Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Yhdyssanat > Määritysyhdyssanat > Määriteosan muoto > Määriteosa genetiivissä tai nominatiivissa > Genetiivin ja nominatiivin vaihtelu > § 412 Yleisesti vaihtelusta

§ 412 Yleisesti vaihtelusta

Genetiivillä ja nominatiivilla on määriteosan sijana yhteisiä merkitystehtäviä, ja jonkin verran esiintyykin samaosaisten genetiivi- ja nominatiivialkuisten yhdyssanojen synonyymisia pareja, esim. salaatinkastike ~ salaattikastike, kivenjärkäle ~ kivijärkäle, ohjelmanjulistus ~ ohjelmajulistus. Toinen variantti voi olla toista vakiintuneempi. Vaihtelu koskee substantiivialkuisia yhdyssubstantiiveja (a) ja yhdysadjektiiveista (b) varsinkin (i)nen-loppuisia.

(a)
idänkauppa ~ itäkauppa, joenranta ~ jokiranta, kirjallisuudenhistoria ~ kirjallisuushistoria, riviväli ~ rivinväli, vappuaatto ~ vapunaatto (PS), lapsuudenkoti (PS) ~ lapsuuskoti (E) | Verbikantainen edusosa: kaavanmuutos ~ kaavamuutos, paikkavaraus ~ paikanvaraus, paperisilppuri ~ paperinsilppuri, rahanuudistus ~ rahauudistus (PS)
(b)
hyvänlaatuinen ~ hyvälaatuinen, metallikiiltoinen ~ metallinkiiltoinen, samamerkityksinen ~ samanmerkityksinen (PS), kivikova (PS) ~ kivenkova (skt)

Genetiivi ja nominatiivi voivat vaihdella eri määriteosissa saman edusosan yhteydessä, vaikka määriteosat olisivat samankaltaisessa merkityssuhteessa edusosaan:

(c)
kengänpohja – jalkapohja, valtakunnanraja – aluevesiraja, elämänusko – taikausko, metsänhoito – jalkahoito, pimeänpelko – lentopelko, keuhkoputkentulehdus – verisuonitulehdus, ajantilaus – lipputilaus, villantuottaja – turkistuottaja, Tornionjoki – Kemijoki

Vain varsin pienessä joukossa genetiivi- ja nominatiivialun vaihtelutapauksia varianttien kesken on selvä vakiintunut merkitysero:

 
Genetiivialku Nominatiivialku
maanmies ’saman maan kansalainen’ maamies ’maanviljelijä, talonpoika’
puunrunko ’puun runko’ puurunko ’puinen runko’
sananmuoto ’sanan taivutusmuoto’ sanamuoto ’sanallinen muoto’
verenpisara [huonekasvi] veripisara ’pisara verta’
liikkeenhoito ’liikeyrityksen hoitaminen’ liikehoito ’kehon liiketerapia’
maanteitse ’maantietä pitkin’ maateitse ’maata pitkin’
heikonnäköinen ’heikolta näyttävä’ heikkonäköinen ’jolla on heikko näkö’

Huom. Ryhmässä (a) vaihtelun taustalla on myös vanha murre-ero. Länsimurteissa on vallinnut genetiivialkuinen tyyppi ja itämurteissa nominatiivialkuinen. Nykyiseen yleiskieleen on useimmiten vakiintunut nominatiivialkuinen variantti, esim. hirvijahti (~ hirvenjahti), jalkapohja (~ jalanpohja), mutta joskus genetiivialkuinenkin, esim. järvenranta (~ järviranta).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

Yhdyssanan rakenne

Määritysyhdyssanat

Yleistä

Määriteosan muoto

Appositioyhdyssanat

Bahuvriihiyhdyssanat

Toistoyhdyssanat

Edusosana adjektiivi

Edusosana partisiippi tai verbi

Summayhdyssanat

Yhdyssana lausekkeen osana

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Yleistä

Adverbien merkitystehtäviä

Paikan adverbit

Ajan adverbit

Tavan adverbit

Määrän adverbit ja partikkelit

Intensiteettisanat: melko, erityisen

Kommenttiadverbit ja ‑partikkelit

Pronominivartaloisten adverbien tehtäviä

Adverbilauseke

Adverbi ja muut sanaluokat

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot