Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Nominijohdokset > Verbikantaiset substantiivijohdokset > Teonnimet ja teon tuloksen nimet > kaat-o, työnt-ö > § 230 O-teonnimien muodostus

§ 230 O-teonnimien muodostus

Johdin O liittyy tavallisimmin kaksitavuisiin A-vartaloisiin verbeihin (jak‑o, löyt-ö), harvemmin kaksitavuisiin e-vartaloihin (men-o, ol-o) tai AA-supistumavartaloihin (lep-o) (» § 222 asetelma 73). Johdin kiinnittyy (vahvaan) vokaalivartaloon, ja vartalon loppuvokaali jää pois sen edeltä. Tyyppiin kuuluu n. 150 sanakirjalekseemiä. Suurella osalla A- ja e-vartalokantaisista O-johdoksista on teonnimikäyttöä, mutta leksikaalistuneisuuskin on hyvin yleistä.

O-johdokset ovat kaksitavuisten A-vartaloiden yleisin teonnimityyppi. Näistä A-kantavartaloista hyvin moni on tA-loppuinen.

 
‑A- > ajo, anto, esto, heitto, hiihto, hoito, huolto, huuto, häätö, jatko, jousto, jättö, kanto, kierto, kiilto, kosto, kylvö, käyttö, lento, loisto, murto, muutto, nosto, nouto, näyttö, osto, otto, palo, pito, poisto, poltto, päästö, ryöstö, sieto, siirto, soitto, sorto, syöttö, säästö, taitto, tappo, teetto, toisto, tuotto, työntö, täyttö, uitto, vaihto, veto, vietto, voitto, vuoto, vääntö | Yhdyssanan määriteosana: ahtopaine, antolainaus, hirttoköysi, joutomaa, päättökoe
 
– – Kekkosen kaatoon haettiin moraaliltaan ja kansalaiskunnoltaan ryvettymätöntä henkilöä – –. (L) | Sen [puun] lahonkesto paranee, mutta samalla sen taivutuslujuus heikkenee. (L) | Raivion nopea pään kääntö ja mulkaisu saattoivat merkitä ”kyllä”. (k)

Tyypin elävyydestä kaksitavuisten tA-vartaloisten verbien teonniminä kertovat seuraavat satunnaisemmat muodosteet: jyystö (k), mättö (L), naitto, puurto, ryystö (l).

Joidenkin O-johdosten kantaverbinä on e-, AA- tai kolmitavuinen le-vartalo. Näissä johdoksissa on runsaasti leksikaalistumia.

 
‑e- > luulo, lähtö, meno, unennäkö, olo, pano, teko, tulo, tunto | ‑AA- > lepo, pelko
 
Leksikaalistumia
‑A- > jakso, kaivo, kanto ’kaadetun puun tyvi’, kasvo(t), katto, mato, muisto, peitto, pidot ’kestit’, sato (< sataa), tieto | ‑e- > kuolo, kuulo, kytö, kätkö, näkö, piilo | ‑AA- > lakko, pakko, sieppo, tuppo | ‑le- > luettelo, mittelö (< mitellä < mitata), muistelo, suutelo

Sekä kantavartaloltaan että merkitykseltään poikkeuksellisia O-johdoksia ovat esim. seuraavat:

 
‑i- tai -U- > käärö, tukko, sukupuutto (vrt. puuttua) | 3-tav. ‑A- > asento, komento, sisältö, sulatto, toisinto | -eA- tai 3-tav. ‑e- > halko (vrt. haljeta), katko, lohko, pako (vrt. paeta : pakenee), raato ’haaska’ (vrt. raadella), taisto

Huom. Verbikantainen O-johtiminen substantiivi esiintyy morfologisena kantasanana eräissä kki-, kAs-, lA- ja lAinen-johtimisissa sanoissa, esim. ajokki, liidokki (» § 199, 247), tulokas, vaihdokas (» § 287), hoitola, juottola (» § 186), huutolainen, siirtolainen (» § 190191), sekä yhdyssanan edusosana toimivissa (i)nen-johtimisissa adjektiiveissa, esim. lukutaitoinen, hyvätuottoinen, varmaheittoinen (» § 275). Toisaalta O-johdin voidaan näissä nähdä välittävänä aineksena, jonka avulla toinen nomininjohdin ylipäätään saadaan liitetyksi verbivartaloon.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot