Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Reaaliaikainen lause ja muu lausuma > Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan > § 1012 Lausuman täydentämisen tapoja

§ 1012 Lausuman täydentämisen tapoja

Lausuman myöhempi sisällöllinen täydentäminen ei aina integroidu syntaktisesti esim. lauseen muotoiseen lausumaan, jota jatkamaan se on esitetty. Tyypillisesti tällaisena jatkona esiintyy predikoivaa ainesta, jota ei välttämättä kiinnitetä mihinkään ilmipantuun tarkoitteeseen, mutta joka liittyy sisällöllisesti johonkin edeltävässä lausumassa esitettyyn tarkoitteeseen. Tällaisia ovat esimerkin (a) rivin 5 keskenään rinnasteiset substantiivilausekkeet, jotka kuvailevat puheenaolevaa rivillä 1 mainittua kantakapakkaa.

(a)
1Asta: Joo, Se on meiän- kantakapakka,
2Timo: Ahaa,
3Asta: Se on nimittäin ihan ku Vanhan Kellari?,
4Timo: Ai jaa eh heh heh heh heh
5Asta: Ja itsepalvelu ja hirvee mökä ja musiikkia, (p)

Rivin 5 ja-partikkelilla alkava vuoro sisältää rinnasteisen substantiivilausekkeen, joka jatkaa saman puhujan rivin 3 lausetta semanttisesti mutta ei syntaktisesti (partikkelista ja » § 804).

Näytteen (b) rivillä 5 on paradigmaattinen lisäys (» § 1056), joka luonnehtii rivillä 1 esiintyvää määritteetöntä substantiivia tytön. Rivin 5 substantiivilauseke ei kuitenkaan ole verbin ampua edellyttämässä sijamuodossa. Rivillä 10 puolestaan on syntagmaattinen lisäys (» § 1055): adverbiaali suoraan naamaan, joka määrittää rivillä 1 olevaa verbiä ampu. Tämäkään lauseke ei käy sijapäätteensä vuoksi asianomaisen lauseen jäseneksi, vrt. *ampui tytön suoraan naamaan.

(b)
1S: ↑No: jokuha ampu tytön metsona vai minä se ampu.
2V: Ä
3S: Jojoo,
4 (.)
5S: Kuustoistvuotias kimma.
6V: Kuolikse.
7S: Kuoli.
8 (.)
9S: Suoraan naamaa.
10V: Suoraan naamaa.
11S: ↓Nii:: siis päähä,
12V: Ampu si
13S: joo: (p)

Kun rivin 9 lauseke ei sovi tarkistuskysymyksen ja vastauksen (r. 10–11) jälkeenkään edeltävän lauseen osaksi, puhuja V jatkaa lauseen jälkikäteen kokonaiseksi kysymyksellään Ampu sitä (r. 12).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Adjektiivit sanaluokkana

Adjektiivien luokkia

Adjektiivilauseke

Adjektiivien substantiivikäyttö

Partisiippien leksikaalistuminen ja adjektiivistuminen

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot