Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Kysymykset > Hakukysymykset > Kysyttävän lajeja > Yhden ja monen kysyminen > § 1687 Kuka, kumpi, ketkä kaikki

§ 1687 Kuka, kumpi, ketkä kaikki

Pronomini kumpi ja sen sisältävät interrogatiivi-ilmaukset rajaavat hakualueen kahteen entiteettiin. Ne voivat ilmetä kontekstista (a), tai ne ilmaistaan elatiivirakenteella: kumpi meistä. Lisäksi niin kumpi-kysymyksissä kuin muissakin voidaan hakualueen muodostavan joukon jäsenet erikseen nimetä hakukysymykseen liitettävällä vai-lausekkeella (b) (» § 1698–).

(a)
”Se akka on hullu.” ”Hän varoitti minua sinusta, koska olet hullu. Kumpaa minun on uskottava?” (k)
(b)
Kuka (näistä kolmesta alokkaasta) toimi komppanian päällikkönä, Aalto, Koljonen vai Sundström?

Kun kysymyssana on yksikkömuotoinen, hakukysymys voi olla neutraali sen suhteen, oletetaanko yksiköllistä vai monikollista vastausta (c). Jokin kysymyslauseen piirre, esim. superlatiivi tai muu määräinen NP, saattaa kuitenkin tehdä kysymyksestä yksiköllistä vastausta ennakoivan (d).

(c)
Kenen pussista koulutusmenot loppujen lopuksi menevät? [Vastaus: kunnan ~ veronmaksajien.]
(d)
Kuka on vaikutusvallaltaan painavin yritysjohtaja? | Kuka on Metsäliiton toimitusjohtaja? (l)

Mikä-pronominin yksikkö- ja monikkomuodot lankeavat yhteen; sillä on erillinen monikko vain nominatiivissa (mitkä) (» § 102 asetelma 51), ja myös kuka-pronominista käytetään eräitä yksikkömuotoja monikkomuotojen sijaan.

Interrogatiivipronominiin appositiosuhteessa oleva kaikki-sana osoittaa, että vastaukseksi odotetaan luetteloa (e), sana muu puolestaan antaa ymmärtää, että osittainen vastaus on jo saatu (f).

(e)
Kenen kaikkien osoitteet Osoitepalvelusta saa? (E) | – Missä kaikkialla olet asunut. Missä asuit lapsena? Entä myöhemmin? Oliko asuintalollasi tai ‑korttelilla nimeä? (E)
(f)
– Minä luulin, ettette te buddhalaiset saa tappaa, mutisin nolona. – Niin? Mitä muuta te luulette? (k) | Minne muualle te olette menossa, paitsi kiertueelle ja listakärkeen? (L)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Yleistä

Hakukysymykset

Vaihtoehtokysymykset

Alisteiset kysymyslauseet

Retoriset kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot