Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Imperatiivi ja muut direktiivit > Muut verbialkuiset direktiivit > Konditionaalimuotoinen väitelause direktiivinä > § 1659 Nukkuisit nyt; jospa aloittaisimme

§ 1659 Nukkuisit nyt; jospa aloittaisimme

Verbialkuisia väitelauseita, joiden verbi on konditionaalin preesensisissä, käytetään vetoomuksina ja pyyntöinä, kutsuina sekä etenkin muodollisissa tilanteissa ehdotuksina ja kehotuksina. Selvimpiä tapauksia ovat 2. persoonan muodon sisältävät lausumat (a). Pyyntönä käytetään myös kieltomuotoisia konditionaaleja (b), jotka kuitenkin voivat asiayhteydestä riippuen saada myös kirjaimellisen tulkinnan (c). Tyypistä veisitkö » § 1662.

(a)
Nukkuisit nyt. | Harkitsisit vielä. (k) | Menisit vaikka yliopistoon opiskelemaan, – –. (k) | Kampaisit edes tukkasi kunnolla tai opettelisit käyttämään meikkejä. (k) | Soittaisit meille joskus, – –. (k) | Tekisitte nyt edes ehdollisen päätöksen. (k) | Olisitte kilttejä toisillenne. (k) | Käyttäytyisitte nyt kuin aikuinen mies. (k) | Mutta ellette te nyt sitä yhteispäätöstä saa aikaan niin silloin jokainen voi tehdä oman ehdotuksensa. – – Kirjoittaisitte mikä se on jos se on se yhteisratkaisu. (p)
(b)
Et veisi tätä postiin mennessäsi. | Et veis mua autolla Noljakkaan. (p) | Ette ottais mua mukaan. (p)
(c)
Mies sanoi: et menisi niin herkästi mukaan, tulet niin pahalle mielelle. (k) ’älä mene’ | Et viitsisi koko ajan sanoa professori, pyydän. (k)

Kolmannessa persoonassa oleva toivomus on usein jokseenkin synonyyminen jussiivimuotoisen (» § 1667) kanssa, esim. Pysyisi kotonaan ~ Pysyköön kotonaan. Juuri verbialkuiset, subjektittomat ilmaukset, joiden verbi on konditionaalissa, ovat vakiintuneet ilmaisemaan toivomusta (d).

(d)
Kaavamainen ja tunnollinen tuomari on yhtä tarpeellinen yhteiskunnassa kuin terävä tutkiva journalisti. Molempia tarvitaan. Mutta heittäisivät molemmat omaa lestiään. (L) | Mitä sitä lähtee typerehtimään. Laitto ton kirotun – – lasilaatikon siihe joka ei sovi ollenkaa, – – ottasivat, laittasivat sen vanhan takaisin. (P)

Ehdotus voidaan muodostaa paitsi verbialkuisella konditionaalilauseella myös sellaisella, jonka alussa on partikkeli jos(pa). Verbialkuiseen lausumaan verrattuna jos-lauseet ovat vähemmän vetoavia tai vaihtoehtoja torjuvia. Jos-lauseessa verbi voi olla myös monikon 1. persoonan tai passiivin muodossa (e). Direktiivisyydeltään rajatapauksia ovat nollapersoonaiset ja yksikön 1. persoonan verbinmuodon sisältävät (mitä) jos ‑ehdotukset, jotka ilmaisevat puhujan aikomusta eivätkä eksplisiittisesti suuntaudu vastaanottajaan (f).

(e)
Puhelimessa se on vaikeaa. Jos tulisit käymään täällä. (k) | Joko vatsalaukkusi on tyhjä? Jospa menisimme yhdessä raapimaan Laurin ovea? (k) | Jos sovittaisiin niin, että pyritään olemaan puolessa tunnissa valmiita. (k) | Jos alottaisimme tämän keskustelukierroksen opposition edustajan puheenvuorolla. (TV)
(f)
Jos lähtisi ongelle. | Mistähän sitä aloittaisi? Jos lähtisi vaikka ihan alusta… (E) | Mitä jos menisin Michelin kanssa ravintolaan syömään ja juomaan hyvin? (k) | Ku minä sitä sitte ajatteli että jos sitä kävis niinku silmästä silmään lirkuttamassa – – että jos sitä lähtis vaikka torstai-iltana käymään. (p)

Huom. Toivomusta merkitsevää konditionaalia on Kauppinen (1998) nimittänyt optatiiviksi. Vanhastaan fennistiikassa on kutsuttu optatiiviksi arkaistista, runokielessä käytettyä morfologista tyyppiä ollos, jolla on vain yksikön 2. persoonan muoto: Kuullos pyhä vala, kallis Suomenmaa tai Nukkuos prinssini vaan.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Direktiivin käsitteestä

Imperatiivi- eli käskylause

Muut verbialkuiset direktiivit

Jussiivi

Deonttiset ja performatiiviset ilmaukset direktiiveinä

Direktiivit ja partikkelit

Finiittiverbittömät direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot