Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Numeraalit > Yleistä > § 771 Järjestyslukujen ja numeraalien suhde

§ 771 Järjestyslukujen ja numeraalien suhde

Järjestyslukuja kuten kolmas, neljästoista, sadas ei tässä kieliopissa pidetä numeraaleina. Ne ovat numeraalien adjektiivijohdoksia ja siis sanaluokaltaan adjektiiveja. Järjestyslukuja muodostetaan yleensä vain perus- ja yhdysnumeraaleista (» asetelma 126).

Asetelma 126: Numeraalit ja järjestysluvut
  Numeraalit Järjestysluvut
Peruslukusanat yksi, kaksi, kolme,… yhdeksän, kymmenen, sata, tuhat, miljoona… ensimmäinen, toinen, kolmas, … yhdeksäs, kymmenes, sadas, tuhannes, miljoonas…
Yhdysnumeraalit yksitoista, … kaksikymmentä, kaksikymmentäyksi… yhdestoista, … kahdeskymmenes, kahdeskymmenesensimmäinen ~ ‑yhdes… sadas…

Järjestysluvut esiintyvät eräiden lukumäärän ilmausten osana, esim. tyypissä toistakymmentä (» § 784). Muuten ne eivät ilmaise lukumäärää vaan puheena olevan entiteetin sijaintia jollakin perusteella järjestetyssä joukossa. Vaikka sekä numeraalien että järjestyslukujen merkitys perustuu lukujärjestelmään, niillä on kieliopillisesti varsin vähän yhteistä. Molemmat esiintyvät kyllä seuraavaan tapaan elatiivimuotoisen substantiivilausekkeen kanssa, mutta sama koskee myös useita pronomineja ja yksilöiviä adjektiiveja.

 
Kolmella ~ kolmannella ~ parhaillakin ~ muutamilla oppilaista oli keskittymisvaikeuksia.

Järjestysluvut kuuluvat superlatiiviadjektiivien ja mm. sanojen viimeinen, ainoa kanssa yksilöiviin adjektiiveihin (» § 608). Yhtä ja kahta vastaavat järjestysluvut ensimmäinen ja toinen ovat laajakäyttöisempiä kuin muista numeraaleista johdetut (sanasta toinen » § 767).

Huom. Erotukseksi järjestysluvuista eli ordinaalinumeraaleista lukusanoja kutsutaan kirjallisuudessa myös kardinaalinumeraaleiksi.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Yleistä

Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne

Yleistä

Infinitiivi verbiketjussa

Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet

A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina

A-infinitiivilauseke subjektina

Nesessiivirakenne

Infinitiivilauseke nominin määritteenä

A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina

Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke

A-infinitiivin translatiivi

Tavan ja samanaikaisuuden infinitiivirakenteet

Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne

Referatiivirakenne

Temporaalirakenne

Vertailua: tarkoitusta ilmaisevia infiniittirakenteita

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Yleistä

Numeraalit sanaluokkana

Moniosaiset numeraali-ilmaukset

Numeraali substantiivilausekkeessa

Numeraalit muissa kuin lukumäärän ilmauksissa

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot