketusverbin adverbiaalissa, esim. lyödä miestä nenään

» tuloslause §904

» §957 lauseen predikatiivi ja sen sija

» tulosobjekti §928

» tunnekausatiivilause §905

» §316 ja tunnekausatiiviverbit

» §467 tunne- ja tuntemusverbien esiintymäympäristönä

» §503 ja infinitiivisubjekti

» §922 objektin subjektimaisuus

» §1448 ja refleksiivisten ainesten tulkinta

» tunnekausatiiviverbi §316

» §311 suhde muihin kausatiiviverbeihin ja muuttamisjohdoksiin

» §323 UttA-johdosten semanttisena ryhmänä

» §325 tUttA-johdosten semanttisena ryhmänä

» §467 tunne-ja tuntemusverbien tyyppinä

» tunnettuus §1409

» §830 partikkelin -hAn osoittamana

» tunneverbi §465

» §234 inkoatiivinen, Us-teonnimien kantaverbinä

» §337 inkoatiivinen, nominikantaisena muuttumisjohdoksena, esim. kauhistua, rakastua

» §347 inkoatiivinen, johtimena -stU, esim. nolostua, tykästyä

» §466 tunteen kokija subjektina

» §467 tunteen kokija objektina

» §1503 tilan ilmauksissa

» tunnistettavuus §1409

» §1422 vs. kvantitatiivinen määräisyys

» tunnus (vs. pääte muissa kieliopeissa) §53 ↓

» tunnusmerkitön eli neutraali sanajärjestys §1366

» §1372 yleensä teema-alkuisen lauseen järjestys

» tunnusmerkkinen sanajärjestys §1366

» §1374 subjekti loppukentässä

» §1379 esikentällä alkava

» §1382 reema-alkuinen

» §1383 sanotun vahvistuksena tai oikaisuna

» §1384 vakuutteleva tehtävä

» §1387 kieltolauseessa

» §1389 verbin jäljessä

» §1390 verbiloppuinen

» tuntemusverbi §465

» §467 tuntemuksen kokija objektina

» TU-partisiippi §521

» §122 tunnusvariantit ja vartalot

» §522 ilmaisee aiempaa tilannetta

» §529 valenssin kannalta

» §697 adpositioksi leksikaalistuneena: kuluttua, verrattuna

» §1342 rakenteessa tulla tehtyä ~ tehdyksi, passiivi vs. ei

» tusina §777

» -tutta, -tyttä, -utta, -yttä §325

» §313 teettojohdoksissa, esim. merkityttää

» §316 tunnekausatiiveja, esim. suututtaa, syyhyttää

» typistesana §167

» täsmennin, esim. tasan, jetsulleen §663

» täydennys §446

» §439 minkä sanaluokkien sanoilla on täydennyksiä

» §447 pakollisuus erottamiskriteerinä, pakollisuuden asteet

» §448 merkityspohjaisia erottamiskriteerejä

» §563 onko substantiiveilla täydennyksiä

» §943 predikatiivi verbin täydennyksenä

» §1163 lause substantiivin täydennyksenä?

» täydennysmuotti §449

» §460 intransitiivinen

» §464 transitiivinen

» §474 olo- tai suuntasijaisen jäsenen sisältävä

» §475 olosijaisen jäsenen sisältävä

» §476 sijainnin muutosta ilmaiseva

» §477 sijainnin ja tilanmuutoksen erikoistapauksia

» §478 omistuksen ja hallinnan muutos

» §479 sijainnin muutosta ilmaiseva

» §479 toimintaan suuntautumista ilmaiseva

» §479 toisen toimintaan vaikuttamista ilmaiseva

» §481 tilan muutos

» §482 muutoksen aikaansaaminen objektissa eli resultatiivimuotti

» §483 referointi

» §485 arviointi ja luokittelu

» §864 lauseen ytimen muodostajana

» §1461 tarkoittamismuotti referoinnissa, esim. Kutsui sitä rikokseksi

» täytelisäke (suunnitteluilmauksen nimityksenä) §862 ↓

» täyteyden asteen adverbi §659

» §660 sanastoa, esim. täysin, kokonaan, osittain

» §671 täydennyksenä partitiivisijainen lauseke, esim. täynnä lapsia

» täyteyden ja likimääräisyyden asteen määrite, esim. täysin, melkein §615

» -u, -y, esim. kastuu, kuivuu §340

» §309 deskriptiiviverbejä, esim. hytkyy, ilkkuu

» §1344 passiivitulkinnan edellytykset

» -u, -y (affektisissa nomineissa, esim. nenu, poju) §209

» -u, -y (slangisanoissa, esim. fisu, deeku) §219

» -u, -y (teonnimiä, esim. ihailu, hyppely) §228

» §229 kaksitavuisia, esim. maksu, sopu

» §250 verbivartalon kanssa identtisiä, esim. haukku, hinku

» -ue, -ye, esim. pentue, kulkue §184

» -uinen, -yinen, esim. korkuinen, paksuinen §271

» -ukka, -ykkä, esim. pullukka §199

» -ula, -ylä, esim. näppylä, pyörylä §213

» ulkopaikallissija §1238

» §1240 keskeinen merkitys

» §1241 vs. sisäpaikallissija

» §1245 vs. sisäpaikallissijat tilan ilmauksissa

» §1246 vs. sisäpaikallissija toiminnan ja tilaisuuksien ilmauksissa

» §1686 interrogatiivipronominin, vs. sisäpaikallissija

» umpitavu §11

» uniikkivartalo, esim. kiiras(torstai) §406

» universaalinen kvantifikaatio §740

» §759 ja kuka vain-tyyppiset pronominit

» §1721 affektisena, liioittelevassa käytössä, esim. koko juttu, Kaikki aina valittavat

» universaalinen kvanttoripronomini §750

» §750 kaikki

» §751 koko

» §752 distributiivinen, esim. jokainen, kukin

» §753 joka (ikinen, kolmas)

» §754 (itse) kukin

» §755 kysymyslauseen ku(ka)kin, mi(kä)kin

» §756 molemmat, kumpikin

» §934 ↓ kaikki objektina, esim. Söin kaiken ~ kaikki

» -ura, -yrä, -ra, -rä, esim. kyttyrä, väkkärä §213

» -uri, -yri, -ri, esim. metsuri, parturi §195

» §195 ↓ johdokseksi hahmottuvia lainasanoja

» §254 muodostus ja merkitystyyppejä

» -us, -ys, -usta, -ystä, esim. ympärys, alus ~ alusta §188

» -us, -ys, esim. asennus : lasennuksen, pölytys : pölytyksen (teonnimiä) §232

» §233 käyttöalasta

» §234 kantasanoista

» -ut, -yt, esim. päivyt §209 ↓

» -utta, -yttä §322

» §323 verbikantaisia verbijohdoksia, esim. rysäyttää, hinauttaa

» §324 nominikantaisia verbijohdoksia, esim. kosteuttaa, vapauttaa

» -utu, -yty, esim. pukeutuu, nopeutuu §343

» §345 suhde ntu, nty-johdoksiin, esim. kasautua vs. kasaantua

» §1344 passiivitulkinnan edellytykset

» -uu, -yy, esim. kerjuu, hakkuu §235

» uudelleenmaininta §1406

» §1413 tarkenteena se

» §1416 tarkenteena tämä tai tuo

» §1418 määräisyyden prototyyppinä

» §1422 ja kvantitatiivinen määräisyys tai epämääräisyys

» §1443 pronomini vai substantiivilauseke toistuvien viittausten ketjussa

» uudissana §165

» -uus, -yys, -us, -ys, esim. laiskuus, isyys §175

» §176 oppitekoisia ja leksikaalistuneita, esim. uutuus, vääryys

» §177 johdinvariantit ja vartalotyypit

» §178 äännevaihtelut vartalossa ja johdinvaihtelut

» -va, -vä, esim. ilmava, lehtevä §290

» vaan §1106

» §1106 ↓ myönteisen lauseen jäljessä

» §1193 polaarinen ellipsityyppi Hän ei hae rahaa vaan tulosta

» vahva aste §41

» vahva vartalo §56

» vaihteluväli (numeraaleissa, esim. kaksi viiva kolme kuukautta) §785

» vaihtoehtokysymys §1689

» §797 dialogipartikkelista muodostettu Jooko?, Niinkö?

» §802 ja kysyvä lausumapartikkeli

» §888 (modaalisten) lausetyyppien kannalta

» §1006 moniyksikköinen vastaus

» §1058 lisäyksenä liitekysymys

» §1679 interrogatiivisena rakenteena

» §1693 sanalla joko tai vieläkö alkava

» §1694 voi sisältää myönteisiä tai kielteisiä aineksia

» §1699 vai-alkuinen väitelauseen jälkeen

» §1700 vai-alkuinen toisen kysymyksen jäljessä

» §1713 affektinen

» vaihtuva teema §1371

» vaikka §1140

» §841 merkityksessä ’esimerkiksi’, esim. Sanotaan nyt vaikka(pa) huomenna

» §1140 vs. mutta

» vaikka-lause §1140

» §1068 lisäyksenä

» §1113 alussa vs. lopussa

» §1114 adverbiaali vs. lisäys

» §1117 sanajärjestys

» §1143 samantekevyyttä ilmaiseva

» §1148 subjektina?

» §1151 objektina?

» §1157 adverbiaalitäydennyksenä?

» vaikutelmaverbi §488

» §1578 episteemisen modaalisuuden kannalta

» vaikutuksenalaisuus (objektin tyypillisenä ominaisuutena) §927

» vaikutusala §743

» §571 kvanttorin vaikutusala substantiivin määritteiden joukossa

» §743 kvanttoripronominin

» §839 fokuspartikkelin

» §962 kiellon ja kysymyksen, suhteessa lauseen puiteadverbiaaleihin

» §963 kiellon ja kysymyksen, suhteessa kommenttiadverbiaaleihin

» §971 ajan adverbiaalien keskinäinen suhde lauseessa

» §1089 kiellon ja kysymyksen, rinnastuksessa ei lauserajan yli

» §1095 kiellon, eikä vs. ja... ei

» §1115 kehotuksen, kiellon, ja kysymyksen, adverbiaalilause hallitsevan lauseen osana

» §1180 kiellon ja kysymyksen, vaikutus elliptiseen lauseeseen

» §1193 kiellon, polaarisessa ellipsityypissä Leosta ei tullut kokkia vaan maalari

» §1560 modaaliverbin

» §1604 modaalisen partikkelin

» §1612 kiellon, suhteessa modaaliverbiin

» §1614 kiellon, suhteessa modaaliseen adverbiin tai partikkeliin

» §1617 kiellon, yleistä

» §1620 kiellon ja modaalisten ainesten tai kvanttoripronominien

» §1621 kiellon, voi kattaa adverbiaalilauseen

» §1622 kiellon, vaikutus että-lauseeseen ja relatiivilauseeseen

» vain ~ vaan sävypartikkelina, esim. Käy istumaan vaan §828

» -vainen, -vänen, esim. erehtyväinen, säästäväinen §266

» vajaa lause, vajaa ilmaus (vs. ellipsi) §1178

» vajaakäyttöinen sija §1261

» §1233 akkusatiivi

» §1262 abessiivi

» §1263 instruktiivi

» §1264 komitatiivi

» vajaaparadigmaisuus §60

» valenssi §446

» §61 millä vaikutusta sanan valenssiin: johtamisella on, taivutuksella ei

» §62 komparaatio adjektiivin valenssia muuttavana tekijänä

» §156 johdetun sanan

» §307 ja verbinjohtimen vaikutus

» §312 verbikantaisen muuttamisjohdoksen

» §447 pakollisuus erottamiskriteerinä

» §448 merkityspohjaisia erottamiskriteerejä

» §908 ja subjekti

» valenssiadverbiaali §961

» §474 vs. täydennysmuottiin kuuluva adverbiaali

» valtio-tyyppisten nominien taivutus §67

» -van, -vän, -neen, -tun, -tyn, -dyn, -dyn (eli referatiivimuoto) §123

» vapaa, takuu, miniä-tyyppisten nominien taivutus (lopussa pitkä vokaali tai vokaaliyhtymä) §67

» vapaa epäsuora esitys §1475

» §1466 ja nimitysperinne

» vapaa sanajärjestys §1367

» vapaa suora esitys §1463

» VA-partisiippi §521

» §122 tunnusvariantit ja vartalo

» §522 ilmaisee päättymätöntä tilannetta

» §524 passiivin VA-partisiipin modaalisuus

» §533 passiivin, tarkoituksen ilmaus

» §550 passiivinen translatiivissa tarkoituksen ilmauksena, esim. hoidettavaksi, vs. tyyppi tehdäkseen

» §1546 olla-verbin kanssa futuurisessa tehtävässä, esim. hän on sen tekevä

» §1675 passiivin, direktiivisessä käytössä, esim. Ravistettava

» varas-tyyppisten nominien taivutus §68

» varaus (suunnitteluilmauksen nimityksenä) §862 ↓

» varmistuskysymys §1204

» vartalo §54

» vartalojohto §148

» vastakysymys §1692

» vastaus §1680

» §1178 vs. ellipsi

» §1201 minimivastaus vaihtoehtokysymykseen, esim. Tuletko? Tulen ~ Joo ~ Tulen joo.

» §1202 milloin pitempi kuin minimivastaus

» §1203 lause vastauksena

» §1204 kielteinen vastaus kysymykseen

» §1205 selitys tai perustelu kielteisen vastauksen yhteydessä

» §1206 niin tai joo vastauksena kysymystyyppiin Illallako te menette?

» §1209 hakukysymykseen, esim. Missä olet?

» §1210 lause vastauksena hakukysymykseen

» §1217 vastaus direktiiviin (käskyyn, pyyntöön tms.)

» vastauspartikkeli (dialogipartikkelin nimityksenä) §797 ↓

» velaarinen äänne §5

» verbi §444

» §72 taivutustyypit, verbityypit

» §73 ↓ taivutuksen erikoistapauksia: käydä : kävi, nähdä : näkee, tehdä : teki

» §105 yleistä taivutusmuodoista

» §124 millaisia taivutusmuotoja ja kuinka monta

» §153 lainattu, eri tyyppejä

» §445 merkitysryhmiä, esim. konkreettiset, mentaaliset ja abstraktit

» §930 partitiiviobjektin saava

» §1093 retorinen rinnastustyyppi meni ja pilasi kaiken, otti ja lähti, tuli ja näytti

» §1186 ellipsi yhdyslauseissa

» §1508 ryhmittely aspektiominaisuuksien mukaan

» verbialkuinen sanajärjestys §1385

» §830 verbissä liitepartikkeli -han, -hän

» §834 verbissä liitepartikkeli -pa, -pä

» §871 yleiskatsaus

» §899 ilmiölauseen piirteenä

» §1203 vastauksissa Polttaa se vs. Kyllä se polttaa

» §1386 keskeiset merkitykset

» §1387 alussa kieltoverbi

» §1653 imperatiivilauseen ja muiden direktiivien tunnusmerkkinä

» §1659 direktiivinä käytetyssä väitelauseessa, esim. Menisit vaikka yliopistoon

» §1662 kysymys- tai direktiivitulkinnan luojana, esim. Ostaisit sä kahvia tulkinnassa

» §1716 affektisena keinona

» verbi-ilmaus §443

» verbijohdos §303–370 (luku)

» verbikantainen johdos, deverbaalinen johdos §157

» verbikantainen substantiivi §560

» §414 yhdyssanassa

» §415 yhdyssanassa, määriteosan sijanvaihtelu ja merkitys

» §418 yhdyssanassa, erimuotoisia määriteosia

» §491 ↓ vs. infinitiivilauseke

» §561 missä suhteessa käyttäytyvät toisin kuin muut substantiivit

» verbiketju §496

» §450 moniverbisenä predikaattina

» §469 verbiketjun muodostavat vs. infinitiiviobjektin saavat verbit

» §488 vaikutelmaverbin yhteydessä, esim. näyttää tulevan

» §497 vs. infinitiivilauseke

» §498 käsitteen taustaa

» §868 predikaattina

» §1268 persoonakongruenssin kannalta

» §1368 verbien sanajärjestys

» §1390 ja lauseen osittainen tai täydellinen verbiloppuisuus

» §1564 modaaliverbien piirteenä

» verbikysymys, esim. Itketkö sinä? §1689

» §1662 ilman -kO-liitettä direktiivinä, esim. Korjaat sä ton siivon

» §1691 vs. lausekekysymys

» verbilauseke, VP §443

» verbiliitto §451

» §450 moniverbisenä predikaattina

» §452 modaalisuutta, kieltoa ja aspektia ilmaisevia, esim. olla tekemässä ~ tekemättä

» §453 tilanteen eri tavoin esittäviä, esim. olla tekevinään, tulla tehdyksi

» §868 predikaattina

» §1332 monipersoonaisessa passiivissa

» §1333 tulla tehdyksi, olla jonkun tekemä ~ hoidettavana

» §1334 tulla vrt. joutua hylätyksi

» §1336 passiivinen verbiliitto vai muu rakenne

» §1368 verbien sanajärjestys

» §1390 ja lauseen osittainen tai täydellinen verbiloppuisuus

» §1580 nesessiivinen on tehtävä modaalisena verbirakenteena

» §1581 modaalinen nesessiivinen on tehtävä

» §1584 modaalinen mahdollisuusrakenne olla tehtävissä

» verbiloppuinen sanajärjestys §1390

» §871 sanajärjestysvaihtoehtojen joukossa

» §1382 vaikutus lauseen alun tulkintaan

» §1391 liittomuodoissa, esim. on kaikkensa yrittänyt, ei kritiikistä piittaa

» verbinjohdin §156

» §303 tyypit

» §304 määrä

» §305 ja kantasanan tyyppi

» §306 useampia samassa sanassa

» §307 vaikutus valenssiin

» §308 merkitykset, kun kantana on nomini

» verbipartikkeli §455

» §430 yhdysverbeissä, esim. aikaansaada ~ saada aikaan

» §792 partikkelien alaryhmänä, esim. syödä ylen

» verbivastineellinen substantiivi §560

» §561 missä suhteessa käyttäytyvät toisin kuin muut substantiivit

» vertailu §634

» §641 komparatiiviadverbin avulla, esim. vähemmän kaunis, enemmän kuin kaunis

» vertailuilmaus §766

» §724 pronominin yhteydessä, esim. sen näköinen kuin...

» §1172 ja kuin-rakenne

» §1640 ja kieltohakuiset ainekset

» vertailukonjunktio kuin, kuten §819

» vertailun adverbiaali §993

» vierassana §150

» §8 ääntämyksen suhde kirjoitusasuun

» §11 erilaisia tavutyyppejä

» §12 tavutuksesta

» §17 vokaalisoinnun kannalta

» §18 pitkät vokaalit

» §28 konsonanttien geminoitumisen kannalta

» §152 latinalais- ja kreikkalaisperäiset nominit

» §267 inen-johtimellisia, esim. dramaattinen

» §268 johdin -nen vai ei, esim. formaali ~ formaalinen

» vieruspari §1197–1220 (luku)

» vierusparin esijakso §1218

» §1051 no-partikkelin esiintymäympäristönä

» vierusparin etujäsen §1197

» §1022 lausekkeen muotoinen

» §1051 reaktiona etujäseneen no

» §1657 käskylauseen tyypillinen asema

» vierusparin jälkijäsen §1197

» §843 mukana kin-partikkeli

» §1023 lausekkeen muotoinen

» §1041 että-loppuinen

» §1198 preferoitu tai preferoimaton

» §1201 kysymyksen jälkijäsenenä myönteinen minimivastaus

» §1212 etujäsenenä kannanotto

» §1657 millaisissa tilanteissa käskylause

» §1674 lupaa ilmaiseva imperatiivi ja partikkeli, esim. Ota vaan

» §1706 etujäsenenä retorinen kysymys

» §1723 imperatiivilause, affektinen, esim. Älä, Katos vaan, Sanos muuta

» vierusparin lavennus §1218

» vierusparin välijakso (eli välisekvenssi) §1219

» §1197 ja vierusparin käsite

» viittaushetki (tempuksen kuvauksessa) §1524

» §1550 vs. puhehetki tempusten kokonaisjärjestelmässä

» -villa, -villä, esim. olla nähtävillä §1585

» -vinaan, -vinään §453

» §123 nipputunnuksena vs. osiin jakautuvana

» virke §864

» voimasana §1725

» §374 substantiivikantaisen sti-johdoksen kantana

» §665 genetiivimuoto intensiteettimääritteenä, esim. helvetin (paljon)

» §856 ↓ verrattuna interjektioihin

» §1025 vuoron alussa

» §1623 kieltosanan tehtävässä, esim. Hitot mä mitään sanonu

» §1705 retorisissa kysymyksissä

» §1726 määritteenä, esim. pirun paha, koko helvetin auto

» §1727 sijoittuminen lauseessa

» §1728 yksin tai interjektion kanssa, vrt. interjektio

» vokaali §2

» §1 vs. konsonantti äännejärjestelmän osana

» §9 lyhyt ja pitkä

» §18 pitkä, yleisyystietoja

» §20 pitkä, jälkitavussa

» §26 pitkä, vokaaliyhtymän sijasta

» vokaalisointu (eli vokaaliharmonia) §15

» §16 taivutuksessa ja johtamisessa

» §17 vierassanoissa

» vokaalivaihtelu §45

» §46 a, ä ~ o, ö tai kato, 2-tavuisissa sanoissa

» §47 a, ä ~ o, ö tai kato, monitavuisissa sanoissa

» §49 a, ä ~ e, esim. huudan : huudetaan

» §50 i ~ e , esim. siisti : siistei-

» §51 e:n kato, esim. luke- : luki

» §52 lyheneminen, esim. maa : mai-, syö : söi

» vokaalivartalo §55

» §71 verbin

» vokaaliyhtymä §25

» vuoro §1004

» §797 vuorottelu dialogipartikkelien viitekehyksenä

» §1003 keskustelun perusyksikkönä

» §1004 ↓ leksikaalinen eli lausumista koostuva vs. partikkelivuoro

» §1005 moniyksikköinen

» §1006 miten konteksti luo edellytyksiä moniyksikköiselle vuorolle

» §1038 vuoron loppuminen keskustelussa

» §1039 asenteen ja tunteen ilmaukset vuoron lopettajina

» §1044 partikkelista muodostuva eli partikkelivuoro

» §1054 jatkaminen lisäyksillä, esimerkkejä

» §1197 perättäisten vuorojen kiinteät jaksot eli vierusparit

» §1199 rituaalistunut vs. moniyksikköinen vastauksena keskustelun aloituksissa

» §1701 tarkistuskysymyksen kohteena

» vuoron rakenneyksikkö §1004

» §1007 voivat edustaa eri puhetoimintoja

» vuoropari (vierusparin nimityksenä) §1197 ↓

» väitelause, deklaratiivilause §887

» §834 verbissä pA-partikkeli

» §1200 jatkokysymyksenä, esim. Ai et se on niin pehmeetä

» §1207 kysymyksenä, tarkistuksissa ja päättelyissä

» §1208 kysymyksenä, aloittaa toiminnan

» §1663 tulkinta 2. persoonassa ohjeeksi, neuvoksi tai vetoomukseksi

» §1664 tulkinta 3. persoonassa tai passiivissa ohjeeksi tai pyynnöksi

» §1665 tulkinta käskyksi tai velvoitteeksi

» §1699 jatkona vai-alkuinen ilmaus

» §1704 tulkinta kysymykseksi, kun sisältää alisteisen kysymyslauseen

» §1714 affektisen tulkinnan ehtoja

» §1715 pronominien osuus affektisessa tulkinnassa

» §1716 verbialkuisen sanajärjestyksen osuus affektisessa tulkinnassa

» §1717 partikkelien osuus affektisessa tulkinnassa

» §1718 partikkelit jo, sitten, nyt, vasta ja affektinen tulkinta

» §1719 affektisiksi kiteytyneitä rakenteita, esim. Että sen pitikin lähteä

» välijohtolause §1481

» välimerkki §864

» §432 vinoviiva summayhdyssanoissa

» §783 desimaali-ilmauksissa

» §785 numeraalien vaihteluvälin ilmaisemisessa

» §864 virkkeen kriteerinä

» §1054 valmiin rakenteen jatkon merkkinä

» §1068 adverbiaalilauseen irrallisuutta osoittamassa

» §1069 relatiivilauseen epärestriktiivisyyttä osoittamassa

» §1070 johtolausetta ja referaattia erottamassa

» §1073 parenteesin osoittajana

» §1098 vinoviiva samanarvoisuuden osoittajana, esim. ja/tai, miehiä/naisia

» §1460 suoran esityksen erottamisessa

» §1463 vapaan epäsuoran esityksen erottamisessa

» §1678 ↓ kysymysmerkki kysyvyyden ainoana osoittajana

» välineen adverbiaali §990

» §489 verbin täydennyksenä

» §689 adpositiolauseke, esim. paperin avulla

» välineennimi §255

» §221 verbikantaisten substantiivien merkitysryhmänä

» välttämättömyys §1551

» §1552 praktinen vs. logiikan modaalisuustyypit

» §1570 dynaaminen

» §1577 verbien ilmaisemana, esim. kuuluu tehdä, tulee tehdä, joutuu tekemään

» §1587 deonttinen tai praktinen rakenteen Mennäkö vai ei? merkityksenä

» väylän adverbiaali §984

» §702 genetiivitäydennyksen saavia väylää ilmaisevia adpositioita, esim. halki, yli

» §709 kautta-ilmaukset, adpositio vs. partikkeli

» yhdistäminen (eli kompositio) §398

» §146 yleisesti sananmuodostuskeinona

» yhdysadjektiivi §426

» §273 (i)nen-johtimellisia, esim. lapsenmielinen

» §279 llinen-loppuisia, esim. selkänojallinen

» §427 muita kuin (i)nen-loppuisia

» yhdysadverbi §371

» §408 yhdysosien välisen määrityssuhteen kannalta

» §433 esimerkiksi yötäpäivää, ykskaks

» yhdysjohdin §156

» yhdyslause §882

» §811 partikkeli niin yhdistämässä lauseita

» §864 ja virke

» §873 itsenäisenä lauseena

» §1005 moniyksikköisenä vuorona

» §1013 alkuosa jatkoa ennakoivana rakenteena

» §1067 lohkeaman tavoin toimiva

» §1089 rinnastus

» §1111 adverbiaalilauseen ja hallitsevan lauseen muodostamana

» §1118 adverbiaalilause toisen määritteenä

» §1121 merkityssuhteet lauseiden välillä

» §1144 alisteisen lauseen näkökulmasta

» §1177 ellipsi yhdyslauseissa

» §1282 ja lukukongruenssi puhutussa kielessä, esim. Ne meni... ja tekivät...

» §1351 nollapersoonan esiintymisympäristönä

» §1377 päälauseessa käänteinen sanajärjestys

» §1403 alisteisen lauseen paikka ja hajarakenteen käyttö

» §1431 ja tarkoitteen uudelleenmaininta ilman pronominia

» §1443 ja anaforan keinot

» §1658 alkuosa imperatiivissa

» §1704 alisteisen kysymyslauseen sisältävä

» yhdyslauseen etujäsen §1112

» yhdyslauseen jälkijäsen §1112

» yhdysnumeraali, yhdyslukusana §780

» §398 yhdyssanatyyppinä

» §770 numeraalien osajoukkona

» §789 ja substantiivilausekkeen rakenne

» yhdysosa §403

» §172 epä- ja ei-prefiksien yhdysosamaisuus

» §420 yhdysosien kongruenssi

» §434 summayhdysosa määritysyhdyssanassa, esim. Suomi-Ruotsi-maaottelu

» yhdysosamuoto (eli yhdyssanamuoto, casus componens) §416

» §417 verbiä edustava, esim. juomatapa, leivinpaperi

» yhdyssana §398–437 (luku)

» §146 yleisesti osana muuta sanastoa

» §147 sanahahmon kannalta

» §155 rajankäyntiä johdoksiin

» §1278 verbin kongruenssi yhdyssanojen rinnastuksessa, esim. käräjä- ja hovioikeus katsoivat

» §1312 rinnastus ja edusosan kongruenssi, esim. Bulgakov- ja Pasternak-museoilla

» §1401 alkuosaan kuuluva aines irrallaan, esim. eronpyyntö johtokunnasta

» yhdysverbi §430

» §431 tilapäisiä, esim. pintaliitää, loppusijoittaa

» yhdysviiva, yhdysmerkki §401

» §432 summayhdyssanoissa

» §435 merkitys yhdyssanan tulkinnassa

» §437 yhdyssanojen rinnastuksessa

» yksikkövartalo §80

» yksilöivä adjektiivi §608

» §583 substantiivin määritteenä, esim. ainoa, paras, kaunein

» §615 mahdolliset astemääritteet

» §642 superlatiivi

» §767 pronominimaisuus, esim. toinen

» §1166 ja relatiivilauseen restriktiivisyys tai epärestriktiivisyys

» §1415 lausekkeessa se, esim. Tämä on se pahin juttu

» §1639 ja kieltohakuiset ainekset

» yksilökvanttori §757

» yksinäiskonsonantti §9

» yksipaikkaisuus §446

» §459 vrt. intransitiivisuus

» §460 muottina, esim. Toimimalla voi vaikuttaa

» yksipersoonainen verbi §457

» §457 ↓ tarvita- ja täytyä-verbien taipuminen persoonissa

» §1321 ei yksipersoonaista passiivia

» yksipersoonaisuus §1313 ↓

» yksivartaloisuus §55

» §64 nominit

» §71 verbit

» yleisgeminaatio §29

» yleiskonjunktio (että) §819

» §884 sivulauseen merkkinä

» §1144 yleistä että-lauseen tehtävistä

» yleismerkityksinen substantiivi, esim. vaihe, edellytys, yhteys §566

» yleisnimi §553

» ymmärrystarjokas (tarkistuskysymys) §1207

» ärsyke (semanttinen rooli) §465

» äänne §1

» §9 pituuden suhde merkitykseen

» §10 yleisyystietoja

» äännejärjestelmä §1

» ääntöpaikka §5

» ääntötapa §4

 

KATSO KAIKKI HAKUSANAT ALAKOHTINEEN

VALITSE ALKUKIRJAIMEN MUKAAN:
1-9  A  B  C  D  E  F  G  H  I  J  K  L  M  N
O  P  Q  R  S  T  U  V  W  X  Y  Z  Å  Ä  Ö