Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa > Kieliopilliset sijat > Nominatiivi > § 1230 Nominatiivi eri lauseenjäsenissä ja rakenteissa

§ 1230 Nominatiivi eri lauseenjäsenissä ja rakenteissa

Nominatiivilla ei ole yksikössä sijapäätettä. Monikkomuodossa esiintyvä ‑t ilmaisee sekä monikkoa että sijaa: lapset.

Subjektin, predikatiivin ja objektin sijana nominatiivi ilmaisee, että kyseessä on rajattu entiteetti, jaotontarkoitteinen yksilö tai määräinen joukko tai kokonaisuus. Subjektin sijana nominatiivi osoittaa subjektin tarkoitteen määräyksilöksi tai kvantitatiivisesti määräiseksi joukoksi (» § 916).

 
Joku mies kysyy sinua! (k) | Taksitolpalla oli sopivasti auto, – –. (k) | Mutta nyt tapahtui ihme: – –. (l) | Miksi tytöt eivät pelaa tietokonepelejä? (L) | – –, häät olivat hyvin pienet. (k)

Objektinkin nominatiivi osoittaa kvantitatiivisesti määräiseksi. Nominatiiviobjekti esiintyy tulkinnaltaan myönteisessä, aspektiltaan rajatussa lauseessa: nominatiivi on aina monikollisen totaaliobjektin sija ja yksikössä totaaliobjektin sija passiivi- ja imperatiivilauseissa sekä nesessiivirakenteessa (» § 934).

 
Sain rahat postissa. | Kimmo sentään houkutteli ne tyypit työntekoon, – –. (l) | Tässä elokuvassa oli joku tyyppi ammuttu haulikolla, – –. (k) | – – no lue se kortti, kai siinä on selitys. (k) | Ei voi ottaa riskiä, täytyy tietää kohderyhmä. (k)

Predikatiivin sijana nominatiivi heijastaa pitkälti subjektin jaottomuutta (» § 946):

 
Ruisleipä oli hiukan kohokuorinen, mutta lämmin. (k) | Naapurin mies on lääkäri, – –. (k) | Säännöt ovat selvät – ei tupakointia huoneissa, – –. (l) | Hänen silmänsä olivat hyvin tummat ja vakavat. (k) | Pekka Tirkkonen ja Pasi Kuivalainen ovat parhaat pelaajat. (l)

Määräistä merkitystä nominatiivi ilmaisee myös osman (» § 973) ja statusrakenteen ”subjektin” sijana (» § 877).

 
Koko vuosi sianlihaa on syöty enemmän kuin vuosiin. (l) | Seisoin pyyhe kädessä ja yritin kuunnella. (k) | Kädet täristen hän vetää esiin leikekansion. (k)

Lisäksi nominatiivia käytetään etenkin puhutussa kielessä tietyin ehdoin nesessiivirakenteen subjektin sijana: tsiniäkö se piti olla (p) (» § 920). Myös lohkeamissa nominatiivimuoto on tavallinen: se toinen naapuri ni sitä mä en vielä tunne (» § 1018). Lisäksi nominatiivisijainen numeraali on subjektina tai objektina toimivan lausekkeen edussana taikka kvanttorirakenteen keskeinen osa:

 
Koho näki, kuinka kolme nuorta poikaa yritti varastaa nahkatakin – –. (L) | – – käytävällä tapasin kolme kohtalotoveria. (E) | Asunto oli hyvin suuri. Huoneita siinä oli viisi, – –. (k)

Nominatiivi on myös parissa tapauksessa mahdollinen adposition täydennyksen sijana: hetki sitten, korot mukaan lukien (» § 688).

Nominatiivilla ei määräisyyden ilmaisemisen lisäksi ole erityismerkityksiä. Nominatiivisijaisten ilmausten erilaisia käyttöjä voi vain luetella: Erisnimen nimikemääritteet ovat määräehdoin nominatiivissa, vaikka substantiivin etumääritteenä oleva substantiivi on yleensä genetiivissä: johtaja Miettiselle, hotelli Presidenttiin (» § 599). Nominatiivisijainen sana voi olla myös luokittelevan substantiivin tunnistemääritteenä: romaanissa Sinuhe (» § 567568). Lisäksi nominatiivi on yhdyssanojen määriteosan tavallisin sija: kivitalo, mustamaalata, Sinuhe-romaani (» § 409410). Se voi tällöin esiintyä paikallissijankin tehtävässä: kotimatka vrt. matka kotiin, kloorivalkaistu vrt. valkaista kloorilla (» § 415).

Nominatiivi on kiteytynyt muutamiin toistuvuuden ja ajankohdan ilmauksiin:

 
Laadukasta opetusta joka päivä. (E) | Ammatissani joudun paikallissijojen nimitysten kanssa tekemisiin harva se päivä. (a) | Olisi kiva tavata joku kerta (L) | Tammikuun seitsemäs Jari Isometsä viihdyttää sekä lyhytsuksikisassa että vapaan tyylin kympillä – –. (l) vrt. seitsemäntenä | Tilaisuus alkaa klo 10. vrt. kymmeneltä

Nominatiivi esiintyy myös ’per’-merkityksisissä ilmauksissa: Lapsen hoitaminen kotona maksaa keskimäärin 1 600 markkaa bruttona per lapsi kuukaudessa. (l); Mikroluokkalisenssi on 30 euroa ensimmäinen lisenssi ja 20 euroa loput lisenssit, – – (E).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Yleistä

Kieliopilliset sijat

Paikallissijat

Olo- ja suuntasijaisuus

Sisä- ja ulkopaikallissijat

Paikallissijat ajanilmauksissa

Paikallissijojen muuta käyttöä

Vajaakäyttöiset sijat

Sijojen rajatapauksia

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot