Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Lauseke lausumana ja vuorona > Jälkijäsenet > § 1023 Lausekkeet vastauksina, kommentteina ja päivittelyinä

§ 1023 Lausekkeet vastauksina, kommentteina ja päivittelyinä

Muuallakin kuin keskustelun avauksena lauseke voi muodostaa yksin lausuman ja vuoron. Tällöin sen esiintymisen kontekstiehdot ovat tiukemmin rajautuvia kuin lauseen. Lausekkeen muotoista lausumaa käytetään tyypillisesti vierusparin jälkijäsenenä. Jälkijäsenellä tarkoitetaan edellisen vuoron ennakoimaa, toisen puhujan tuottamaa vuoroa, joka liittyy edeltävään vuoroon enemmän tai vähemmän kiinteästi, joskus kieliopillisestikin kuten vastaukset kysymyksiin (tarkemmin » § 1197).

Kiteytynein yksin jälkijäsenen muodostava lauseke on vastaus hakukysymykseen. Vastaus edustaa samaa lauseenjäsentä kuin kysymyssana tai -lausekekin (a) (» § 1680). Vaihtoehtokysymyksen minimivastaus on yksisanainen, joko myöntävä tai kieltävä (verbi taikka partikkeli joo tai ei), mutta sellaiseen voi reagoida myös nominaalisella lausekkeella, joka osoittaa kiellon tai myönnön rajat ja joka yleensä edustaa verbin tai lauseen määritettä (b).

(a)
Kysymys Vastaus
Minkä hintanen toi on. Satakuuskyttuhatta.
No mitens on menny? Ihan hyvin.
Missä sä olet ollu? Ulkomailla.
(b)
Otetaanko teille pöytävarauksia? Ei enää.
Saako näillä kupongeilla nyt jotain. No kuule. Vain sämpylöiden kanssa.

Toinen tehtävä, jossa lausekkeita esiintyy edeltävästä kontekstista käsin tulkittavina, on edellisen vuoron tai kertomuksen kommentointi tai jonkin havaitun seikan päivittely. Kommentoivat lausekkeet ovat predikoivia, ja ne voivat kommentoida paitsi jotain yksilötarkoitetta (c) myös koko tilannetta (d). (Päivittelyistä » § 1719, 1726, 1729.)

(c)
T: No sitte täytyy vaan tehä joku ulkomaan keikka sen lisäks.
L: Nii:. Mä oon nyt yrittäny rauhottaa marraskuun kahta viimmestä viikkoo ja sanonu matkatoimistoon että kuhan nyt jonkun matkan kattoo jossa pääasia että on yhen henge ↑huone ja ↓lämmintä.
T: Loistava tota ajankohta.
L: Nii. (p)
(d)
L : – –↑käviskö sulle että pitäisit puheen.
T: No ↑minähän voin sitä miettiä.
L: ↑Mm:.
T: Joo.
L: No oikein hauska. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Yleistä

Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne

Yleistä

Infinitiivi verbiketjussa

Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet

A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina

A-infinitiivilauseke subjektina

Nesessiivirakenne

Infinitiivilauseke nominin määritteenä

A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina

Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke

A-infinitiivin translatiivi

Tavan ja samanaikaisuuden infinitiivirakenteet

Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne

Referatiivirakenne

Temporaalirakenne

Vertailua: tarkoitusta ilmaisevia infiniittirakenteita

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot