Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Määräisyyden osoittaminen > Määräisyyden ja epämääräisyyden osoittaminen tarkenteilla > Epämääräisyyttä osoittavat tarkenteet > § 1412 Epämääräinen tarkenne henkilönnimen yhteydessä

§ 1412 Epämääräinen tarkenne henkilönnimen yhteydessä

Kun epämääräistä tarkennetta käytetään henkilönnimen yhteydessä, henkilö esitellään yhtenä monista mahdollisista henkilöistä, ei yhtenä monista kyseisen nimisistä (a). Henkilön identiteetti voidaan ymmärtää monin tavoin. Esimerkissä (b) ilmaus eräs rouva perustuu puhujan havaintoon henkilöstä ja sitä seuraava joku Anette Giraoudoux siihen, että vaikka nimi on puhujan tiedossa, hän ilmaisee, ettei osaa täysin identifioida henkilöä sen perusteella. Henkilöiden ja muiden keskeisten tarkoitteiden esittelylle on tyypillistä lisätiedon antaminen esim. relatiivilauseessa (b–c).

(a)
Ku me oltiin yksie (.) Kaisan ja Pepen häissä täs millos se nyt oli syyskuun alussa ni (.) ni sitte sen (.) Pepen tän sulhasen ni (.) vanhoja kavereita on siel on yks (.) Teemu opiskelee arkkitehtuurii – –. (p)
(b)
Täällä on eräs rouva joka kysyy teitä – joku Anette Giraoudoux. (k)
(c)
Kun meillä: on ollu semmonen (.) Arja Jokine joka on ollu täällä meillä täs, (.) tämmösessä oikeakielisyydestä puhumas mä en tiä tunnek sä semmost tyttöö. (p)

Varsinkin erisnimillä mainittavien tarkoitteiden esittelyyn erikoistunut rakennetyyppi koostuu proadjektiivista, substantiivista mahdollisine määritteineen, ku(i)n-sanasta ja nimestä:

(d)
Ja sitte hänellä on sellanen (.) kolleega kun Saara Moilanen Turtola joka suunnillee vuos sitte väitteliki tästä asiasta (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Yleistä

Subjekti

Objekti

Yleistä

Transitiivisuus ja objektin semantiikka

Objektin sijat

Predikatiivi

Adverbiaalit

Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma

Predikatiiviadverbiaalit

Adverbiaalien merkitystehtäviä

Ajan adverbiaalit

Paikan ja tilan adverbiaalit

Habitiiviadverbiaalit

Tavan adverbiaalit

Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla

Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit

Kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit

Adverbiaalin merkitys ja lauseketyyppi: kokoava katsaus

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot