Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa > Paikallissijat > Paikallissijojen muuta käyttöä > Ablatiivi > § 1255 Lähde, luovuttaja ja muita abstrakteja merkityksiä

§ 1255 Lähde, luovuttaja ja muita abstrakteja merkityksiä

Ablatiivi on ulkopaikallissija, joka on lokatiivisen ja habitiivisen adessiivin erosijainen vastine, mutta sillä on myös omaa, erikoistunutta käyttöä. Monista tehtävistään huolimatta se on paikallissijoista esiintymätaajuudeltaan harvinaisin (» § 1227 taulukko 10), muttei silti vajaakäyttöinen (näistä » § 12611264). Ablatiivista paikan ja tilan ilmauksissa » § 12401246, kosketuskohdan ilmauksissa » § 1243 sekä temporaalisissa ilmauksissa » § 1249.

Erilaisissa habitiivisissa ja habitiivisen tyyppisissä konstruktioissa ablatiivilausekkeen tarkoite ilmaisee lähdettä, jolta saadaan jotain konkreettisesti tai abstraktisti (» § 986). Toiseksi se ilmaisee sitä, joka menettää jotakin, jolta estetään jotain tai joka välttyy joltakin.

 
Lähde:Saimme heiltä sähkeen hääpäivänä, ja myös äidiltä ja siskoilta tuli sähke. (k) | Kuulin tänään lääkäriltä että – –. (E) | Älä kysy minulta liikaa, – –. (k)
 
Menettäjä, tahaton luovuttaja(entiteetin menetys tai vahingoittuminen, kontrollin menetys): Sitten minulta katosivat ne uudet tulipunaiset hansikkaat. (k) | – – häneltä paloi n. 70–90 % selkänahkasta. (E) | Silloin tällöin voi kokonaiselta kansalta unohtua maalaisjärki. (k) | Meiltä puuttuu asunnosta hattuhuone. (k) | Pitkältä kuljettajalta loppuu istuimen säätövara kesken, – –. (l) | Tuulalta pääsi itku. (k) | Luulen, että minulta tuli lapsivesi, – –. (k)
 
Se jonka pääsy, vaikutus, kokemus tms. ei toteudu: kielletty alle 18-vuotiailta | Rata suljetaan kaikelta muulta toiminnalta – –. (l) | Suklaan syöminen salaa lapsilta on parasta herkkua. (E) | Ikään kuin hän haluaisi suojella naista lumihiutaleilta, – –. (k) | Koulu säästyi sodalta, – –. (E)

Lähteen merkitys sisältyy ilmauksiin, joissa ablatiivilausekkeella osoitetaan tekijä toiminnan lähteenä (» § 995). Ablatiivilla ilmaistaan myös entiteettiä, joka – tai jonka osa – läpikäy jonkin toisen suorittamaa toimintaa.

 
Tekijä: Meiltähän tämä käy. | D.E.D. Europaeukselta ilmestyi Helsingissä vuonna 1847 Pieni Runon-seppä – –. (a) | Se on rohkeasti sanottu mieheltä, joka ei ole ilmakehän tutkija. (L)
 
Toisen suorittaman toiminnan läpikävijä:– – hän leikkasi Utulta hiukset, – –. (k) | meet sä nyt pyyhkii siltä pepun. (P)

Ablatiivilauseke ilmaisee jonkin entiteetin erottamatonta osaa tai ominaisuutta, jonka suhteen entiteetin sanotaan olevan jonkinlainen: Hän on ammatiltaan kätilö; Hylly on sivuilta umpinainen (» § 1244). Osan merkitys ilmenee mitan ja osuuden ilmauksissakin, jollaisia ovat lisäksi ’vähitellen, yksitellen’ ‑merkityksiset kiteymät kuten Kisa kovenee vuosi vuodelta (l); – – olet mukanamme rakentamassa yhdessä pala palalta parempaa maailmaa (E).

 
Mitta, määrä; ’per’, jakso:Huone maksoi 905 markkaa vuorokaudelta, – –. (l) | Yksi yönseutu Kreshatikin normaalihuoneessa maksaa sata dollaria hengeltä. (l) | Tällä menetelmällä maidon tukkuale on kymmeniä pennejä litralta – –. (l) | Työvuoro on tältä päivältä ohitse, – –. (k)

Ablatiivisijaisella lausekkeella ilmaistaan myös entiteettiä, jonka vuoksi puheena oleva tilanne ei toteudu:

 
Estävä syy:– – en itkultani enää pystynyt puhumaan. (k) | Tenho ei nähnyt tähtiä tulen kirkkaudelta. (k)

Vaikutelmaverbin täydennys on tavallisimmin ablatiivissa; vaihtoehtona on allatiivi (» § 1257).

 
Vaikutelma: Näytät hyvältä, – –. (k) | Tuntuu mukavalta, että sinä olet taas kotona, – –. (k) ~ mukavalle | Lyön vetoa, ettet muista miltä äidinmaito maistuu. (k) ~ mille

Huom. Ablatiivin pääte sisältyy eräisiin leksikaalistuneisiin adverbeihin: kuiviltaan, kylmiltään, äkikseltään; arviolta, lopulta, toisaalta, sattumalta, korvakuulolta (» § 387).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Lause, virke ja lausuma

Lauseen jäsenet

Lausemaisuus ja sen asteet

Yhdyslause

Modaaliset lausetyypit

Syntaktiset lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Yleistä

Kieliopilliset sijat

Paikallissijat

Olo- ja suuntasijaisuus

Sisä- ja ulkopaikallissijat

Paikallissijat ajanilmauksissa

Paikallissijojen muuta käyttöä

Vajaakäyttöiset sijat

Sijojen rajatapauksia

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot