Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Taivutus > Nominintaivutus > Nominien taivutusparadigmat > Pronominien taivutus > Jo-, ku- ja mi-alkuiset pronominit > § 102 Interrogatiivi- ja relatiivipronominien taivutus

§ 102 Interrogatiivi- ja relatiivipronominien taivutus

Interrogatiivi- (» § 734) ja relatiivipronominien (» § 735736) vartalot ovat ku- ~ ke-, mi- ja jo- (» asetelma 51). Interrogatiivi- ja relatiivipronominit eivät taivu vajaakäyttöisissä sijoissa. Sana kumpi taipuu komparatiivin tavoin.

Asetelma 51: Relatiivi- ja interrogatiivipronominien taivutusmuodot yleiskielessä
  joka   kuka   mikä  
NOM joka jo-t-ka kuka (ken) ke-t-kä mi mi-t-
GEN jo-n-ka joi-den kene-n kei-den mi-n- mi-n-
AKK     kene-t      
PAR jo-ta joi-ta ke-tä kei-tä mi-tä mi-tä
ESS jo-na joi-na kene-nä kei-nä mi-nä mi-nä
TRA jo-ksi joi-ksi kene-ksi kei-ksi mi-ksi mi-ksi
INE jo-ssa joi-ssa kene-ssä kei-ssä mi-ssä mi-ssä
ELA jo-sta joi-sta kene-stä kei-stä mi-stä mi-stä
ILL jo-hon joi-hin ke-hen
~ kene-en
kei-hin mi-hin mi-hin
ADE jo-lla joi-lla kene-llä kei-llä mi-llä mi-llä
ABL jo-lta joi-lta kene-ltä kei-ltä mi-ltä mi-ltä
ALL jo-lle jo-ille kene-lle kei-lle mi-lle mi-lle

Mikä-pronominin taivutuksessa yksikkö- ja monikkomuodot lankeavat yhteen; vain nominatiivissa on erilliset muodot: mikä, mitkä.

 
Mitä kirjaa ~ kirjoja luet? | Missä maassa ~ maissa haluaisit käydä?

Kuka-pronominin vartalot ku- ja ke- ovat täydennysjakaumassa: ku- esiintyy yksikön nominatiivissa, ke- muissa muodoissa. Kuka-pronominilla on akkusatiivimuoto kenet. Vartalo kene- esiintyy yleiskielessä muissa yksikön taivutusmuodoissa paitsi partitiivissa (illatiivissa vaihtelu kene-en ~ ke-hen on mahdollinen). Puhutussa kielessä paikallissijaiset muodot ovat usein lyhyemmässä, monikon tapaan kaksitavuisessa asussa: ke-llä, ke-ltä, ke-lle, ke-stä, ke-hen; ke-nä (ei tosin *ke-ssä, *ke-ksi). Muoto ketä voi puhutussa kielessä olla myös monikon partitiivimuoto: – – ketä kaekkija niit ol työmiehijä (Juva, SMS). Alueittain ketä voi vastata myös nominatiivia niin relatiivi- kuin interrogatiivipronomininakin: Se ketä ei tästä pidä ei ymmärrä hyvästä elokuvasta yhtään mitään (E); Aku meni katsomaan ketä [’kuka’] piti ääntä (E).

Relatiivi- ja interrogatiivipronominien lopussa on liitemäinen kA-aines nominatiivimuodoissa joka, jotka, kuka, ket, mi, mit sekä genetiiveissä jonka, min. Näissä monikon nominatiivin -t ja genetiivin -n ovat siis sanan keskellä. kA-aines on mahdollinen myös genetiivimuodoissa kenen(kä), joiden(ka), ja etenkin puhutussa kielessä se liittyy useiden muidenkin sijapäätteiden perään (a), ei kuitenkaan A-loppuisten (b) (» § 138).

(a)
johonka, mihinkä, kehenkä; kenellekä; miksikä; kumpika
(b)
*jotaka, *ketäkä, *milläkä, ?kenestäkä

Huom. Nominatiivimuoto ken on vanhahtava, ja sitä käytetään kiteymissä interrogatiivisena tai itsenäisen relatiivilauseen pronominina: X:ää ken pelkäisi; Ken on maassa kaikkein kaunein; Uskoo ken tahtoo. Vanhahtavia ovat myös muodot kutka ’ketkä’ ja kussa ’missä’.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Yleistä

Taivutustyypit

Nominintaivutus

Yleistä

Luku

Sija

Possessiivisuffiksit

Nominien taivutusparadigmat

Verbintaivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Yleistä

Subjekti

Objekti

Yleistä

Transitiivisuus ja objektin semantiikka

Objektin sijat

Predikatiivi

Adverbiaalit

Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma

Predikatiiviadverbiaalit

Adverbiaalien merkitystehtäviä

Ajan adverbiaalit

Paikan ja tilan adverbiaalit

Habitiiviadverbiaalit

Tavan adverbiaalit

Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla

Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit

Kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit

Adverbiaalin merkitys ja lauseketyyppi: kokoava katsaus

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot