Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Deiksis ja anafora > Deiksis > § 1423 Mitä deiksis on?

§ 1423 Mitä deiksis on?

Nimitys deiksis viittaa sellaisten kieliopillisten ja leksikaalisten elementtien tehtävään, jotka liittävät ilmauksen kontekstiinsa, laajemmin katsoen aikapaikkaisiin kehyksiinsä. Verbiin liittyviä kieliopillisia deiktisiä keinoja ovat persoonapäätteet sekä tempus, jolla suhteutetaan puhehetki kerrottavana olevaan tapahtuma-aikaan (» § 1523). Nominaalisia deiktisiä aineksia ovat persoona- ja demonstratiivipronominit. Persoonapronominit muodostavat NP:n yksin (» § 716), demonstratiivipronominit voivat esiintyä paitsi yksin myös NP:ssä tarkenteina. Pronominit ovat keskeisiä tapoja osoittaa puheena oleva tarkoite tunnetuksi (» § 1409).

Deiktisesti käytetään myös temporaalisia ja lokatiivisia proadverbeja kuten silloin, täällä, tässä, siellä, siinä, tuolla, tuossa (deiktisestä kolmijaosta » § 722) sekä ajan ilmauksia kuten nyt, kohta, äsken, tänään. Deiktisiä adjektiiveja ovat proadjektiivit kuten tuollainen, sellainen jne. sekä ajallista suhdetta ilmaisevat viime ja ensi. Verbit tulla ja mennä ovat sillä tavoin deiktisiä, että niihin sisältyy oletuksia mm. puhujan sijainnista puhuteltuun nähden: Tule tänne ~ meille (puhujaa kohden); Tule sinne (mistä oli sovittu). Myös verbin imperatiivi samoin kuin keskustelukonteksteissa käytetty nollapersoona (» § 1348) ja passiivi (» § 1323) ovat tulkittavissa deiktisesti: näiden verbinmuotojen implikoimat tarkoitteet – puhuja tai vastaanottaja(t) – käyvät ilmi tilanneyhteydestä:

 
Tule heti tänne. [puhuteltavan tultava] | Tästä pitäisi kirjoittaa lisää. [sinun ~ jonkun ~ meidän] | Kaikkea sitä kuuleekin. [minä kuulen] | Täällä sitä vain nukutaan kuin viattomat porsaat. [te siinä ~ nuo tuossa]

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot