Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sanajärjestys > Hajarakenteet > Lause hajarakenteen osana > Fokusoiva lohkolause > § 1404 Raha se on joka ratkaisee

§ 1404 Raha se on joka ratkaisee

Lauseke voidaan osoittaa fokukseksi käyttämällä predikatiivilausetta Se + olla + NP + relatiivilause, jossa relatiivilause määrittää subjektina olevaa pronominia mutta on siitä irrallaan. Tällaista rakennetta sanotaan fokusoivaksi lohkorakenteeksi. Sanajärjestys on tunnusmerkitön (a) tai sitten itsessäänkin fokusoiva siten, että NP on pronominisubjektin edessä (b). Myös relatiivilause on usein verbiloppuinen.

(a)
Se on ~ oli NPfokus + relatiivilause: Se oli työnjohtaja joka pani sen sinne.
(b)
NPfokus se on ~ oli + relatiivilause: Työnjohtaja se oli joka sen sinne pani.

Rakenteen fokusoiva tehtävä perustuu siihen, että sillä osoitetaan se-subjektin ja toisen NP:n tarkoitteet samoiksi ja tarkoite siten yksiselitteiseksi (ekvatiivilause, » § 950). Tästä syystä koko lohkorakenteen referentiaalinen merkitys on sama kuin yksinäislauseen, jonka subjektina on ensimmäisen lauseen NP ja muut ainekset ovat samat kuin relatiivilauseessa: Työnjohtaja pani sen sinne; lohkorakenteen retorinen arvo on kuitenkin yksiselitteisen samastuksen ansiosta suurempi. Ero on myös informaatiorakenteessa: NP on fokus, muu osa lauseesta temaattista ainesta, samoin kuin reema-alkuisissa lauseissa (» § 1383).

Fokuksena voi olla myös paikan, ajan tai määrän ilmaus (c).

(c)
Koskas se olikaan kun me viimeksi nähtiin? | Se on harva iso lintu joka vielä pesii, – –. (k) | – Minä olen sitä mieltä että se on rajallinen määrä, mitä ihminen pystyy itseään muuttamaan, Laina sanoo. (k)

Fokusoivaa lohkorakennetta on perinteisesti käytetty sananlaskuissa (Kauppa se on mikä kannattaa), joiden mallia varioivat ryhmän (d) esimerkit. Muuten sitä käytetään edellä sanotun korjaamiseen (e) ja muutenkin implikoimassa tarkoitteen yksiselitteisyyttä (f), etenkin kysymyksissä (g).

(d)
Kiinteistökeinottelu yms. se on mikä kannattaa. (l) | Eivätkö nämä idealistit tajua, että rahahan se on joka nämä asiat nykyisin ratkaisee! (l)
(e)
OE: niin. (.) kyllä minä (.) tuossa (.) sitä mieltä olen kieltämättä jos (.) liikkeen johto
  panee sen ilmotustaululle, ja  [jos se koskee,]
OP:   [eiks se ollu se se oli] työnjohtaja joka
 se just se Ville Vainio joka pani sen sinne (p)
 
– Älä hulluja puhu. Kuka rahasta juoksisi? Sisäinen pakko se on, joka panee ihmisen juoksemaan. (l) | – Ei ne kirosanat kyllä saatana siitä prikaatista kirjaan tulleet. Kyllä se olin minä, joka opetin Linnan kiroilemaan. (l)
(f)
Lääkäri: Siinä menee joitaki päiviä ennenku ne vastaukset tulee. – – Se on lähinnä se kilpirauhaskoe joka vie vähä enemmä aikaa (P) | Vallasta ja vallanhalusta puhuivat äänestyksen jälkeen eniten ne, jotka jäivät hävinneelle puolelle. Mutta ehkä se olikin juuri Oskar Lafontainen avoin pyrkimys ottaa valta käsiinsä, joka sai saksalaisdemarit antamaan valtakirjan hänelle. (l)
(g)
Tämä asiako se olikin, joka oli piinannut miestä? (k) | – Tarkistakaa nyt ihmeessä ensin, oliko se todella Lipponen, joka lausunnon on antanut, ihmetteli Saarikangas. (l)

Huom. Toinen fokusoiva rakenne, jossa käytetään relatiivilausetta, koostuu (se) mikä-alkuisesta lauseesta predikatiivilauseesta, jossa predikatiivi on fokus. Tähän ei kuulu hajarakennetta.

 
Mutta se, minkä takia tätä autoa ostetaan, on sen monikäyttöinen tavaratila. (l) | [Nukketeatterissa] nukke muuntuu kohtausten vaatimusten mukaisesti – –. Mutta se, mistä esityksen jännite vasta syntyy, on nuken ja sitä käyttävän näyttelijän suhde. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Yleistä

Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet

Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet

Loppukentän järjestys

Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti

Lausekkeiden sisäinen järjestys

Hajarakenteet

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot