Kirjallisuutta lukuun Yhdyssanat

Airila, Martti
1938: Suomen kielen yhdysadjektiivit. – Vir. 42 s. 357–363.
Anderson, Stephen R.
1985: Typological distinctions in word formation. – Shopen (toim.) 1985b s. 3–56.
Bauer, Laurie
1983: English word-formation. Cambridge textbooks in linguistics. Cambridge: CUP.
Blåberg, Olli
1988: A study of Swedish compounds. Report. 29. Umeå: Department of General Linguistics, University of Umeå.
Cannelin, Knut
1932: Finska språket: Grammatik och ordbildningslära. Helsingfors: Holger Schildts förlag.
Hakanen, Aimo
1973: Adjektiivien vastakohtasuhteet suomen kielessä. SKST. 311. Helsinki: SKS.
Hakulinen, Lauri
1979: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4., korjattu ja lisätty painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.
Heinonen, Tarja
2001: Harmaaturkit herkkusuut – bahuvriihit sanakirjassa ja kieliopissa. – Vir. 105 s. 625–634.
Häkkinen, Kaisa
1987: Suomen kielen vanhoista ja uusista yhdysverbeistä. – SJ 29 s. 7–27.
Häkkinen, Kaisa
1990: Mistä sanat tulevat: Suomalaista etymologiaa. TL. 117. Helsinki: SKS. [S. 144–161]
Iisa, Katariina – Oittinen, Hannu – Piehl, Aino
1994: Kielenhuollon käsikirja. Helsinki: Yrityskirjat.
Ikola, Osmo (toim.)
1977: Nykysuomen käsikirja. [Kirjoittajat: Alho Alhoniemi, Osmo Ikola, Päivi Rintala, Leena Tuominen.] Uudistettu laitos. Espoo: Weilin+Göös.
Itkonen, Terho
1977: Hinnanmuutos, veronhuojennus, väestönsiirros. – Vir. 81 s. 469–471.
Itkonen, Terho
1982: Kieliopas. 2. painos. Helsinki: Kirjayhtymä.
Jaakola, Minna
2004: Suomen genetiivi. SKST 995. Helsinki: SKS.
Karlsson, Fred
1994: Yleinen kielitiede. Helsinki: Yliopistopaino.
Koivisto, Helinä
1987: Partisiippien adjektiivistuminen suomen kielessä. SKST. 474. Helsinki: SKS.
Koski, Mauno
1982: Suomen johto-opin morfologiaa. Fennistica. 4. Turku: Åbo Akademi, suomen kielen laitos.
Koski, Mauno
1997: Värinnimitykset vastakkain. – Erelt, Mati – Sedrik, Meeli – Uuspõld, Ellen (toim.): Pühendusteos Huno Rätsepale 28.12.1997. Tartu Ülikooli eesti keele õppetooli toimetised. 7 s. 101–115. Tartu: Tartu Ülikool.
Kosonen, Kirsti
1985: Nominatiivialkuisten yhdyssubstantiivien semantiikkaa. Pro gradu -tutkielma. JoY, suomen kielen ja kulttuuritieteiden laitos.
Laaksonen, Kaino
1984: Yhdyssanavirheet kuriin! – Vir. 88 s. 509–517.
Laalo, Klaus
1996: Monitulkintaisia genetiivirakenteita. – Kielikello 4/1996 s. 22–24.
Lehtinen, Raija
1984: Omastatunnosta omatuntoon? – Vir. 88 s. 517–518.
Malmivaara, Terhi
2003: Samperin puusilmä: Ihmistä tarkoittavien bahuvriihiyhdyssanojen merkitysrakenteen tarkastelua. Pro gradu -tutkielma. HY, SKL.
Mikkola, Eino
1971: Das Kompositum: Eine vergleichende Studie über die Wortzusammensetzung im Finnischen und in den indogermanischen Sprachen I: Der Anteil der Komposita an der Sprache des modernen Romans. 2. painos. ”Sprache und Denken”: Finnische Beiträge zur Philosophie und Sprachwissenschaft. V. Helsinki.
Multanen, Eeva
1991: Metsäprofeetasta volyymiajatteluun: Tilapäisten yhdyssubstantiivien semantiikkaa. Laudaturtyö. TaY, suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.
Mäkisalo, Jukka
2000: Grammar and experimental evidence in Finnish compounds. Studies in languages. 35. Joensuu: University of Joensuu.
Niinimäki, Anneli
1991: Yhdyssanojen hahmotus ja oikeinkirjoitus peruskoulun päättävien oppilaiden teksteissä. Lisensiaatintutkielma. TaY, suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.
Niinimäki, Anneli
1992: Sanaliittojen tiivistyminen yhdyssanaksi. – Vir. 96 s. 283–286.
Nikanne, Osmo
1971: ”Sanan käyttötapa”: Lisää yhdyssanan attribuutista. – Vir. 75 s. 112–114.
Orpana, Terttu
1988: Kuvaus vai kommentti: Tutkimus suomen kielen adjektiiviadverbien semanttisesta tulkinnasta. Opera Fennistica & Linguistica. 2. Tampere: TaY.
Penttilä, Aarni
1963: Suomen kielioppi. 2., tarkistettu painos. Porvoo: WSOY.
Punttila, Matti
1990: Hyperhyvää vai huippuhuonoa? Tarpeellisista ja tarpeettomista vahvistussanoista. – Kielikello 1/1990 s. 18–20.
Pääkkönen, Irmeli
1989: Sanojen äänneasu ja oikeinkirjoitus. – Vesikansa, Jouko (toim.): Nykysuomen sanavarat s. 357–382. Porvoo: WSOY.
Rahtu, Toini
1984: Suomen nominialkuiset yhdysverbit. – Vir. 88 s. 409–430.
Räikkälä, Anneli
1969: Yhdyssanan attribuutista. – Vir. 73 s. 435–436.
Räikkälä, Anneli
1986b: Yhdyssana vai sanaliitto? – Kieliviesti 2/1986 s. 7–11.
Räikkälä, Anneli – Maamies, Sari – Eronen, Riitta
1996: Yhdyssanat. – Kielikello 4/1996 s. 5–12.
Sadeniemi, Matti
1942b: Nominatiivi – genetiivi? – Vir. 46 s. 197–201.
Salo, Minna
1997: Nykysuomen yhdysadjektiivien korpuspohjaista tarkastelua. Pro gradu -tutkielma. TY, suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos.
Saukkonen, Pauli
1973: Suomen kielen yhdyssanojen rakenne. – Commentationes Fenno-Ugricae in honorem Erkki Itkonen sexagenarii die XXVI mensis aprilis anno MCMLXXIII: Erkki Itkonen 60 v. SUST. 150 s. 332–339. Helsinki: SUS.
Torasvirta, Tuula
1988: Verbaalisten yhdyssubstantiivien genetiivialkuisuus nykysuomessa. Laudaturtyö. HY, SKL.
Tuomi, Tuomo
1991: Täpötäysi ja patajuoppo . – Kielikello 4/1991 s. 7–9.
Varantola, Krista
1984: Ketjuyhdyssanat – sananmuodostuksen anglismejako? – Kielikello 3/1984 s. 47–50.
Vesikansa, Jouko
1978b: Miljoona sanaa. Porvoo: WSOY.
Vesikansa, Jouko
1989: Yhdyssanat. – Vesikansa, Jouko (toim.): Nykysuomen sanavarat s. 213–258. Porvoo: WSOY.
» Sulje ikkuna

Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.