Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Reaaliaikainen lause ja muu lausuma > Lausuma puhujien yhteistuotoksena > § 1014 Puhuja jatkaa toisen valmista lausetta

§ 1014 Puhuja jatkaa toisen valmista lausetta

Vastaanottaja voi täydentää toisen puhujan lausetta vaikka se olisi saatettu jo loppuun, aivan kuten puhuja voi itsekin jatkaa jo valmiiksi saattamaansa lausetta (» § 1011). Tällaisista syntaktisesti ennakoimattomista jatkoista ovat esimerkkeinä edellisen puhujan vuoroa täsmentävä lauseadverbiaali (a–b) ja koko lauseeseen liittyvä relatiivilause (c).

(a)
AS: Hei, kolme ja puolsataa se tulee maksaan,
TT: per nokka vissii juu (p)

Katkelmassa (b) Tuula jatkaa Leenan esittämää väitelauseen muotoista tarkistuskysymystä rakentamalla myönteisen vastauksensa syntaktisesti edellisen vuoron osaksi. Näin yhteistyössä muodostettu syntaktinen kokonaisuus sisältää kysymys–vastaus‑vierusparin (myös » § 1013, esimerkki e).

(b)
Leena: Kuule tuota mitä mun piti sanomani että te kävitte siellä munki saaressa
Tuula: niinku jäljistä päättäen ehkä näkyy: (p)

Yhteistyö ei tarkoita kirjaimellisesti samanmielisyyttä, vaan kieliopillisten mahdollisuuksien yhteistä hyödyntämistä. Esimerkissä (c) puhuja M:n tuottama vuoron täydentäminen kääntää puhekumppanin alkuperäisen ajatuksen suuntaa; puhuja P:n selitykset (r.1–3 ja 5) implikoivat, että hän on valmistautumassa pyytämään apua. Ennen kuin varsinaista pyyntöä on esitetty, M:n itsenäisen relatiivilauseen muotoinen lisäys (r. 8) antaa ymmärtää, että aiempi kielenhuoltaja olisikin käytettävissä.

(c)
1P: Kun meillä: on ollu semmonen (.) Merja Kotilaine joka on ollu
2 täällä meillä täs, (.) tämmösessä oikeakielisyydestä puhumas
3 mä en tiä tunnek sä semmost tyttöö.
4M: Juu. (.) Tiedän hyvi.
5P: Mut hän on nykyään Metsä-Serlassa töissä
6M: Joo::?,
7 (.)
8M: Mikä ei kuitenkaa tarkota sitä et eikö hänellä olis aikaa muuhun
9 ↓mul o ollu semmone käsitys. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot