Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Vokaalit sanan rakenteessa > Pitkät vokaalit > Pitkän vokaalin vastineita puhutussa kielessä > § 20 Jälkitavuissa pitkä vokaali tai h: talohon, tulthin

§ 20 Jälkitavuissa pitkä vokaali tai h: talohon, tulthin

Muut kuin vierassanojen vartaloissa esiintyvät jälkitavujen pitkät vokaalit palautuvat varhempiin VCV-jonoihin. Monessa muotoryhmässä tällaisen jonon sittemmin kadonneena konsonanttina on ollut h. Etelä- ja peräpohjalaisissa sekä osin keskipohjalaisissa murteissa h on säilynyt useammissa muotoryhmissä kuin yleiskielessä. Näissä murteissa h:llisuus on edelleen elävä piirre. Lisäksi h:n esiintyminen on voinut laajeta tapausryhmiin, joihin se ei ole alkuaan kuulunut (esim. aktiivin NUT-partisiipin taivutusvartaloon: mennehe-).

Vokaalienvälisen h:n esiintymäympäristöjä ovat seuraavat yleiskielessä pitkävokaaliset muotoryhmät: passiivin myönteinen preesens ja imperfekti (saarahan, saatihin), illatiivi (talohon), imperatiivin 3. persoona (tulkohon), 3. persoonan possessiivisuffiksi (pelkästhään), ee-vartaloiset nominit (tarpehet), Vs : VV-nominit (lampahat) ja aktiivin NUT-partisiippi (tullehet). Yleiskielen diftongillisia muotoja puolestaan vastaavat h:llinen superlatiivi (rikkahin ’rikkain’) ja monikon partitiivi (rikkahia).

Pohjalaismurteissa vokaalienvälinen h edustuu nykyään neljällä tavalla: vokaalien välissä CVhV (a), vokaalin sisäheiton vaikutuksesta konsonantin ja vokaalin välissä ChV (b), sisäheiton ja metateesin vaikutuksesta edeltävän konsonantin edellä hCV (c) tai sisäheiton jälkeen assimiloituneena viereisen konsonantin kaltaiseksi CCV (d) (sisäheitto » § 33).

(a)
kyllä se tulee kotihin (Salla, SMS)
(b)
me tulthin takaapäij ja vettä vaan niskaha (Kauhava)
(c)
ei net tykähne olla näim pohjosessa (Alatornio) | – – ei voi ajàtellakhaa varhmaan että ne ikìnä olis vakinaisia. (Pello)
(d)
ei ole ennää kymmenhiv vuossin (Jällivaara; Mantila 1992: 213)

Paitsi murteissa, h:llisia muotoja esiintyy myös arkaistisessa runokielessä ja laulujen sanoissa, esim. aurinko armas, kuivas satehen; Olet maamme armahin Suomenmaa.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot