Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Yhdyssanat > Määritysyhdyssanat > Määriteosan muoto > Määriteosa genetiivissä tai nominatiivissa > Genetiivin ja nominatiivin vaihtelu > § 413 Syitä sijanvaihteluun

§ 413 Syitä sijanvaihteluun

Genetiivi ja nominatiivi vaihtelevat määriteosan sijana ilman selväpiirteistä työnjakoa. On tosin tekijöitä, jotka tendenssimäisesti säätelevät sijanvalintaa. Tällainen on mm. määriteosan edustaman lekseemin fonologinen rakenne: substantiivi, joka on nominatiivissa konsonanttiloppuinen, esim. sotilas, siemen, mies, sävel, esiintyy nominatiivimääriteosana herkemmin kuin vokaaliloppuinen sana.

 
Genetiivialku Nominatiivialku
vanginpuku sotilaspuku
lentäjänlakki ylioppilaslakki
sokerintuotanto siementuotanto
karhuntappo miestappo
postinkulku sävelkulku

Myös (i)nen-vartaloisten substantiivien s-loppuinen yhdysosamuoto (» § 416 ryhmä a) on määriteosana käytännössä yksinomainen genetiiviin nähden, esim. ihmismieli, hyttysmyrkky (vrt. tosin pakkasenkestävyys, pätemisentarve).

Toinen seikka, joka voi johtaa nominatiivialkuisuuteen genetiivin sijaan, on määriteosan sisällöllinen monikollisuus, esim. henkilökuljetus ’henkilöiden kuljetus’ (vrt. henkilönkuljetus), savukemainonta, puoluekannatus, lintuharrastaja.

Verbikantainen substantiivi esiintyy nominatiivimääriteosana leksikaalistumattomassa, verbaalisessa merkityksessään, esim. kulkulupa ’lupa kulkea’, hallitusmuoto ’muoto, jonka mukaan hallitaan’, rakennuskielto ’kielto rakentaa, rakentamista koskeva kielto’, puheoikeus ’oikeus puhua’. Sellaisissa genetiivialkuisissa tapauksissa kuin hallituksenvaihdos tai puheenpito määriteosa taas on leksikaalistunut johdos (hallitus, puhe). (Vaihtelusta verbikantaisen edusosan yhteydessä » § 414415.)

Kaikkiaan nominatiivi on määriteosan sijana genetiiviä yleismerkityksisempi. Nominatiivialkuisen yhdyssanan osien suhde on abstraktimpi, monihahmotteisempi ja avoimempi erityyppisille merkitystulkinnoille.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

Yhdyssanan rakenne

Määritysyhdyssanat

Yleistä

Määriteosan muoto

Appositioyhdyssanat

Bahuvriihiyhdyssanat

Toistoyhdyssanat

Edusosana adjektiivi

Edusosana partisiippi tai verbi

Summayhdyssanat

Yhdyssana lausekkeen osana

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot