Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat > Liitepartikkelit > Liitepartikkelilliset leksikaalistumat > § 138 Liite -kA täytetavuna pronomineissa

§ 138 Liite -kA täytetavuna pronomineissa

Liiteaines ‑kA toimii täytetavuna pronominien joka, mikä ja kuka niissä taivutusmuodoissa, jotka ilman sitä olisivat yksitavuisia (» § 102).

 
joka : jonka : jotka | mi : min : mit | kuka : ket | vrt. *jo-n : jo-lle, *mi : mi-ssä, *ke-t : ke-(ne)-lle

‑kA on tällöin erottamaton osa sananmuotoa eikä kanna mitään omaa merkitystä. Lisäksi kA-aines voi esiintyä näiden pronominien useampitavuisissa taivutusmuodoissa tai vastaavan pronominivartalon sisältävissä adverbeissa. Tällöin se on yleensä valinnainen:

 
johon(ka) : jolle(ka) : joiden(ka); jonne(ka), joten(ka) | mihin(kä) : mille(kä); minne(kä), miten(kä), milloin(ka) | kenen(kä) : kehen(kä) : kelle(kä) | kuinka ~ murt. kui(n)

Näissäkään tapauksissa kA-aines ei tuo isäntäsanaansa varsinaista merkityslisää, mutta ‑kA:lliset muodot ovat sävyltään puhekielisiä. Näiden pronominien kaksitavuisiin A-loppuisiin muotoihin kA-aines ei voi liittyä lainkaan (*ketäkä, *missäkä) eikä adverbiin kuten (*kutenka).

Kysymyksissä voi mikä- ja kuka-pronominien muodoissa ja vastaavissa adverbeissa esiintyä myös liiteaines ‑kAs: keneksikäs, kenelläkäs, mitenkäs, millo(i)nkas. Tällöin kAs-aines on tehtävältään kOs- tai s-liitteen veroinen: vrt. keneksikös, kenelläkös ~ kenelläs, mites. Myös hAn-liitteen edellä ‑kO ja ‑kA vaihtelevat, esim. mitenkähän (skt) ~ mitenköhän (skt), kenelleköhän ~ kenellekähän.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Liite ja syntagmaattinen sulauma

Liitepartikkelit

Syntagmaattiset sulaumat ja kliittistyminen

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Yleistä

Subjekti

Objekti

Yleistä

Transitiivisuus ja objektin semantiikka

Objektin sijat

Predikatiivi

Adverbiaalit

Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma

Predikatiiviadverbiaalit

Adverbiaalien merkitystehtäviä

Ajan adverbiaalit

Paikan ja tilan adverbiaalit

Habitiiviadverbiaalit

Tavan adverbiaalit

Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla

Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit

Kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit

Adverbiaalin merkitys ja lauseketyyppi: kokoava katsaus

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot