Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Post- ja prepositiot eli adpositiot > Rajankäyntejä: Adpositioita ja partikkeleita > Paikanilmauksen modifioijat päin, käsin, asti ja saakka > § 710 Päin-sanan käyttöjä

§ 710 Päin-sanan käyttöjä

Sana päin esiintyy ’kohti, vastaan’-merkityksisenä pre- ja postpositiona partitiivitäydennyksen kanssa:

(a)
– – asia menee päin honkia, – –. (a) | – – risteyksessä ajetaan jatkuvasti päin punaista. (l) | Punaista päin ajaminen on muka vähentynyt. (E)

Muussa käytössään päin, samoin kuin sanat käsin (» § 711), asti ja saakka (» § 712) ovat adpositiomaisia sikäli, että ne edellyttävät toisen lausekkeen läsnäoloa lauseessa. Tämä toinen lauseke on paikallissijainen. Esimerkiksi kun päin esiintyy tulosijaisen lausekkeen kanssa (’kohti’) eikä ilmaus sisällä muutosta tai liikettä kuvaavaa verbiä, päin-sanan voisi periaatteessa jättää pois lauseen merkityksen juurikaan muuttumatta. Tämä ei ole adpositiolle ominainen piirre.

(b)
Tulenjohtaja istui takapenkillä selkä menosuuntaan päin. (l) | Piirroksessa kopterin nokka on vasemmalle päin – –. (l)

Tällaisissa konteksteissa päin ei saa omaa määritettä, joten se ei ole selkeästi adverbikaan.

Päin voi kuitenkin muuttaa suunta- ja olosijaisen lausekkeen sisältävän lauseen merkityksen. Se ilmaisee, että kyseisen lausekkeen tarkoittama paikka tulkitaan suunnaksi tai summittaiseksi sijainniksi, ei paikaksi johon tai josta tullaan tai jossa ollaan:

(c)
– – ne tulevat mereltä päin! (k) | Tarpoessaan sohjossa Bulevardille päin Anna uskotteli että – –. (k) | Aja Joensuusta Kuopioon päin kunnes tulet Ylämyllyn Shellille, – –. (k) | Savossa päin käydään ikuista kiistaa mateen nylkemisestä. (l) | Meillä päin ei virkavaltaa vastusteta. (k) | Ja missä päin on vessa? (k)

Esimerkiksi mereltä päin merkitsee ’meren suunnasta’, ei ’mereltä’ ja Savossa päin voi olla muuallakin kuin Savossa. Päin-sanaa ei näissä ilmauksissa voi jättää pois ilmauksen merkityksen muuttumatta, mutta koska sillä ei ole rektiosijaista täydennystä, se ei ole postpositio. Päin on tässä käytössään siis lähinnä postpositiomainen partikkeli, joka esiintyy suunta- tai olosijaisen lausekkeen kanssa. Tällaisena se esiintyy myös illatiivisijaisen MA-infinitiivin kanssa asteittaisen määrän tai intensiteetin muutoksen ilmauksissa.

(d)
Mielenterveysongelmat ovat olleet lisääntymään päin. (a) | Tilanne ei ole paranemaan päin. (l)

Muuten päin-sanan käyttö edellyttää aitoa paikanilmausta; se ei esim. sovi rektiosijan eikä aiheen ilmaukseen: *Ihastuin laulajaan päin; *Puhuimme politiikasta päin.

Temporaalisissa päin-ilmauksissa kuten Parhaat ajat ovat vielä edessä päin kyse ei ole samassa mielessä likimääräisestä tahosta kuin edellä. Päin esiintyy myös merkityksessä ’jostakin näkökulmasta katsoen’: [autojen] ulkonäössä on selvä ero, ainakin edestä päin (l); vrt. käsin (» § 711).

Päin esiintyy likimääräistimenä ilmaustyypissä jossain ~ jostain ~ jonnekin päin maailmaa, jossa partitiivilauseke on lokatiivisen lausekkeen täydennyksenä. Vastaavanlainen rakenne on myös esim. toisella puolen jokea. Lisäksi päin esiintyy summittaisuutta merkitsevissä ilmauksissa suuntaisen adverbin sinne kanssa: Vanheneminen vie joka päivä miljoona muistisolua tai jotain sinne päin (l). Päin esiintyy myös adverbikiteymissä kuten miten päin, toisin päin, omin päin. Sanan käyttö yksin adverbina on harvinaista: – – kaukalossa pitäisi olla suuntavilkut, ettei kukaan aja päin (l).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Yleistä

Adpositioilmausten merkityssuhteita

Adpositioiden muoto

Adpositioina esiintyvät sanat

Post- ja prepositiolauseke

Rajankäyntejä: Adpositioita ja partikkeleita

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot