Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Määräisyyden osoittaminen > Tarkenteettomien NP:iden tulkinta > § 1419 Sivuosassa olevat ja itsestään selvästi tunnetut tarkoitteet

§ 1419 Sivuosassa olevat ja itsestään selvästi tunnetut tarkoitteet

Puhutussa kielessä, jossa etenkin määräisten tarkenteiden käyttö on runsasta, käytetään tarkenteettomia NP:itä ennen kaikkea silloin, kun tarkoitteen identiteetti ei ole keskustelussa keskeinen. Tällaisia ovat mm. geneeriset ja muut epäspesifiset ilmaukset (» § 14061408), esim. seuraavassa esimerkissä korostetut.

 
mut tiiäks et kuule; (.) pelkkä pesuki (.) vaikuttaa. (.) kuluttaa hiusta (P) | no sillon voi ottaa tietysti ottaa yhteyttä jos siinä on laskutusvirheestä kysymys että siinä ois pitäny vähentää jotakin. (P)

Myös itsestään selvästi määräisiksi ymmärrettävät NP:t ovat usein tarkenteettomia. Tällaisia ovat tuttujen henkilöiden ja paikkojen nimet (tarkenteellisista » § 1414) sekä perheenjäseniä (äiti, isä) ja muita sosiaalisesti keskeisiä henkilöitä tai instituutioita (reksi, apteekki) tarkoittavat substantiivit, jotka muistuttavat erisnimiä (» § 597 huom.), samoin ainutkertaisten olioiden nimitykset kuten aurinko. Toisen ryhmän muodostavat genetiivimääritteen tai possessiivisuffiksin sisältävät NP:t, joissa määräinen omistaja tekee lausekkeen tarkoitteesta tältä osin tunnetun. Seuraavassa esimerkissä on useita tarkenteettomia NP:itä, joiden tarkoitteet jäävät yhden maininnan varaan: genetiivimääritteen sisältävä Sepen vanhempien kellaria, epäspesifinen kivoja huonekaluja sekä tunnistettavat mutta taustalle jäävät kädet ja puhelin sekä erisnimet Roomassa ja Suomeen. Sen sijaan puheenaiheeksi nousevaa tyttöä tarkoittava NP saa tarkenteen semmonen.

 
S: Oli meil oli sillai aika mukavaa et (.) et sillon aatonaattona torstai-iltana? ni moltiin tuol mönkimässä Sepen vanhempien kellaria kattomassa onks niil siel kivoja huonekaluja ja sit me mentiin vaan ylös pesee kädet ja sit soi puhelin ja (.) ja tota siel oli semmonen tyttö joka m’ollaan tavattu sillon neljä vuotta sitte Roomassa.
V: Nii:,
S: Ja tota Uusseelantilainen tyttö, (.) ja se oli tulossa Suomeen pyöräilemään, (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Yleistä

Moniosaiset predikaatit

Verbit ja subjektin laatu

Intransitiivisuus ja transitiivisuus

Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit

Adverbiaalitäydennykset muoteissa ja verbin valenssissa

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot