Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Reaaliaikainen lause ja muu lausuma > Prosessilauseen kieliopillistumia > Limittäisrakenteet > § 1017 Puhetoiminnon muutos kesken limittäisrakenteen

§ 1017 Puhetoiminnon muutos kesken limittäisrakenteen

Koska verbi on lauseen keskeinen jäsen, sen vaihtaminen voi muuttaa myös lausuman ilmaiseman puhetoiminnon. Yksi limittäisrakenteen kaltainen tyyppi onkin sellainen, jossa puhetoiminto tai modaalisuus vaihtuu kesken rakenteen. Lausuma esim. alkaa kysymyksenä (a) tai kielteisenä väitteenä (b, r. 5) ja kääntyy sitten loppuosassa väitelauseeksi. (Itsekorjauksista » § 10741076.)

(a)
Eiköhän siit tullu ekonoomihan siit tuli nii. (p) | Eikös siinä oo useampiki paperi jo on annettu. (p) | Onks siitä visvaa ei oo tullu. (P)
(b)
1V: Ni se nukku pelkästään vaan sillä [alustalla] ja ihan hyvin se meni.
2S: Niin nii et se riitti periaattees kuitenki,
3V: Periaattees se riitti joo.
4S: Joo et se ei käy itteen eikä saanu kylymää niinku altapäin.
5V: Ei me oltu ku kaks yötä peräkkäin me oltiin (.) teltassa.
6S: Entäs sitte
7V: Toka kerta alko vähä kastumaan jo (p)

Vastaavalla tavalla kysymyslauseen tyyppi voi vaihtua kesken lausuman verbialkuisesta vaihtoehtokysymyksestä yhtä lauseketta tarkistavaksi (c) taikka hakukysymys vaihtua partikkeliloppuiseksi, mutta muodoltaan deklaratiiviseksi vaihtoehtokysymykseksi (d).

(c)
Olitkos sinä töissähän sinä olit? (P) | Onks se mimmonen se on. (P; Halonen 1996)
(d)
Mitäs sinne ajaa sinne Siikalaan täst menee jo tunti vai, (p)

Huom. Nimitys limittäisrakenne on suomennos englannin termistä double bind construction (Franck 1985). Muita nimityksiä ilmiölle ovat pivot-rakenne (Schegloff 1979) ja klassisesta retoriikasta peräisin oleva apokoinou. Limittäisrakenteiden tehtävää keskustelussa ei ole juuri tutkittu. Yhdeksi tehtäväksi on oletettu vuoron varaamista (esim. Franck 1985), mistä kuitenkaan esim. suomalaisissa keskusteluissa ei ole näyttöä (vrt. esimerkki b edellä).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot