Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Kysymykset > Vaihtoehtokysymykset > Vaihtoehtokysymysten polaarisuus > § 1694 Myönteisesti ja kielteisesti suuntautuvat kysymykset

§ 1694 Myönteisesti ja kielteisesti suuntautuvat kysymykset

Esittäessään proposition hyväksyttäväksi vaihtoehtokysymys avaa samalla sen kiellon mahdollisuuden: Tuletko sinä (vai etkö sinä tule)? (» § 1698). Niinpä vaihtoehtokysymyksissä voi olla niin myöntö- kuin kieltohakuisiakin polaarisuusaineksia (» § 16341638). Myöntöhakuinen aines osoittaa kysymykseen liittyvän odotuksen myönteisestä (a), kieltohakuinen kielteisestä vastauksesta (b).

(a)
Kuuluiko jostakin kilahdus? (k) | Liittyykö tämä jotenkin Klemetin vapautumiseen? (k) | Saisimmeko hiukan korvausta surkeasta viime syksystä? (l) | Lääkäri: Onks teillä jotain särkylääkkeitä ollu käytössä. (P; Korpela 2007)
(b)
Kuuluiko naapurista mitään sen jälkeen? (k) | Reagoiko SUL:n nykyinen hallitus mitenkään tällaisiin väitteisiin? (l) | Kaipasitko sinä minua yhtään? (k) | Lääkäri: Liittyykö siihen tuota, mitään närästystä, (P; Korpela 2007)

Myös lauseet, joissa kysymysliite on kieltoverbissä, ovat jaettavissa kielteisesti ja myönteisesti suuntautuviin sen mukaan, onko lauseessa kielto- vai myöntöhakuisia ilmauksia:

 
Kielteisesti suuntautuva Myönteisesti suuntautuva
Eikö kukaan lähde syömään? Eikö joku sanonut jotain lounaasta?
Eiks meill oo vielä sitä levyä? Eiks meill oo jo se levy?
Eikö se pusero ollutkaan sopiva? Eikö olekin ihana pusero?
Eiks se sit ollu muka kiva se kirja? Eiks se ollu muuten kiva se kirja?

Kun lauseessa ei ole polaarisuusaineksia, sen tulkinnan ratkaisee konteksti. Kielteisesti suuntautuvalla lauseella pyydetään vahvistusta kielteiselle päätelmälle ja ennakoidaan kielteistä vastausta. Myönteisesti suuntautuvan kieltokysymyksen käyttö edellyttää kuulijalta vastaavan myönteisen proposition vahvistamista. (Ilman liitepartikkelia muodostetuista kieltokysymyksistä » § 1207, 16611662.)

Liitepartikkeli ‑kin ja sen kieltohakuinen vastine ‑kAAn tuottavat eikö-lauseen pääverbiin liittyessään varsin selvän merkityseron. Myönteisesti suuntautuva lause tarjoaa tällöin kuulijan hyväksyttäväksi positiivista propositiota (c), kun taas kielteisesti suuntautuva antaa ymmärtää, että kysyjän kielteinen päätelmä on peruuttanut aiemman myönteisen kannan (d).

(c)
”Tässä on Sabu. Eikö hän olekin suomalaisella tavalla komea?” Lauri sanoi naiselle joka avasi oven. (k)
(d)
V: [vastaa puhelimeen]: Anna Leena Turunen?
S: Eikö ollutkaan Koira Karvanen siellä heh heh
V: No eii ollut Koira Karvanen (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Yleistä

Taivutustyypit

Nominintaivutus

Yleistä

Luku

Sija

Possessiivisuffiksit

Nominien taivutusparadigmat

Verbintaivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Yleistä

Hakukysymykset

Vaihtoehtokysymykset

Alisteiset kysymyslauseet

Retoriset kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot