Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Vuoro > Vuoro keskustelun osana > § 1007 Vuoro ja puhetoiminto; vuoron rakenneyksiköt

§ 1007 Vuoro ja puhetoiminto; vuoron rakenneyksiköt

Keskustelun osana oleva vuoro edustaa aina jotakin puhetoimintoa. Vuorolla voi olla yksi tehtävä: kysyminen, ehdottaminen, myöntyminen jne., tai se voi käsittää useita perättäisiä taikka samanaikaisia toimintoja. Toimintona tarkoituksenmukainen vuoro voi rakentua monentyyppisistä kielellisistä aineksista.

Yhtä toimintoa edustavassa vuorossa voi olla paitsi lause myös pelkästään yksi lauseke tai se voi käsittää nominaalisen lausekkeen, johon on liittynyt yksi tai useampia partikkeleita. Lauseke koetaan täydelliseksi, riittäväksi lausumaksi, sillä se tulkitaan aina keskustelukontekstissaan. Seuraavan esimerkin kaksi samasta keskustelusta peräisin olevaa katkelmaa käsittävät pelkästään toimintoja, joita usein esitetään lausekkeilla.

 
1Asiakas: Iso lasi sitä samaa.
2Tarjoilija: Kolme vai
3Asiakas: Neljä
4 – –
5Tarjoilija: Kolme siis kiitos.
6Asiakas: Kolme joo. (P)

Rivillä 1 oleva vuoro on rakenteeltaan kompleksinen substantiivilauseke, jonka edussana on lasi merkityksessä ’lasillinen’. Sen tulkinta nojaa tilanne- ja toimintaympäristöön, ja tässä se toimii direktiivinä, tarkemmin sanoen pyyntönä. Yksi tilannesidonnainen direktiivin tyyppi on juuri substantiivilausekkeen muotoinen (» § 1677). Esimerkin vuorot riveillä 2, 5 ja 6 käsittävät yhden sanan mittaisen lausekkeen ynnä (yhden tai useamman) partikkelin, jotka muodostavat prosodisen ja toiminnallisen kokonaisuuden; konstruktio NP + PRT on tällaisiin asioimistoimintoihin rakenteellisestikin vakiintunut lausumatyyppi. Pelkkä lauseke tai lausekkeen ja partikkelin liitto ovat siis tilannesidonnaisia konstruktioita. Tässä esimerkkitapauksessa konstruktiolla NP + PRT tehdään seuraavia toimintoja: esitetään tarkistuskysymys (r. 2), vastaanotetaan tarkistuskysymys (r. 5) sekä ilmaistaan vastauksen vahvistus (r. 6). (Enemmän lausekkeista yksin vuorona » § 10201024, 1729 – 1730.)

Seuraavan esimerkin rivillä 2 oleva vuoro koostuu kolmesta rakenneyksiköstä. Ne ovat prosodisia ja rakenteellisia kokonaisuuksia, ja ne siis edustavat erillisiä lausumia. Toisin sanoen yhdessä vuorossa on peräkkäin kolme eri rakenneyksikköä: komitatiivisijainen substantiivi(lauseke), partikkeli sekä lause. Vuoron rakenneyksiköt edustavat myös eri toimintoja: ensin soittaja varmistaa vastaajan edellisessä vuorossa esittämän ajankohdan toistamalla sen (puoliltapäivin). Loppuvokaaliltaan venytetyllä partikkelilla joo: hän ilmaisee ymmärtäneensä ehdotuksen, ja vuoronloppuisella lauseella hän ilmaisee oman kantansa.

 
1Vastaaja: Huomenna me voitais tulla niin puoliltapäivin.
2Soittaja: Puoliltapäivin. Joo:. (.) Sopii ihan hyvin.
1  NP PRT Lause
3Vastaaja: No katotaan, katotaan uudestaan se sitte et m-
4Soittaja: Joo:. (p)

Vastaavalla tavalla esim. keskustelun lomassa vuorona esiintyvä partikkeliketju voi koostua kahdesta prosodisesti erillisestä kokonaisuudesta, joissa on myös kaksi eri toimintoa: ymmärtämisen osoittaminen (nii juu) ja lopetuksen ennakoiminen (joo):

 
Potilas: Että nyt en tiedä sitten kummalta puolelta se tulee, onko se isän vai äirin puolelta.
Lääkäri: Nii juu. Joo. (P)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot