Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Kysymykset > Vaihtoehtokysymykset > Verbikysymys ja muut yksinkertaiset vaihtoehtokysymykset > Joko ja vieläkö > § 1693 -kO-liitteellisten partikkelien kysymyskäytöstä

§ 1693 -kO-liitteellisten partikkelien kysymyskäytöstä

Temporaalisilla partikkeleilla joko ja vieläkö alkavat lauseet ovat fokusoidun lausekekysymyksen muotoisia, mutta niitä käytetään verbikysymyksen tapaan. Partikkeli ei ole fokusoitu, eikä lause myöskään välttämättä toimi päätelmänä kuten fokusoimaton lausekekysymys. Vastaukseksi käy yhtä hyvin verbin (a) kuin partikkelin (b) toisto. Tämä partikkelien jo ja vielä ominaisuus perustuu siihen, että ne saavat vaikutusalaansa koko proposition. Ne merkitsevät, että ilmaistua asiaintilaa tarkastellaan suhteessa sen odotuksenmukaiseen kulkuun. (Sanojen kerrankos, harvoinkos aloittamista retorisista kysymyksistä » § 1705.)

(a)
V: Jokos teän kästyökerho o alakanu.
S: Oon, ei se oo kerho vaan koulu, (p)
(b)
Asiakkaat joskus kyselevät, että vieläkö ensi keväänä jatkat. No vielä, jos hengissä ollaan, kuuluu Martan ehdoton vastaus. (l)

Tällainen joko- tai vieläkö-kysymys vastaa verbikysymystä, jossa partikkeli sijaitsee etäämpänä lauseessa (c). Myöntöhakuiset temporaaliset fokuspartikkelit jo ja vielä vaikuttavat siten, että joko- ja vieläkö-kysymykset ovat myönteisiä; kielteisellä verbikysymyksellä ei ole tällaista vaihtoehtoa (d). Muita kO-liitteen saavia temporaalisia partikkeleita ovat yhä ja taas. Nämä luovat kuitenkin helpommin fokusoinnin vaikutelman kuin jo ja vielä (e).

(c)
Nukkuukos rouva jo? (k) ~ Jokos rouva nukkuu? | Pystyykö Bosniaan antamaan vielä avustusta? (l) ~ Vieläkö Bosniaan pystyy antamaan avustusta?
(d)
Etkö sinä jo tule? ~ *Joko sinä et tule? | Etkö sinä ole vielä valmis? ~ *Vieläkö sinä et ole valmis?
(e)
Mutta siitä on jo vuosia – yhäkö sinä suret häntä? (k) | ”Taasko ne naukuu lisää päivärahoja. Justhan me niiden liksoja nostettiin”, herrat nauravat partaansa – –. (l)

Huom. Ilmaukset, joissa kO-liite liittyy partikkeliin, ovat useimmiten kiteytyneet omiin tehtäviinsä, kuten vastaanoton ilmaukset niinkö, ihanko totta ja konjunktiot vaiko, josko, etteikö (» § 813). Muuten ‑kO ei yleensä liity sanoihin, jotka eivät ole itsenäisesti fokusoitavissa, esim. modaalisiin ja fokuspartikkeleihin (*ehkäkö, *jopako, *suinkaanko) tai muihin konjunktioihin (*jako, *muttako).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Lause, virke ja lausuma

Lauseen jäsenet

Lausemaisuus ja sen asteet

Yhdyslause

Modaaliset lausetyypit

Syntaktiset lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Yleistä

Hakukysymykset

Vaihtoehtokysymykset

Alisteiset kysymyslauseet

Retoriset kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot