Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Määräisyyden osoittaminen > Määräisyyden ja epämääräisyyden osoittaminen tarkenteilla > Tunnistettavuutta ja määräisyyttä osoittavat tarkenteet > § 1414 Aiempaan vetoava se

§ 1414 Aiempaan vetoava se

Mitä selvemmin NP olisi ilman tarkennettakin määräinen, sitä enemmän korostuu se-tarkenteen aiempaan diskurssiin vetoava tehtävä. Esimerkiksi tutut henkilöt mainitaan keskustelussa normaalisti pelkillä erisnimillä, mutta tarkenteen lisääminen ohjaa etsimään sanotun yhteyttä johonkin aiempaan keskusteluun. Nimetty henkilö on voinut juuri edellä tulla puheeksi (a) tai puhuja arvioi hänet kuulijalle uudeksi tuttavuudeksi, jonka maininta edellyttää jonkin aiemman tilanteen huomioon ottamista (b). Tätä keinoa käytetään myös aiemman tilanteen mieleen muistuttamiseen ylipäätään (c).

(a)
L: Ensiol on semmone apupoika Konsta et,
A: Ons se Konsta sama ku viime vuonna?
L: ↑O, (p)
(b)
V: Me mennää huomena (.) tota perkaamaan (.) sen Riihipuron Pekan, maapalstaa.
S: Minne.
V: Tonne Laajasaloon sill on siellä semmonen palsta. (p)
(c)
[Puhuja on työtovereineen keskustellut Raunon kutsumisesta kokoukseen; aiemmat viittaukset Raunoon eivät ole sisältäneet tarkennetta.] Soitanks mä nyt joka tapauksessa sille Raunolle. (P) | Mihinkähä se Jaana nyt on heittäny sem paperi ku mä just eilen kirjotin noist harjotuksist sen lapu. (p)

Sama koskee geneerisiä NP:itä (» § 14071408) ja sellaisia ainutkertaiseen tarkoitteeseen viittaavia ilmauksia kuin aurinko. Se-tarkenne toimii niiden yhteydessä pikemminkin koko lausumaa koskevana vihjeenä aiemmasta kuin tarkoitteen tunnistettavuuden ilmaisimena. Tällainen on geneerinen lause (d), jonka edellä on ollut puhe tietystä vesivahingosta, mutta sen jälkeen yleistetään puhumalla parketeista ja vedestä yleensä.

(d)
Ei se parketti hirveen kauan tota, kestä sitä vettä. (P; Laury 1997: 257)

Myös tarkoitteeltaan tunnistettavan genetiivimääritteen yhteyteensä ankkuroimat NP:t ovat tunnistettavia, mutta niissäkin se-tarkennetta käytetään osoittamaan yhteyttä aiempaan (e).

(e)
Ja etiketti menee tässä ruokottomuudessa niin pitkälle, että naiset saavat tulla ruokapöytään, vaikka niillä olisikin päässä kuollut naali. Ties mitä tauteja voi tarttua siitä sen naalista täysin syyttömien pöytätovereiden ruumiisiin. (k) | Siks pisti ihmettelemään, kun Ilulta kuulu jotain musan jytkettä melkeen busapysäkille saakka ja yläkerrassa oli valo kaikissa ikkunoissa, vaikka se sen faija istu aina pimeissä ja verhot alhaalla. (k)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Adjektiivit sanaluokkana

Adjektiivien luokkia

Adjektiivilauseke

Adjektiivien substantiivikäyttö

Partisiippien leksikaalistuminen ja adjektiivistuminen

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot