Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Nollapersoona > Yleistä > § 1348 Nollapersoonalauseen merkitys

§ 1348 Nollapersoonalauseen merkitys

Nollapersoonalla puhuja voi osoittaa käsittelevänsä omaa kokemustaan kenelle tahansa vastaavassa asemassa olevalle tyypillisenä. Näin on seuraavassa katkelmassa. Siitä on kursivoitu niiden lauseiden finiittiverbit, joissa on avoin nolla, ja tulkinnan selventämiseksi on lisätty nolla sijamuotoineen.

 
Muutenkin opiskeluaika on ihan outoa, sitä 0 saattaa istua tietokoneella iltakuudesta aamukahteen ja ihmetellä, että tulipas 0:n paljon tehtyä, ennen kuin 0 tajuaa työskennelleensä kahdeksan tuntia melkein tauotta. Sitten 0:lla on keskellä yötä kamala nälkä ja 0:aa ottaa päähän, kun 0 tajuaa, että 0:n pitäisi herätä jo kuuden tunnin päästä, eikä 0 saa edes unta kun on nälkä. Ja jos 0 taas syö, 0 ei voi mennä heti nukkumaan, kun 0:lle tulee närästystä tai painajaisia. ¶ Joskus 0:n ~ 0:sta olisi hauska kokeilla kahdeksasta neljään ‑elämää. 0 Olisi työssä joka arkipäivä 8–16 tai 9–17 ja sitten 0 menisi kaupan kautta kotiin ja laittaisi ruokaa. Viikonloppuna 0:lla olisi vapaata ja parina arki-iltana 0 harrastaisi jotain. 0 Katsoisi telkkaria ja lauantaisin 0 silittäisi pyykit ja vaihtaisi lakanat. Luultavasti kyllästyisin äkkiä, mutta olisi se varmaan 0:sta yhtä hauskaa kuin elää päivä vastakkaisen sukupuolen ruumiissa. (L)

Tyypillistä on, että nollapersoona vaihtelee yksikön ensimmäisen persoonan kanssa: katkelman lopussa sanotaan Luultavasti kyllästyisin äkkiä. Nollapersoonan avulla yksityistä ihmistä koskeva yksittäinen tapahtumakin voidaan esittää ketä tahansa koskevana. Näin on seuraavassa esimerkissä, missä merkitysero yksikön ensimmäiseen persoonaan Olin kohdannut oikean kirjan ja oikean kohdan on pieni mutta havaittava. Nollapersoonan ansiosta puhujan kokemus näyttäytyy esimerkkinä ilosta, joka voi kohdata ketä tahansa.

 
Helsinkiläinen Ossi Lehtiö tunnisti historioitsijana Acerbin heti, mutta todisteiden kaivaminen osoittautui hankalammaksi. Neljän-viiden kirjaston koluamisen jälkeen löytyi vuoden 1953 painos. ¶ ”Löytämisen ilo oli mahtava. Oli kohdannut oikean kirjan ja oikean kohdan. Juoksentelu oli palkittu.” (l)

Keskustelussa nolla tarjoaa avoimen paikan, johon keskustelun osapuolet voivat samastua ilmaistessaan yhteistä kokemusta tai eläytyessään toisen kokemukseen:

 
Potilas: Kyllä nytki iha rauhalline viikonloppu etten tehny mitää, (.) Mut ei se [verenpainelääke] vaikuta silti. (.) Mut se on ainoa että ne (.) rahahuolet painavat [0:n mieltä] vähän.
Lääkäri: Nii::, (.) Joo ne on sielä kuitenki koko ajan mielessä ja,
Potilas: On ne siel joo. (P; Sorjonen 2001b: 135)

Nollapersoonan yleistävyys vaihtelee. Yleistävimmillään se on kun asioita kuvataan siltä kannalta, miten ne vaikuttavat ihmiseen yleensä tai miten hän voi niitä käyttää, kuten Koirasta saa uskollisen ystävän, samoin sellaisissa metatekstuaalisissa kommenteissa kuin Jos näin voi sanoa. Selvimmin kuulijaa tai puhujaa koskevia avoimia nollia edustavat seuraavat esimerkit. Kysymysmuotoisissa luvan pyynnöissä (saako) nolla tarkoittaa ensisijaisesti puhujaa, kun taas ei saa toimii puhuteltavalle kohdistettuna kieltona ja saa lupana tehdä jotakin (» § 1669).

 
Saako istua, mies kysyi. Se oli sama mies joka nyökkäili jonossa. Mies istui minua vastapäätä. Saa, minä sanoin. (k) | Ei saa sanoa noin rumasti äidistä. (k)

’Minä’-tulkintaisiksi ovat vakiintuneet mm. jos-sanalla alkavat tai interrogatiiviset aikomuksen ilmaukset, joissa on konditionaali:

 
Jos pesis tän kuontalonsa (P) | Mä just ajattelin että jos lähtis vähän ulos käveleen (P) | Kokeilisikohan punaista kravattia? (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot