Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat > Liitepartikkelit > Liitepartikkelilliset leksikaalistumat > § 138 Liite -kA täytetavuna pronomineissa

§ 138 Liite -kA täytetavuna pronomineissa

Liiteaines ‑kA toimii täytetavuna pronominien joka, mikä ja kuka niissä taivutusmuodoissa, jotka ilman sitä olisivat yksitavuisia (» § 102).

 
joka : jonka : jotka | mi : min : mit | kuka : ket | vrt. *jo-n : jo-lle, *mi : mi-ssä, *ke-t : ke-(ne)-lle

‑kA on tällöin erottamaton osa sananmuotoa eikä kanna mitään omaa merkitystä. Lisäksi kA-aines voi esiintyä näiden pronominien useampitavuisissa taivutusmuodoissa tai vastaavan pronominivartalon sisältävissä adverbeissa. Tällöin se on yleensä valinnainen:

 
johon(ka) : jolle(ka) : joiden(ka); jonne(ka), joten(ka) | mihin(kä) : mille(kä); minne(kä), miten(kä), milloin(ka) | kenen(kä) : kehen(kä) : kelle(kä) | kuinka ~ murt. kui(n)

Näissäkään tapauksissa kA-aines ei tuo isäntäsanaansa varsinaista merkityslisää, mutta ‑kA:lliset muodot ovat sävyltään puhekielisiä. Näiden pronominien kaksitavuisiin A-loppuisiin muotoihin kA-aines ei voi liittyä lainkaan (*ketäkä, *missäkä) eikä adverbiin kuten (*kutenka).

Kysymyksissä voi mikä- ja kuka-pronominien muodoissa ja vastaavissa adverbeissa esiintyä myös liiteaines ‑kAs: keneksikäs, kenelläkäs, mitenkäs, millo(i)nkas. Tällöin kAs-aines on tehtävältään kOs- tai s-liitteen veroinen: vrt. keneksikös, kenelläkös ~ kenelläs, mites. Myös hAn-liitteen edellä ‑kO ja ‑kA vaihtelevat, esim. mitenkähän (skt) ~ mitenköhän (skt), kenelleköhän ~ kenellekähän.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Liite ja syntagmaattinen sulauma

Liitepartikkelit

Syntagmaattiset sulaumat ja kliittistyminen

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Yleistä

Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne

Yleistä

Infinitiivi verbiketjussa

Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet

A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina

A-infinitiivilauseke subjektina

Nesessiivirakenne

Infinitiivilauseke nominin määritteenä

A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina

Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke

A-infinitiivin translatiivi

Tavan ja samanaikaisuuden infinitiivirakenteet

Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne

Referatiivirakenne

Temporaalirakenne

Vertailua: tarkoitusta ilmaisevia infiniittirakenteita

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot