Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Rajankäyntiä > Sama sana usean luokan jäsenenä > § 863 Nyt sataa vs. en nyt oikein tiedä

§ 863 Nyt sataa vs. en nyt oikein tiedä

Taipumattomien sanaluokkien jäsenille on ominaista, että (ulko)asultaan sama sana voi esiintyä useamman kuin yhden sanaluokan jäsenenä. On suurehko joukko taipumattomia sanoja, jotka toimivat paitsi partikkeleina myös jossakin muussa taipumattomien sanojen sanaluokassa. Samoin on tavallista, että sana kuuluu useaan eri partikkelikategoriaan. Kuvauksen kannalta tällaiset sanat ovat sanaluokkansa kannalta vajaasti spesifioituvia niin, että viime kädessä kontekstista ilmenee, minkä luokan sanana ne kulloinkin esiintyvät. Seuraavassa esitetään yhteenvetona tyypillisiä tapauksia, joita tämän kieliopin eri yhteyksissä on käsitelty.

Temporaaliset adverbit kuten aina, nyt sit(ten), taas, vasta, vielä ja vihdoin ovat muodoltaan mutta eivät merkitykseltään eivätkä syntaksiltaan identtisiä puhutussa kielessä esiintyvien sävy‑, lausuma- tai fokuspartikkeleiden kanssa: Nyt sataa vs. En nyt oikein tiedä; Vasta satanut lumi vs. Hän tuli vasta eilen; Siinä vasta ystävä. Sanat juuri ~ just ovat paitsi temporaalisia adverbeja kuten lauseessa Hän on juuri lähtenyt myös fokuspartikkeleita (Mitä varten juuri minä?), asteikkopartikkeleita (juuri sopiva) sekä dialogipartikkeleita (juuri niin; just just).

Sama sana voi esiintyä adverbina tai adpositiona ja sen mukaisesti joko yksin (Tämä kangas päästää vettä läpi) tai täydennyksen kera (Hän harhaili metsässä läpi yön). Lisäksi sama sana voi toimia partikkelinakin, kiinteässä liitossa verbin kanssa, esim. Laulaja löi itsensä läpi viikossa.

Interjektion ja eräiden muiden partikkeliryhmien välinen raja on epämääräinen; vanhastaan dialogipartikkelit onkin sijoitettu interjektioiden ryhmään. Sama elementti voi hyvin esiintyä toisaalta interjektiona, toisaalta dialogipartikkelina: esim. sana ai on mm. kipua ilmaiseva interjektio, uutisen vastaanottamista osoittava dialogipartikkeli, esim. Ai jaaha ja lausumapartikkeli, esim. Ai minä vai?

Partikkelinakin sana voi siis olla useammassa kuin kahdessa tehtävässä. Sanat niin ja aivan toimivat sekä intensiteettipartikkeleina kuten ilmauksessa niin ~ aivan kamalaa että dialogipartikkeleina: A: Tämä on uskomaton sotku. B: Niin on ~ Aivan. Lisäksi niin esiintyy paluuta pääasiaan osoittavana lausumapartikkelina, joka on puhutussa kielessä usein lyhentynyt muotoon ni. Dialogipartikkeli nii(n) on homonyyminen tavan adverbin niin kanssa, vrt. Sanoiko hän niin? Vastaavasti sana ihan on paitsi intensiteettipartikkeli esim. ilmauksessa ihan kiva myös sävypartikkeli: Minä ihan ajattelin kysyä mitä kuuluu.

Sana kanssa on ’mukana olemista’ merkitsevä postpositio ilmauksessa veljeni kanssa, mutta esiintyy samanasuisena myös fokuspartikkelina, esim. Minä tulen kanssa ’myös’, ja sävypartikkelina: Siinä mulla kanssa ystävä. Vastaavasti sana ja on keskeinen rinnastuskonjunktio, mutta puhutussa kielessä se esiintyy yleisesti myös vuoronalkuisena lausumapartikkelina, esim. Ja seuraavana Pasila, sekä arkipuheessa fokuspartikkelina merkityksessä ’myös’: Minä tykkään ja et se on väärin.

Konjunktiot ovat sananosia, sanoja, lauseita ja lausekkeita kytkeviä partikkeleita. Ne ovat syntaktistunein osa lausumapartikkeleita. Esimerkiksi vuoron‑ ja lausumanalkuisena parafraasin merkkinä esiintyvä et(tä) toimii syntaktisessa tehtävässään konjunktiona kytkien jäljessään tulevan lauseen verbin, substantiivin tai adjektiivin täydennykseksi.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Adjektiivit sanaluokkana

Adjektiivien luokkia

Adjektiivilauseke

Adjektiivien substantiivikäyttö

Partisiippien leksikaalistuminen ja adjektiivistuminen

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot