Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa > Paikallissijat > Olo- ja suuntasijaisuus > Yleistä > § 1235 Olosijat, suuntasijat ja abstraktit paikallissijat

§ 1235 Olosijat, suuntasijat ja abstraktit paikallissijat

Paikallissijoja ovat varsinaiset paikallissijat inessiivi, elatiivi, illatiivi, adessiivi, ablatiivi, allatiivi sekä abstraktit paikallissijat essiivi ja translatiivi. Teksteissä yleisimpiä näistä ovat illatiivi ja inessiivi, harvinaisin on ablatiivi (» § 1227 taulukko 10).

Varsinaisista paikallissijoista inessiivi ja adessiivi ovat olosijoja; niiden avulla ilmaistaan tavallisimmin jonkun tai jonkin olevan jossakin paikassa, tilassa tai jonkun hallussa: Kuopiossa, Rovaniemellä, unessa, laatikossa, pöydällä, lähellä, kioskilla, jalassa, liassa, Maijalla. Elatiivi ja ablatiivi ovat erosijoja; ne ilmaisevat tyypillisesti jonkun tai jonkin siirtyvän pois jostakin paikasta tai tilasta tai jonkun hallusta: Kuopiosta, Rovaniemeltä, läheltä, unesta, laatikosta, pöydältä, kioskilta, jalasta, Maijalta. Illatiivi ja allatiivi ovat tulosijoja; ne ilmaisevat yleensä jonkun tai jonkin siirtyvän johonkin paikkaan tai tilaan tai jonkun haltuun: Kuopioon, Rovaniemelle, lähelle, uneen, laatikkoon, pöydälle, kioskille, jalkaan, Maijalle. Muutosta implikoivat ero- ja tulosijat ovat dynaamisia suuntasijoja; olosijat ovat staattisia. Sekä olo- että suuntasijat esiintyvät lauseissa, jotka ilmaisevat sekä paikkaa ja tilaa että omistusta, hallussapitoa ja muuta habitiivisuutta (» asetelma 166; keskeisiä merkityksiä ja käyttöjä tarkastellaan luvussa Adverbiaalit » § 9801002).

Asetelma 166: Paikallissijaisten ilmausten keskeisiä tehtäviä
  Olosijainen Suuntasijainen
Erosijainen Tulosijainen
Paikka talossa, kioskilla talosta, kioskilta taloon, kioskille
Tila unessa, rähmällään unesta, makuulta uneen, rähmälleen
Omistus minulla minulta minulle

Vaikka olo- ja suuntasijoja kutsutaan paikallissijoiksi, niillä on muutakin kuin paikkaa, tilaa tai omistusta merkitsevää käyttöä. Sanan merkityksestä riippuen paikallissijaista sananmuotoa käytetään ilmaisemaan mm. aikaa tai välinettä: illalla, junalla.

Abstrakteista paikallissijoista essiivi on olosija ja translatiivi tulosija (» § 12581260). Niillä on erosijaisena vastineena partitiivi vain lokatiivisissa ilmauksissa, esim. rannempana : rannemmaksi : rannempaa.

Paikallissijojen päätteitä sisältyy myös moniin merkitykseltään olo- ja suuntasijaisiin adverbeihin ja adpositioihin, esim. kotona, lähelle reunaa, rajan taakse. Olo‑, tulo- ja erosijaisuutta ilmaistaan siis monin erityyppisin lausekkein.

Huom. Essiiviä ja translatiivia on nimitetty myös yleisiksi paikallissijoiksi, koska ne eivät ilmaise nimenomaan paikan sisä- tai ulkopuolta.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Yleistä

Taivutustyypit

Nominintaivutus

Yleistä

Luku

Sija

Possessiivisuffiksit

Nominien taivutusparadigmat

Verbintaivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Yleistä

Kieliopilliset sijat

Paikallissijat

Olo- ja suuntasijaisuus

Sisä- ja ulkopaikallissijat

Paikallissijat ajanilmauksissa

Paikallissijojen muuta käyttöä

Vajaakäyttöiset sijat

Sijojen rajatapauksia

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot