Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Vokaalit sanan rakenteessa > Vokaalisointu > Vokaalisointu taivutuksessa ja johtamisessa > § 16 Taivutustunnusten ja johtimien vokaalin määräytyminen

§ 16 Taivutustunnusten ja johtimien vokaalin määräytyminen

Vokaalisointu pätee sekä taivutuksessa että johdosten muodostuksessa. Vokaalisoinnun suhteen vaihtelevat taivutustunnukset on esitetty asetelmassa 5.

Asetelma 5: Vokaalisoinnun alaiset taivutustunnukset
Taivutusmuoto Esimerkki
Partisiipit -nUt, -(t)tU saa-nut, saa-tu, jää-nyt, jää-ty
Imperatiivi -kO(-) saa-ko-on, jää-kö-ön
A-infinitiivi -(t)A- asu-a, vetä-ä, saa-da, jää-dä
Passiivi -(t)tA- asu-ta-an, vede-tä-än, saa-da-an
MA-infinitiivi ja agenttipartisiippi -mA(-) saa-ma-an, jää-mä-än, saa-ma, vie-mä
Mon. 3. persoona -vAt saa-vat, jää-vät
VA-partisiippi -vA saata-va, jäätä-vä
Imperatiivi -kAA saa-kaa, jää-kää
Sijapäätteet: PAR -(t)A, ESS -nA, INE -ssA, ELA -stA, ADE -llA, ABL -ltA, ABE -ttA voi-ta : voi-ssa, jää-tä : jää-ssä
3. persoonan possessiivisuffiksi -nsA saama-nsa, jää-nsä

Takavokaalin sisältävien vartaloiden jäljessä vaihtelunalainen suffiksi on yleensä takavokaalinen oli se sitten taivutustunnus tai johdin (poikkeuksia on vierassanoissa » § 17):

 
hieno-a | halu-taan | halu-kas | halu-ton : halu-ttoma-n | noit-uus

Etisten vokaalien jäljessä taivutuspääte on lähes aina etinen:

 
silli-ä | velli-ssä | siirty-ä | teke-mään | mutta: mer-ta

Johtimien vokaalin laatu sen sijaan määräytyy eräiltä osin toisin. Etenkin jotkin teonnimien (» § 222) johtimet esiintyvät neutraalien vokaalien e, i jäljessä takavokaalisina, vaikka verbin vartalon loppuvokaali olisikin etinen sointuvokaali:

 
heittä- > heitt-o | siirtä- > siirt-o | kiittä- > kiit-os | itke- > itk-u | kerää- > ker-uu | lepää- > lep-uutta- | vrt. verbinjohdin -U-: heittä- > heitt-y- | siirtä- > siirt-y-

Joissain nomininjohtimissakin voi esiintyä etu- ja takavokaalin vaihtelua neutraalien vokaalien jäljessä. Vaihtelu koskee kuitenkin vain yksittäisiä lekseemejä, esim. mieh-uus ~ (esi)mieh-yys, heini-kkö ~ heini-kko, inkeri-kko vrt. meijeri-kkö. Suurin osa vokaalisoinnun alaisista johtimista on sellaisia, että niistä esiintyy etinen variantti kaikkien etuvokaalien jäljessä.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot