Kirjallisuutta lukuun Partikkelit

Abraham, Werner (toim.)
1991: Discourse particles: Descriptive and theoretical investigations on the logical, syntactic and pragmatic properties of discourse particles in German. Pragmatics & Beyond, New Series. 12. Amsterdam: John Benjamins.
Ahlman, Erik
1933: Adverbeista. – Vir. 37 s. 137–159.
Alhoniemi, Alho
1978: Suomen kielen terminatiiveista. – Rakenteita: Juhlakirja Osmo Ikolan 60-vuotispäiväksi 6.2.1978. TYSYKLJ. 6 s. 188–206. Turku: TY.
Auvinen, Jonna
2001: Ja kaikki kuuntelee nyt ohjeita – Tapaustutkimus luokanopettajan ohjailevasta puheesta 1. ja 3. luokalla. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Carlson, Lauri
1993: Dialogue games with Finnish clitics. – SKYV 1993 s. 73–96. Turku: SKY.
Erkkilä, Minna
1989: Tarjouksista kieltäytyminen puhelinmyyntikeskusteluissa. Laudaturtyö. HY, SKL.
Forsberg, Hannele
1998: Suomen murteiden potentiaali: Muoto ja merkitys. SKST. 720. Helsinki: SKS.
Hakulinen, Auli
1975: Suomen sitä: Pragmatiikan heijastuma syntaksissa. – SJ 17 s. 25–41.
Hakulinen, Auli
1982a: Itse-sanan merkityksestä ja käytöstä. – Vir. 86 s. 43–57.
Hakulinen, Auli
1989c: Palauteilmauksista. – A. Hakulinen (toim.) 1989 s. 98–114.
Hakulinen, Auli
1998: The use of Finnish nyt as a discourse particle. – Jucker, Andreas H. – Ziv, Yael (toim.): Discourse markers: Descriptions and theory. Pragmatics & Beyond, New Series. 57 s. 83–96. Amsterdam: John Benjamins.
Hakulinen, Auli
2001a: Eräistä diskurssipartikkelin kyl(lä) käyttötavoista keskustelussa. – Laitinen ym. (toim.) 2001 s. 412–434. Suomentanut Marja-Leena Sorjonen.
Hakulinen, Auli
2001b [1976]: Liitepartikkelin -han/-hän syntaksia ja pragmatiikkaa. – Laitinen ym. (toim.) 2001 s. 44–90.
Hakulinen, Auli – Saari, Mirja
1995: Temporaalisesta adverbista diskurssipartikkeliksi. – Vir. 99 s. 481–500.
Hakulinen, Auli – Saari, Mirja
1998: Var finns månne Anja sen då? Om se(da)n och som motsvarigheter till finskans sit(ten) i helsingforssvenska samtal. – Lehti-Eklund, Hanna – Mazzarella, Merete – Saari, Mirja (toim.): Samtalsstudier. Meddelanden från Institutionen för nordiska språk och nordisk litteratur vid Helsingfors universitet, serie B. 19 s. 81–96. Helsingfors: Helsingfors universitet.
Hakulinen, Auli – Seppänen, Eeva-Leena
1992: Finnish kato: From verb to particle. – Journal of Pragmatics 18 s. 527–549.
Hakulinen, Auli – Keevallik Eriksson, Leelo – Lindström, Jan
2003: Kuule, kule, hördu: Projicerande praktiker i finska, estniska och svenska. – Nordberg, Bengt – Keevallik Eriksson, Leelo – Thelander, Kerstin – Thelander, Mats (toim.): Grammatik och samtal: Språkliga studier till minnet av Mats Eriksson. Skrifter utgivna av Institutionen för nordiska språk vid Uppsala universitet. 63 s. 199–218. Uppsala: Uppsala universitet.
Halliday, M. A. K. – Hasan, Ruqaiya
1976: Cohesion in English. English language series. 9. London: Longman. [Luku 5]
Halonen, Mia
1996: Yhteisyyden ja tunnistettavuuden osoittaminen perhekeskustelussa. – A. Hakulinen (toim.) 1996 s. 173–205.
Halonen, Mia
2002: Kertominen terapian välineenä: Tutkimus vuorovaikutuksesta myllyhoidon ryhmäterapiassa. SKST. 899. Helsinki: SKS.
Heinonen, Mari
2002: Ni(in), ni tota ja tota ni paluun merkkeinä puhelinkeskustelussa. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Heinämäki, Orvokki – Leinonen, Marja
1978: What happens aina (always)? – Gregersen, Kristen – Basbøll, Hans – Mey, Jacob (toim.): Papers from the fourth Scandinavian conference of linguistics, Hindsgavl, January 6–8, 1978. Odense University studies in linguistics. 3 s. 281–286. Odense: Odense University Press.
Herlin, Ilona
1998: Suomen kun . SKST. 712. Helsinki: SKS.
Kalliokoski, Jyrki
1989: Ja: Rinnastus ja rinnastuskonjunktion käyttö. SKST. 497. Helsinki: SKS.
Keravuori, Kyllikki
1988: Ymmärränkö tarkoitukses: Tutkimus diskurssirooleista ja ‑funktioista. SKST. 447. Helsinki: SKS.
Kotilainen, Lari
2004: Lähikonstruktioiden dynamiikkaa: mikäs on ollessa, mikäs on olla ja mikäs on ollakseen . – Herlin, Ilona – Visapää, Laura (toim.): Infiniittisten rakenteiden dynamiikkaa. Helsinki: SKS.
Kortmann, Bernd
1997: Adverbial subordination: A typology and history of adverbial subordinators based on European languages. Empirical approaches to language typology. 18. Berlin: Mouton de Gruyter.
Kunelius, Sirja
1998: Niinku-partikkeli keskustelussa. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
König, Ekkehard
1993: Focus particles. – Jacobs, Joachim – Stechow, Armin von – Sternfeld, Wolfgang – Vennemann, Theo (toim.): Syntax: Ein internationales Handbuch zeitgenössischer Forschung, Band 1. Handbücher zur Sprach- und Kommunikationswissenschaft. 9:1 s. 978–987. Berlin: Walter de Gruyter.
Leino, Pentti
1993c: Polysemia – kielen moniselitteisyys: Suomen kielen kognitiivista kielioppia 1. Kieli. 7. Helsinki: HY, SKL.
Leskelä, Satu
1999: Koripalloharjoitusten kielestä ja vuorovaikutuksesta. Pro gradu ‑tutkielma. HY, SKL.
Makkonen-Craig, Henna
2005: Toimittajan läsnäolo sanomalehtitekstissä: Näkökulmia suomen kielen dialogisiin passiivilauseisiin. SKST 1026. Helsinki: SKS.
Nekula, Marek
1996: System der Partikeln im Deutschen und Tschechischen unter besonderer Berücksichtigung der Abtönungspartikeln. Linguistische Arbeiten. 355. Tübingen: Max Niemeyer.
Olin-Paarlahti, Leea-Maria – Saarelainen-Haila, Aino-Jemina
2001: Asiantuntijuus ongelmanratkaisupuheluissa. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Penttilä, Aarni
1963: Suomen kielioppi. 2., tarkistettu painos. Porvoo: WSOY. [S. 548–563]
Pulkkinen, Paavo
1993: Suomen kielen kopulatiivikonjunktiot. Studia Philologica Jyväskyläensia. 30. Jyväskylä: JY.
Päiviö, Pia-Maria
2000: Suomen asti ja saakka: asti- ja saakka-sanojen semanttinen rooli suomen kielen terminatiivi-ilmauksissa. Pro gradu -tutkielma. TY, suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos.
Raevaara, Liisa
1989: No: Vuoronalkuinen partikkeli. – A. Hakulinen (toim.) 1989 s. 147–161.
Raevaara, Liisa
2004: Mitäs me sovittais? s-partikkelin sisältävien hakukysymysten tehtävistä. – Vir 108 s. 531–558.
Salo, Juha
2000: Joku gradu – sanojen joku ja jokin merkitys puheessa. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Schachter, P.
1985: Parts-of-speech systems. – Shopen (toim.) 1985a s. 3–61.
Sorjonen, Marja-Leena
1997: Korjausjäsennys. – Tainio (toim.) 1997 s. 111–137.
Sorjonen, Marja-Leena
1999: Dialogipartikkelien tehtävistä. – Vir. 103 s. 170–194.
Sorjonen, Marja-Leena
2001b: Responding in conversation: A study of response particles in Finnish. Pragmatics & Beyond, New Series. 70. Amsterdam: John Benjamins.
Sorjonen, Marja-Leena
2002: Recipient activities: The particle no as a go-ahead response in Finnish conversations. – Ford, Cecilia E. – Fox, Barbara A. – Thompson, Sandra A. (toim.): The language of turn and sequence. Oxford studies in sociolinguistics. s. 165–195. Oxford: OUP.
Sorjonen, Marja-Leena – Laakso, Minna
2005: Katko vai eiku? Itsekorjauksen aloitustavat ja vuorovaikutustehtävät. – Vir 109 s. 244–271.
Suojala, Marja
1989: Varaukset. – A. Hakulinen (toim.) 1989 s. 118–123.
Suojanen, M. K.
1985: Mitä Turussa puhutaan? Raportti Turun puhekielen tutkimuksesta. Turun puhekielen projektin julkaisuja. 3. [TYSYKLJ 23.] Turku: TY.
Tekoniemi, Outi
1998: Puhuttelu ja huomionkohdistimet lapsen ja isän välisessä keskustelussa. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Vilkuna, Maria
1984: Voiko kin-partikkelia ymmärtää? – Vir. 88 s. 393–408.
Vilkuna, Maria
1993: Finnish juuri and just: Varieties of contextual uniqueness. – SKYV 1993 s. 97–122. Turku: SKY.
Vilkuna, Maria
1997: Into and out of the standard language: The particle ni in Finnish. – Cheshire, Jenny – Stein, Dieter (toim.): Taming the vernacular: From dialect to written standard language s. 51–67. London: Longman.
Vilppula, Matti
1984b: ”Kurkikin jo lähti”. – Vir. 88 s. 47–60.
Vilppula, Matti
1989a: Havaintoja hän- ja he-pronominien käytöstä suomen murteissa. – Vir. 93 s. 389–400.
Vuorinen, Riitta
1981: Puhekielen täytelisäkkeistä. – Suojanen, M. K. (toim.): Kirjoituksia puhekielestä. Turun puhekielen projektin julkaisuja. 1 s. 79–96. [TYSYKLJ 14.] Turku: TY.
Vuoriniemi, Jorma
1976: Konnektorit tekstin strukturoijina. – Vir. 80 s. 192–215.
Zwicky, Arnold M.
1985: Clitics and particles. – Language 61 s. 283–305.
Östman, Jan-Ola
1982: The symbolic relationship between pragmatic particles and impromptu speech. – Enkvist, Nils Erik (toim.): Impromptu speech: A symposium. Meddelanden från Stiftelsens för Åbo Akademi forskningsinstitut. 78 s. 147–165. Turku: Åbo Akademi.
» Sulje ikkuna

Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.