Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit > Modaaliset lausetyypit > Interrogatiivi- eli kysymyslause > § 888 Kysymyslauseen ominaisuuksia

§ 888 Kysymyslauseen ominaisuuksia

Kysymyslauseella puhuja osoittaa epätietoisuutta jostain asiaintilasta ja esittää vastaanottajalle kehotuksen tarjota tuo puuttuva tieto. Kysymyslauseilla on samalla tavoin persoona‑, tempus- ja modusvaihtoehtoja kuin väitelauseellakin, mutta sanajärjestyksessä on puhefunktioon perustuvia rajoituksia. Kysymyslauseita on kahta päätyyppiä: hakukysymyksiä, jotka alkavat kysymyssanalla (» § 1682), ja vaihtoehtokysymyksiä, joiden yhteisenä tuntomerkkinä on lauseenalkuiseen sanaan tai lausekkeeseen liitetty partikkeli ‑kO (» § 1689). Tavallisin vaihtoehtokysymys, jota kutsutaan myös polaariseksi tai verbikysymykseksi, on verbialkuinen. Kysymyslauseiden sanajärjestykselle on siis ominaista, että kysyttävä asia sijoittuu lauseen alkuun.

 
Hakukysymys: Mistä sait tietää? | Kenet sinä valitsit? | Kuka asuu Porvoossa? | Missä kaupungissa sinä asut? | Kuinka tästä voi selviytyä vahingoitta? | Mites se nyt menikään?
 
Vaihtoehtokysymys: Tulevatko he Porvoosta? | Kerronko totuuden? | Porvoostako he tulevat? | Heistäkö me saamme uudet naapurit? | Onks kissalla muka yheksän henkee vai?

Jos kysymys tarjoaa vastaajalle molemmat vaihtoehdot, sitä kutsutaan disjunktiiviseksi vaihtoehtokysymykseksi:

 
Disjunktiivinen vaihtoehtokysymys:Tehdäänkö ne kaupat vai ei? | Tarvitaanko täällä armeijaa vai antaudutteko hyvällä? (k) | Sanonko minä jotakin hienoa vai kerronko totuuden? (k)

Kun interrogatiivilause on syntaktisesti alisteinen, hallitseva lause viime kädessä määrää, onko yhdyslause tulkittava funktioltaan kysyväksi: se voi toisaalta olla joko kysyvä tai sisältää kiellon tai epäilyksen, toisaalta myönteinen väitelause.

 
Mistä tiedät, tuleeko hän jo tänään? | En muista, mitä tästä oli sovittu. | Kokouksen aika riippuu siitä, milloin kaikki pääsevät tulemaan.

Lausumanloppuinen vai-partikkeli samoin kuin erilaiset liitekysymykset kuten eikö niin, vai mitä tekevät deklaratiivimuotoisestakin lausumasta funktioltaan kysyvän (» § 1701): Ne ei oo kuullu mitään siit Tunisiast vieläkään vai? (p).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Lause, virke ja lausuma

Lauseen jäsenet

Lausemaisuus ja sen asteet

Yhdyslause

Modaaliset lausetyypit

Syntaktiset lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot