Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Kysymykset > Yleistä > Kysymyslause lausetyyppinä > § 1678 Kysymyslauseen tuntomerkkejä ja tehtäviä

§ 1678 Kysymyslauseen tuntomerkkejä ja tehtäviä

Kysymisen puhetoiminnon prototyyppinen kielellinen keino on kysymyslause eli interrogatiivilause. Se on yksi kolmesta keskeisestä modaalisesta lausetyypistä (» § 15901592). Se eroaa deklaratiivi- ja imperatiivilauseesta rakenteeltaan, eikä imperatiivilauseen tunnusmerkki, imperatiivimodus, ole siinä mahdollinen. Kysymyslauseen tuntomerkki on lauseenalkuinen interrogatiivipronomini tai liitepartikkeli ‑kO:

 
Anteeksi, missähän on Ratakatu? | Onko sinne pitkä matka?

Kysymiseen käytetään myös lausetta lyhempiä, kysymysaineksen sisältäviä ilmauksia:

 
Mikä katu? | Ratakatuko? | Mikä? | Ai kuka? | Miten niin? | Häh?

Muita kysymiseen vakiintuneita keinoja ovat mm. partikkelit vai ja entä (» § 17011702). Ne esiintyvät interrogatiivilauseissa mutta myös rakenteissa, joissa ei ole muuta interrogatiivisuuden merkkiä:

 
Te olette siis lähdössä vai? | Entäs minä?

Kysyminen ja interrogatiivisuus eivät ole yksiyksisessä suhteessa toisiinsa. Interrogatiivilause sopii aina kysyvään tehtävään, mutta tietyissä kohdin keskustelua voidaan käyttää muunkin tyyppisiä lausumia: väitelauseita sekä lausetta lyhyempiä lausumia (» § 1207).

Toisaalta interrogatiivimuotoisia lausumia käytetään muuhunkin kuin kysymiseen: esim. retorisilla kysymyksillä (» § 1705) ei ainakaan pääasiallisesti haeta vastauksia; myös päivittelyt voidaan muotoilla interrogatiivisiksi (» § 1713). Alisteisia kysymyslauseita käytetään kysymiseen vain tietyissä tapauksissa (» § 1704). Kysyvä funktio voi olla yksi mutta ei ainoa lausuman tehtävistä. Selvyyden vuoksi puhutaan kysymisestä kun tarkoitetaan puhetoimintoa, oli lausuma kieliopilliselta muodoltaan millainen tahansa. Termiä kysymyslause käytetään tässä kieliopissa lyhyyden vuoksi interrogatiivilauseen synonyymina. Kysymyslauseen kahta päätyyppiä nimitetään hakukysymyksiksi ja vaihtoehtokysymyksiksi myös kun niitä tarkastellaan rakenteina.

Aitoja kysymyksiä ovat sellaiset, joiden pääasiallinen tehtävä on tuottaa kysyjälle tai muille vastaanottajille jokin puuttuva tieto tai jokin varmistus tämän olettamaan asiaintilaan. Kysyjä tarvitsee varmistuksen tai tiedon joko voidakseen jatkaa puhettaan tai muuta meneillään olevaa toimintaansa, tai hän esittää puhekumppanille kysymyksen saadakseen tämän kertomaan jostakin tietystä puheenaiheesta tai jatkamaan aloittamaansa kertomusta. Kysymys voi myös herätä juuri äsken sanotusta: kysymyksen esittäjä pyytää edellistä puhujaa toistamaan, korjaamaan tai täsmentämään jotakin edellä sanomastaan.

Huom. Kirjoituksessa voidaan kysymysmerkillä osoittaa millainen rakenne tahansa kysyväksi:

 
Talouskuria pakotteilla? (l) [otsikko] | Marco Polo ei käynyt Kiinassa? (l) [otsikko] | Mitä kirjallisuus tässä kehityksessä merkitsee? Kaunokirjallisuutta, erilaista tietoa, viihdettä? (l) | Kuten eilen, jolloin tohdin sanoa että minusta Antero Paljakka ja Aila Haikkonen ovat paljon kovemman tason urheilijoita kuin Jack Niclaus ja John Daly. Paljakka? Haikkonen? Niclaus? Daly? Jos ette tunnista nimistä ainuttakaan, voitte onnitella itseänne. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Substantiivit sanaluokkana

Substantiivien luokkia

Substantiivilauseke

Substantiivin määritteet ja täydennykset

Restriktiiviset ja epärestriktiiviset määritteet

Yleismerkityksisten substantiivien määritteet

Taipumaton substantiivimäärite

Tarkenteet

Genetiivimääritteet

Adjektiivimääritteet

Substantiivin adverbiaalit

Osa‑, ryhmä- ja mittasanat

Infinitiivilauseke ja lause substantiivin laajennuksina

Tilastotietoja NP:n rakenteesta

Erisnimet

Substantiivin adjektiivimainen käyttö

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Yleistä

Hakukysymykset

Vaihtoehtokysymykset

Alisteiset kysymyslauseet

Retoriset kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot