Kirjallisuutta lukuun Sanarakenne ja sananmuodostus

Anderson, Stephen R.
1985: Typological distinctions in word formation. – Shopen (toim.) 1985b s. 3–56.
Anttila, Raimo
1980: Sanahahmojen holistinen aspekti: Yhdyssanoista johdannaisten yli taivutukseen (ja takaisin). – Ikola, Osmo (toim.): CIFU V:VI s. 16–21. [Congressus Quintus Internationalis Fenno-Ugristarum: Turku 20.–27.VIII.1980.] Turku: Suomen Kielen Seura.
Bauer, Laurie
1983: English word-formation. Cambridge textbooks in linguistics. Cambridge: CUP.
Cannelin, Knut
1932: Finska språket: Grammatik och ordbildningslära. Helsingfors: Holger Schildts förlag.
Haataja, Sari
1996: Räkätti, luomu, VG LI – Typistyminen sananmuodostuskeinona. Pro gradu -tutkielma. TaY, suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.
Hahmo, Sirkka-Liisa
1994: Grundlexem oder Ableitung? Die finnischen Nomina der Typen kämmen und pähkinä und ihre Geschichte. Studia Fennica, Linguistica. 5. Helsinki: SKS.
Hakulinen, Lauri
1979: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4., korjattu ja lisätty painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.
Häkkinen, Kaisa
1981: Johtaminen ja leksikaalistuminen – lingvistin vai tavallisen kielenkäyttäjän ongelmia? – Sananmuodostuksen ongelmia. SKYJ. 7 s. 49–67. Turku: SKY.
Häkkinen, Kaisa
1990: Mistä sanat tulevat: Suomalaista etymologiaa. TL. 117. Helsinki: SKS.
Häkkinen, Kaisa
1992: Suomen perussanaston etymologiset kerrostumat. – Vir. 96 s. 47–59.
Häkkinen, Kaisa
1994: Agricolasta nykykieleen: Suomen kirjakielen historia. Porvoo: WSOY.
Hämäläinen, Simo
1955: Kirjain- ja typistesanoista. – Vir. 59 s. 241–257.
Itkonen, Erkki
1966: Kieli ja sen tutkimus. Universitas. 4. Porvoo: WSOY.
Kangasmaa-Minn, Eeva
1981: Derivaatiopuun pudonnaiset. – Sananmuodostuksen ongelmia. SKYJ. 7 s. 29–33. Turku: SKY.
Kangasmaa-Minn, Eeva
1982: Derivaatiokielioppia 1: Verbijohdokset. – SJ 24 s. 43–63.
Kangasmaa-Minn, Eeva
1994: Derivaatio kielellisenä prosessina. – SJ 36 s. 37–43.
Kangasmaa-Minn, Eeva
1999: Mitä tulikaan sanotuksi: Omakohtaisia kielitieteellisiä oivalluksia. [Toim. Päivi Rintala, Raija Alitalo ja Eeva Herrala.] TYSYKLJ. 61. Turku: TY. [S. 33–44]
Karlsson, Fred
1983: Suomen kielen äänne- ja muotorakenne. Porvoo: WSOY.
Karlsson, Fred
1994: Yleinen kielitiede. Helsinki: Yliopistopaino.
Kasik, Reet
1980: Johto-opillisesta produktiivisuudesta ja aktiivisuudesta. – Ikola, Osmo (toim.): CIFU V:III s. 57–63. [Congressus Quintus Internationalis Fenno-Ugristarum: Turku 20.–27.VIII.1980.] Turku: Suomen Kielen Seura.
Kieli ja sen kieliopit: Opetuksen suuntaviivoja.
1994. Helsinki: Opetusministeriö, Painatuskeskus.
Koponen, Eino
1998: Eteläviron murteen sanaston alkuperä: Itämerensuomalaista etymologiaa. SUST. 230. Helsinki: SUS.
Koski, Mauno
1978: Suomen sananjohdon perustyypit. – Papers from the conference on general linguistics. SKYJ. 2 s. 103–117. Turku: SKY.
Koski, Mauno
1981: Mitä leksikaalistuminen on? – Sananmuodostuksen ongelmia. SKYJ. 7 s. 5–27. Turku: SKY.
Koski, Mauno
1982: Suomen johto-opin morfologiaa. Fennistica. 4. Turku: Åbo Akademi, suomen kielen laitos.
Kulonen, Ulla-Maija
1996: Sanojen alkuperä ja sen selittäminen: Etymologista leksikografiaa. Suomi. 181. Helsinki: SKS.
Kytömäki, Leena
1990: Nominikantaisten verbijohdosten rakennemalleja. – SJ 32 s. 49–73.
Kytömäki, Leena
1992: Suomen verbiderivaation kuvaaminen 1600-luvulta nykypäiviin. TYSYKLJ. 40. Turku: TY.
Laakso, Johanna
1989: Muodon ja funktion suhteesta itämerensuomen verbinjohtimistossa. – Vir. 93 s. 50–69.
Laakso, Johanna
1990: Translatiivinen verbinjohdin NE itämerensuomalaisissa kielissä. SUST. 204. Helsinki: SUS.
Laaksonen, Kaino – Lieko, Anneli
1992: Suomen kielen äänne- ja muoto-oppi. 2., korjattu painos. Helsinki: Finn Lectura.
Lehtinen, Raija
1996: Abloy aukene! Lyhennesanoja asiatyylin rajan molemmilta puolilta. – Pitkänen, Ritva Liisa – Suni, Helena – Tanner, Satu (toim.): Kielen kannoilla: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 20 vuotta. KKTKJ. 86 s. 76–89. Helsinki: KKTK.
Lehtinen, Raija
2000: Mitä Kata ja Tane tänään? Lyhennesanojen suosiosta ja ymmärrettävyydestä. – Kielikello 4/2000 s. 30–34.
Lehtinen, Tapani
1976: Synkronisia ja diakronisia näkökohtia johto-opillisesta produktiiviudesta. – Lehtinen, Raija – Lehtinen, Tapani – Nuolijärvi, Pirkko – Paunonen, Heikki (toim.): Kielitieteellisiä lehtiä: Kotikielen Seuran sadannen toimintavuoden täyttyessä. Suomi. 120:4 s. 88–97. Helsinki: SKS.
Lehtinen, Tapani
1993: Korrelaatio sananmuodostustekijänä: Suomen aise-, äise-loppuisten verbien derivaatio- ja merkityshistoriaa. – Vir. 97 s. 171–186.
Lepäsmaa, Anna-Liisa – Lieko, Anneli – Silfverberg, Leena
1996: Miten sanoja johdetaan: Suomen kielen johto-oppia. Helsinki: Finn Lectura.
Länsimäki, Maija
1987: Suomen verbikantaiset in : ime -johdokset. SKST. 469. Helsinki: SKS.
Länsimäki, Maija
1988: Mallien osuudesta sanojen johtamisessa. – Vir. 92 s. 230–237.
Maamies, Sari
2000a: Lyhentäminen. – Kielikello 4/2000 s. 4–10. [Kokonaisuus sisältää kolme artikkelia.]
Mikone, Eve
2002: Deskriptiiviset sanat: Määritelmät, muoto ja merkitys. SKST. 879. Helsinki: SKS.
Ojanen, Jussi – Uotila-Arcelli, Eeva
1977: Suomen kielen frekventatiivi- ja momentaaniverbien derivaatio. – Vir. 81 s. 245–264.
Ojanen, Jussi – Uotila-Arcelli, Eeva
1979: Suomen kielen verbien derivaatiomekanismeista. – Vir. 83 s. 1–8.
Ojutkangas, Krista
1997: Suomen ja viron U- ja ne-verbijohdosten käytön vertailua. – Vir. 101 s. 358–379.
Penttilä, Aarni
1945: Sanain lyhentämisestä. – Vir. 49 s. 619–626.
Penttilä, Aarni
1963: Suomen kielioppi. 2., tarkistettu painos. Porvoo: WSOY.
Penttilä, Aarni
1969b: Eräitä lyhenneseikkoja. – Vir. 73 s. 96–99.
Plag, Ingo
1999: Morphological productivity: Structural constraints in English derivation. Topics in English linguistics. 28. Berlin: Mouton de Gruyter.
Quirk, Randolph – Greenbaum, Sidney – Leech, Geoffrey – Svartvik, Jan
1972: A grammar of contemporary English. London: Longman. [S. 1517–1585]
Ravila, Paavo
1952: Onomatopoieettisten ja deskriptiivisten sanojen asema kielen äännesysteemissä. – Vir. 56 s. 262–274.
Rintala, Päivi
1978: Sananjohdon produktiivisuudesta ja sen rajoituksista. – Rakenteita: Juhlakirja Osmo Ikolan 60-vuotispäiväksi 6.2.1978. TYSYKLJ. 6 s. 151–164. Turku: TY.
Ruong, Israel
1943: Lappische Verbalableitung dargestellt auf Grundlage des Pitelappischen. Uppsala universitets årsskrift. 10. Uppsala: Uppsala universitet.
Räisänen, Alpo
1978: Kantasanan ja johdoksen suhteesta. – Vir. 82 s. 321–344.
Räisänen, Alpo
1979: Segmentaation ongelmasta suomen kielen johto-opissa. – Vir. 83 s. 167–178.
Räisänen, Alpo
1985: Suomen kielen ne- ja ntu-, nty-johtimiset translatiiviverbit. – Vir. 89 s. 1–32.
Räisänen, Alpo
1988: Suomen kielen u-johtimiset verbit. Suomi. 141. Helsinki: SKS.
Sivula, Jaakko
1989: Deskriptiiviset sanat. – Vesikansa, Jouko (toim.): Nykysuomen sanavarat s. 165–182. Porvoo: WSOY.
Suihkonen, Pentti
1994: Frekventatiividerivaatio suomen murteissa: Morfologis-fonologista tarkastelua. SKST. 613. Helsinki: SKS. [S. 12–38, 59–63]
Vare, Silvi
1993: Konversioonist eesti keele sõnamoodustuses. – Vir. 97 s. 34–50.
Vesikansa, Jouko
1978a: Johdokset. Nykysuomen oppaita. 2. Porvoo: WSOY.
» Sulje ikkuna

Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.