Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Vuoron alku > Vuoronalkuiset partikkelityypit > Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s) > § 1033 Entä(s)-kysymykset

§ 1033 Entä(s)-kysymykset

Lisäävistä lausumapartikkeleista entä(s) on listaava ja samanaikaisesti kysyvä (» § 1702). Usein entä(s) liittyy interrogatiiviseen lausumaan. Kun lausumassa ei ole varsinaista kysymyselementtiä, entä(s) tekee lausumasta kysyvän. Entä(s)-alkuinen vuoro on aina jakson keskellä, se jatkaa meneillään olevaa puheenaihetta. Lausuma voi käsittää vain yhden lausekkeen tai sanankin. Entä ei ole leimallisesti vain puheessa käytetty lausumapartikkeli; puheessa liitepartikkelillinen entäs on kuitenkin yleisempi vaihtoehto.

 
Poliitikkona Lindblom oli muitten demarien kanssa samaa mieltä siitä, että valtionyhtiöt on pidettävä valtiolla. Entä nyt? (l) | Miten käy valkoselkätikan ja harmaapäätikan? Entäs merikotka ja kalasääski? (k)
 
Lääkäri: Ootteko te ahkera suolankäyttäjä.
Potilas: No em mää ny sillain oo ja – –
Lääkäri: Joo. Entäs alkoholia,
Potilas: No sitä käytetään nyt on kesällä tullu käytettyä vähä runsaammin – –. (P)

Varsinkin partikkeliketjut entä jos ja entä ellei tuovat esiin jonkin vaihtoehdon puheenalaiseen näkökulmaan; näitä seuraavana lausumana on lause.

 
Kuka sen on sanonut, että terroristit ovat partaisia, epämääräisen näköisiä nahkatakkimiehiä? Entä jos he ovatkin hyvinpukeutuneita herrasmiehiä? (l) | Sereda toivoo, että uusi duuma ja uusi presidentti ymmärtäisivät, että lapsissa on Venäjän tulevaisuus. Entä elleivät ymmärrä? (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Yleistä

Subjekti

Objekti

Yleistä

Transitiivisuus ja objektin semantiikka

Objektin sijat

Predikatiivi

Adverbiaalit

Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma

Predikatiiviadverbiaalit

Adverbiaalien merkitystehtäviä

Ajan adverbiaalit

Paikan ja tilan adverbiaalit

Habitiiviadverbiaalit

Tavan adverbiaalit

Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla

Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit

Kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit

Adverbiaalin merkitys ja lauseketyyppi: kokoava katsaus

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot