Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Numeraalit > Moniosaiset numeraali-ilmaukset > Likimääräisyys ja vaihteluväli > § 785 Kaksi viiva kolme, kahdesta neljään tuntia, neljä viisi

§ 785 Kaksi viiva kolme, kahdesta neljään tuntia, neljä viisi

Summittaista lukumäärää ilmaistaan myös esittämällä väli, jolle tarkoitettu määrä sijoittuu tai jolla se vaihtelee esimerkiksi eri aikoina. Tällainen vaihteluvälin ilmaus koostuu elatiivi- ja illatiivimuotoisista perättäisistä numeraaleista: kahdesta viiteen (a). Kirjoituksessa tätä merkitään viivalla (2–5), ja puheessakin esiintyy kirjoitukseen perustuva ilmaisutapa (b).

(a)
Kaskelotit olivat asiantuntijoiden mukaan olleet kuolleena neljästä viiteen päivää. (l)
(b)
S: Kuinka pitkään te aiotte olla,
V: Kaks viiva kolme kuukautta ’t me tullaan varmaan niinkum helmi maaliskuun vaihteessa pois. (p)

Paikallissijoja sisältävä vaihteluvälin ilmaus toimii subjektina, totaaliobjektina ja osmana kuten peruslukusana eli saa täydennyksekseen partitiivimuotoisen NP:n (c). Muissakin sijoissa se pysyy muuttumattomana, toisin kuin tavalliset numeraalit (d). Viivaa tai viiva-sanaa käytettäessä ilmaus voi tällöinkin käyttäytyä kuten peruslukusana: kumpikin numeraaliosa taipuu.

(c)
Tilaisuus kestää kaksi tuntia ~ kahdesta kolmeen tuntia ~ kaksi viiva kolme tuntia.
 
Nyt Kettunen myy päivässä kahdesta kolmeen sataa levyä, hyvänä päivänä vielä enemmän. (l) | Parhaimmillaan meillä on ollut kahdesta kolmeen yksikköä samanaikaisesti liikkeellä. (l)
(d)
Tilaisuus on ohi kahdessa tunnissa ~ kahdesta kolmeen tunnissa ~ kahdessa viiva kolmessa tunnissa.
 
Samanaikaisesti korkomenot kasvavat kolmesta neljään miljardin markan vuosivauhtia. (l) | Hanhilahden mukaan muissa EU-maissa tukia evätään vuosittain kahdesta viiteen prosentilta hakijoista. (l) | – – vapaille ja demokraattisille vaaleille otolliset olosuhteet voidaan luoda kahdesta kolmeen kuukaudessa. (l)

Vaihteluvälin ilmaukseen liittyy usein mittasana, ja kokonaisuus voi toimia esim. verbien kestää, maksaa täydennyksenä tai muuna määrän adverbiaalina. Mittasana voi tällöin olla partitiivissa (e) tai illatiivissa (f):

(e)
Opiskelu kestää kahdesta kolmeen vuotta. (l) | Kaikkien apostolien kunnostus maksaa kolmesta neljään miljoonaa markkaa. (l)
(f)
Se kesti kahdesta kolmeen päivään. (l) | – – kaupunkiin rakennettavan jätevesikentän kustannukset olisivat kahdesta kolmeen miljoonaan markkaan. (l)

Summittaiseen lukumääristä puhumiseen käytetään myös asyndeettisesti rinnastettuja, yleensä peräkkäisiä numeraaleja: kiteytynyt pari kolme ja vastaavasti kolme neljä, neljä viisi jne. Tavallisesti numeraaleja on kaksi, mutta myös pitempiä ketjuja esiintyy (g). Numeraalit käyttäytyvät tässä ilmaustyypissä peruslukusanan tavoin.

(g)
Saattaa viedä kymmenen kaksikymmentä vuotta ennen kuin vesistöjen happamoituminen alkaa vähetä. (l) | – En usko, että kansalaiset seuraavaan viiteen, kuuteen, seitsemään vuoteen joutuvat kosketuksiin Europolin kanssa. (l)

Ilmaustyypillä esitetään likimääräinen arvio: kaksi kolme ’ehkä kaksi tai kolme’. Vaihteluvälin ilmaus sen sijaan voi kertoa täsmällisen vaihteluvälin, eikä numeraalien siinä tarvitse olla peräkkäisiä: kolmesta kahdeksaan prosenttia vrt. *kolme kahdeksan prosenttia.

Huom. Mittasanat muodostavat samantapaisia vaihteluvälin ilmauksia myös kvanttoripronominien kanssa: Suomalaiset harjoittelijat viipyvät Tushikamanessa muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen (l).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Yleistä

Numeraalit sanaluokkana

Moniosaiset numeraali-ilmaukset

Numeraali substantiivilausekkeessa

Numeraalit muissa kuin lukumäärän ilmauksissa

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Lause, virke ja lausuma

Lauseen jäsenet

Lausemaisuus ja sen asteet

Yhdyslause

Modaaliset lausetyypit

Syntaktiset lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot