Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Nominaaliset lauseenjäsenet > Objekti > Objektin sijat > Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio > Objektin sija, aspekti ja kvantitatiivinen määräisyys > § 931 Eri piirteiden yhteispeli partitiivin tai muun sijan valinnassa

§ 931 Eri piirteiden yhteispeli partitiivin tai muun sijan valinnassa

Objektin partitiivisija osoittaa lauseen aspektiltaan rajaamattomaksi (a) tai objektin kvantitatiivisesti epämääräiseksi, tulkinnaltaan ylijäämän sallivaksi (b). Partitiiviobjekti perustuu aspektitekijöihin aina, kun objekti on jaoton (tarkemmin » § 15081515). Kvantitatiivinen epämääräisyys on mahdollista, kun NP:n tarkoite on jaollinen eli NP viittaa aineeseen tai joukkoon, esim. jäätelöä, rahaa, energiaa, väkeä, mansikoita, tapauksia (» § 917, 1421).

(a)
Tällä hetkellä teen tieteellistä tutkielmaa odottavista äideistä, – –. (l) | Jokaisella kierroksella siirretään kutakin hämähäkkiä yhden pixelin verran oikealle tai vasemmalle. (E)
(b)
Teos sisältää tutkielmia keskiaikaisten väärennösten laajasta kirjosta: – –. (k) ~ *Teos sisältää tutkielmaa. | Maiju Viherluoto (vas.) ja Teija Alanko löysivät mikroskoopilla tutkittaviksi muun muassa hämähäkkejä, luteita, punkkeja ja muurahaisia. (l) ~ *He löysivät tutkittavaksi hämähäkkiä.

Totaaliobjekti puolestaan on kvantitatiivisesti määräinen (c). Totaaliobjektia käyttämällä tilanne esitetään myös objektin tarkoittaman paljouden osalta loppuun vietynä; tällöin aspektikin on rajattu.

(c)
Gibboni tarttui lasiin siroilla käsillään ja kulautti aineen kurkkuunsa kuin aikamies. (l) | Nyt Suomi tuottaa energiansa suuremmin typpi- ja rikkipäästöin kuin monet muut teollisuusmaat. (l) | Yksistään metsänparannusvarojen jäädyttäminen vei työt noin kymmeneltä metsätyöntekijältä. (a)

Kvantitatiiviseen epämääräisyyteen perustuva partitiivin käyttö erottuu aspektiin perustuvasta selvästi vain kun verbi on rajaava, esim. löytää tai huomata. Silloin vain jaollinen objekti voi olla partitiivissa: He löysivät hämähäkkejä (b). Tällaista lausetta voi pitää partitiiviobjektista huolimatta aspektiltaan rajattuna. Lisäksi on verbejä, jotka ilmaisevat tilaa eli rajaamatonta tilannetta mutta saavat totaaliobjektin eivätkä siis osoita objektin sijamuodolla aspektia, esim. tuntea ja sisältää: Tunnen sinut; Teos sisältää hänen viimeiset tutkielmansa. Niidenkin yhteydessä partitiiviobjekti ilmaisee kvantitatiivista epämääräisyyttä: Teos sisältää hänen tutkielmiaan (b).

Kvantitatiivisesti epämääräisen partitiiviobjektin tuntomerkki on se, että lauseessa oleva kvanttoriadverbi paljon, jonkin verran, vähän tms. voi kertoa objektin tarkoitteen määrästä (d) (» § 657). Sen sijaan kvanttoriadverbi koskee ainoastaan toiminnan määrää (intensiteettiä tai vastaavaa), jos partitiiviobjekti perustuu aspektuaaliseen rajaamattomuuteen (e). Kvanttoriadverbin tulkinta on ryhmien ensimmäisissä esimerkeissä selvennetty hakasulkeilla.

(d)
Tutkijat löysivät [runsaasti hyönteisiä]. | Alkoholipolttoaineeseen lisätään aina jonkin verran bensiiniä paloturvallisuuden ja kylmäominaisuuksien takia. (l) | Tavallisesti turistit kantavat hänen mukaansa aivan liikaa vaatteita mukanaan. (l)
(e)
Taidat [ihailla liikaa] julkisuuden henkilöitä. | Lämmin kesä Suomessa hiljensi jonkin verran etelänmatkailua kesä–elokuussa, – –. (l) | – – kerromme johdolle, ettei tekijöitä kannata rasittaa liikaa. (l)

Totaaliobjektin saavat tilaverbit eivät yleensä salli tilaa koskevaa kvanttoriadverbia eivätkä siitä johtuvaa partitiiviobjektia (*Teos sisältää vähän tutkielmaa). Tästä poikkeaa verbi tuntea: Tunnen häntä vähän.

Kun verbi on rajahakuinen ja objekti jaollinen, kvantitatiivinen epämääräisyys ja aspektuaalinen rajaamattomuus ovat usein erottamattomissa (f). Mahdollinen kvanttoriadverbi voidaan tulkita objektitarkoitetta koskevaksi, mutta samalla se koskee myös toiminnan määrää (g).

(f)
He joivat kahvia, paitsi Samuli joi mehua. (k) | Väestönsuojia tyhjennettiin autoista, jotta ihmisiä voitaisiin ohjata niihin tilannemuutosten edellyttämällä tavalla. (k)
(g)
Olen [korjannut vähän] kirjoitustani. vrt. Olen korjannut [liian vähän kirjoituksia]. | Ihmiset tekevät liikaa vääränlaisia, pakkotahtisia töitä, – –. (l)

Esimerkki aspektin ja kvantitatiivisen määräisyyden yhteispelistä ovat syömistä ja juomista ilmaisevat rajahakuiset verbit, joiden objektin tarkoite kuluu samaan tahtiin kuin sen nauttiminen etenee. Lause Söin keittoa on rajaamaton ja ilmaisee yhtä lailla, että söin keittoa jonkin verran (jolloin jotain jäi ehkä yli) ja että syönti ei edennyt päätepisteeseensä. Näin on esim. silloin, kun tilannetta tarkastellaan toisen tilanteen keskeyttämänä, esim. Söin keittoa, kun puhelin soi. Aspektiltaan rajatuksi hahmottuu esim. lause Eilen söin lounaaksi vain keittoa ja leivänpalan; tällöin partitiiviobjekti keittoa kertoo ensisijaisesti objektitarkoitteen kvantitatiivisesta epämääräisyydestä ja totaaliobjekti leivänpalan jaottomuudesta, josta seuraa myös kvantitatiivinen määräisyys. Tilanteen keston rajaava osma, esim. Söin (sitä) keittoa koko viikon, tekee mahdolliseksi myös objektin kvantitatiivisesti määräisen tulkinnan, jonka mukaan koko keittoerän syömiseen kului viikko (» § 1516).

Huom. Infiniittisen verbin aspektuaalinen objektin sija määräytyy ensisijaisesti itsenäisin perustein, mutta se on suhteessa myös lauseen ilmaisemaan tilanteeseen. Esimerkiksi alkamista ilmaistaessa infinitiivi saa yleensä partitiiviobjektin, koska toiminta on alkamishetkellä kesken: Heti seuraavana päivänä Lampela alkoi tehdä käsikirjoitusta (l); Yritys lähti rakentamaan itselleen laatujärjestelmää (l). Myös yrittää-verbin täydennyksessä objekti saattaa olla partitiivissa: Se rasvamainos, jossa nainen yrittää saada mekkoa päälleen (l). Finiittisenä esimerkin verbi saa totaaliobjektin: Nainen saa mekon päälleen.

Partitiiviobjekti on tyypillinen MA-infinitiivin inessiivin muodostamille lausekkeille (Näin Riitan valmistamassa aamiaista) ja samanaikaisuutta ilmaisevalle temporaalirakenteelle (Riitta loukkasi sormensa valmistaessaan aamiaista). Verbistä riippuen totaaliobjektikin on mahdollinen: Riitta pistäytyi kotona valmistamassa aamiaisen; Tanner innostuu Hanno Möttölän iskiessä komean korin (l).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Adjektiivit sanaluokkana

Adjektiivien luokkia

Adjektiivilauseke

Adjektiivien substantiivikäyttö

Partisiippien leksikaalistuminen ja adjektiivistuminen

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Yleistä

Subjekti

Objekti

Yleistä

Transitiivisuus ja objektin semantiikka

Objektin sijat

Predikatiivi

Adverbiaalit

Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma

Predikatiiviadverbiaalit

Adverbiaalien merkitystehtäviä

Ajan adverbiaalit

Paikan ja tilan adverbiaalit

Habitiiviadverbiaalit

Tavan adverbiaalit

Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla

Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit

Kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit

Adverbiaalin merkitys ja lauseketyyppi: kokoava katsaus

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot