Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Lauseke lausumana ja vuorona > Tarkistus- ja jatkokysymys > § 1024 Kysymykseksi tulkittavia lausekkeita

§ 1024 Kysymykseksi tulkittavia lausekkeita

Kun lauseke esiintyy vierusparin etujäsenenä keskellä keskustelua eikä kyseessä ole direktiivi, vuoro on merkitykseltään sidoksissa edeltävään kontekstiin. Se ei kuitenkaan ole yhtä lailla edellisen vuoron syntaktisesti ennakoima kuin jälkijäsenet.

Lauseketta käytetään tarkistuskysymyksenä, jolla puhuja toistaa jonkin osan keskustelukumppanin edellä esittämästä vuorosta varmistuakseen siitä, että on kuullut tai ymmärtänyt oikein (a) (myös » § 1683). Tarkistuskysymys ei ole välttämättä samassa sijamuodossa kuin lauseke, joka kysymyksessä toistetaan (b).

(a)
S: Ja sit siin on ovessa semmonen et ku painaa siit ni sit siin on niinku automaattisummeri.
V: Automaattisummeri.
S: Joo. (p)
(b)
S: No minkähintasta ja minkälaisia määriä te ootte muut ottan
V: No itsekukin ottaa mitä ottaa
S: Nii mitä tarvitsee ni,
V: Mi↑nä otan sellasen ison se on kakstoista kiloo semmoseen isoon ämpäriin yleensä menee.
S: Ihan tämmönen normaalikokonen ämpäri. Joo nii [just
V:   [Nii ei mi↑kään pieni
  vaan tavallinen semmonen niinku siivousämpäri. (p)

Jatkokysymys voi sisältää pelkän lausekkeen tai sellaisen, jonka aloittaa partikkeli entä tai mites (» § 1029, 1033). Jatkokysymys on varsinkin kysymyslistoissa myös ilman partikkelia (c).

(c)
L: ↑Onko turvotuksia,
P: Ei o.
L: rintakipuja,
P: ↑ei o. (P)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Yleistä

Subjekti

Objekti

Yleistä

Transitiivisuus ja objektin semantiikka

Objektin sijat

Predikatiivi

Adverbiaalit

Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma

Predikatiiviadverbiaalit

Adverbiaalien merkitystehtäviä

Ajan adverbiaalit

Paikan ja tilan adverbiaalit

Habitiiviadverbiaalit

Tavan adverbiaalit

Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla

Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit

Kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit

Adverbiaalin merkitys ja lauseketyyppi: kokoava katsaus

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot