Kirjallisuutta lukuun Verbit

Alhoniemi, Alho
1975: Eräistä suomen kielen paikallissijojen keskeisistä käyttötavoista. – SJ 17 s. 5–24.
Goldberg, Adele E.
1995: Constructions: A construction grammar approach to argument structure. Cognitive Theory of Language and Culture. Chicago: University of Chicago Press.
Hakulinen, Auli
1977: On embedded questions in Finnish. – Sinor, Denis (toim.): Studies in Finno-Ugric linguistics: In honor of Alo Raun. Indiana University Uralic and Altaic series. 131 s. 85–100. Bloomington: Indiana University.
Hakulinen, Auli – Karlsson, Fred
1979: Nykysuomen lauseoppia. SKST. 350. Helsinki: SKS.
Hyvärinen, Irma
1992: Zum Festigkeitsgrad des Verbs und zur aktionalen Reihen- bildung bei deutschen und finnischen Verbidiomen. – Korhonen, Jarmo (toim.): Phraseologie und Wortbildung – Aspekte der Lexikonerweiterung. Linguistische Arbeiten. 284 s. 21–38. Tübingen: Max Niemeyer Verlag.
Iso-Koivisto, Matti
1988: Passiivin 1. partisiipin sisältävä nesesiivirakenne suomen murteissa. Laudaturtyö. HY, SKL.
Kangasmaa-Minn, Eeva
1977: Verbien piiloderivaatiosta. – SJ 19 s. 5–25.
Karttunen, Lauri
1971: Implicative verbs. – Language 47 s. 340–358.
Kolehmainen, Leena
2004: Partikkeliverbien määrittelemisestä suomessa. – Nenonen, Marja (toim.): Papers from the 30th Finnish Conference of Linguistics. Studies in Languages 39. Joensuu: JoY.
Laitinen, Lea
1992: Välttämättömyys ja persoona: Suomen murteiden nesessiivisten rakenteiden semantiikkaa ja kielioppia. SKST. 569. Helsinki: SKS.
Leino, Jaakko
1999: Mitä tarkoittaa se, että? Se-pronominista subjektina ja objektina toimivan että-lauseen yhteydessä. – Vir. 103 s. 27–51.
Leino, Jaakko
2003: Antaa sen muuttua: Suomen kielen permissiivirakenne ja sen kehitys. SKST. 900. Helsinki: SKS.
Leino, Pentti
1993c: Polysemia – kielen moniselitteisyys: Suomen kielen kognitiivista kielioppia 1. Kieli. 7. Helsinki: HY, SKL.
Leino, Pentti – Herlin, Ilona – Honkanen, Suvi – Kotilainen, Lari – Leino, Jaakko – Vilkkumaa, Maija
2001: Roolit ja rakenteet: Henkilöviitteinen allatiivi Biblian verbikonstruktioissa. SKST. 813. Helsinki: SKS. [Luku 10]
Leiwo, Matti
1977: About emotive expressions in Finnish. – Sinor, Denis (toim.): Studies in Finno-Ugric linguistics: In honor of Alo Raun. Indiana University Uralic and Altaic series. 131 s. 141–154. Bloomington: Indiana University.
Leiwo, Matti
1982: Erottamaton omistus suomen kieliopin ongelmana. – Lauseenjäsennyksen perusteet. SKYJ. 9 s. 35–46. Turku: SKY.
Leiwo, Matti
1987: Erottamaton omistus -rakenteen hajotuksesta karjalassa ja suomessa. – Koski, Mauno – Lähdemäki, Eeva – Häkkinen, Kaisa (toim.): Fennistica festiva in honorem Göran Karlsson septuagenarii s. 98–106. Turku: Åbo Akademis förlag.
Maamies, Sari
1997: Hanhi hautomaisillansa: Suomen maisillaan-johdosten kehitys. – Lehtinen – Laitinen (toim.) 1997 s. 20–37.
Nenonen, Marja
2002: Idiomit ja leksikko: Lausekeidiomien syntaktisia, semanttisia ja morfologisia piirteitä suomen kielessä. JoY:n humanistisia julkaisuja. 29. Joensuu: JoY.
Nikanne, Urpo
1993: On assigning semantic cases in Finnish. – Holmberg – Nikanne (toim.) 1993 s. 75–87.
Onikki-Rantajääskö, Tiina
2001: Sarjoja: Nykysuomen paikallissijaiset olotilanilmaukset kielen analogisuuden ilmentäjinä. SKST. 817. Helsinki: SKS. [Luku 3]
Pajunen, Anneli
1988: Verbien leksikaalinen kuvaus. HY:n yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja. 18. Helsinki: HY.
Pajunen, Anneli
1999: Suomen verbirektiosta: Verbin argumenttirakenteen jäsenten valinnasta. Yleisen kielitieteen julkaisuja. 1. Turku: TY.
Pajunen, Anneli
2001: Argumenttirakenne: Asiaintilojen luokitus ja verbien käyttäytyminen suomen kielessä. Suomi. 187. Helsinki: SKS.
Pekkarinen, Heli
1997: Kieliopillistuva olla tehtävissä -tyyppi: Lokatiiviadverbista mahdollisuusrakenteeksi. – Lehtinen – Laitinen (toim.) 1997 s. 66–88.
Purra, Pia
1987: Puutarha kuhisee mehiläisiä: Kaksihahmotteisia tilanteita ja niiden syntaktisia ilmentymiä. Laudaturtyö. HY, SKL.
Pälsi, Marja
2000: Finnish resultative sentences. – Haukioja, Timo – Herlin, Ilona – Kittilä, Seppo (toim.): SKY Journal of Linguistics 13 s. 211–250. Turku: SKY.
Salminen, Taru
1997: Kvasirakenteen kieliopillistuminen. – Lehtinen – Laitinen (toim.) 1997 s. 38–65.
Salminen, Taru
2000: Morfologiasta moniäänisyyteen: Suomen kielen kvasirakenteen merkitys, käyttö ja kehitys. SKST. 796. Helsinki: SKS.
Saukkonen, Pauli – Haipus, Marjatta – Niemikorpi, Antero – Sulkala, Helena
1979: Suomen kielen taajuussanasto. Porvoo: WSOY.
Siro, Paavo
1996: Lauseopin periaatteita: Kaksitoista artikkelia. [Toim. Pentti Leino.] Helsinki: HY, SKL. [S. 129–196]
Siiroinen, Mari
2001: Kuka pelkää, ketä pelottaa: Nykysuomen tunneverbien kielioppia ja semantiikkaa. SKST. 844. Helsinki: SKS.
Sorsakivi, Merja
1982: Infinitiivijärjestelmän muutoksia lasten kielessä. – Vir. 86 s. 377–391.
Talmy, Leonard
1976: Semantic causative types. – Shibatani, Masayoshi (toim.): The grammar of causative constructions. Syntax and semantics. 6 s. 43–116. New York: Academic Press.
Teleman, Ulf – Hellberg, Staffan – Andersson, Erik
1999b: Svenska Akademiens grammatik 4: Satser och meningar. Stockholm: Svenska Akademien, Norstedts Ordbok.
Tuomikoski, R.
1971: Persoona, tekijä ja henkilö. – Vir. 75 s. 146–152.
Vilppula, Matti
1984a: Kirjakieli ei ”ala rappeutumaan”. – Kielikello 2/1984 s. 9–11.
» Sulje ikkuna

Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.