Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Kysymykset > Hakukysymykset > Kysyttävän lajeja > Syyn kysyminen > § 1688 Syyn kysymisen keinoja ja erityispiirteitä

§ 1688 Syyn kysymisen keinoja ja erityispiirteitä

Syytä kysyviä ovat adverbi miksi, adpositiolausekkeet minkä vuoksi ~ takia ~ tähden, mitä varten sekä elatiivilauseke mistä syystä (a). Lisäksi syyn kysyminen kuuluu mitä- (b) ja miten(kä)- ~ kuinka-sanojen tehtäviin (c), ja asiaintilan syytä kysytään myös yhdyslauseella, jossa seurauksena oleva asiaintila esitetään että-lauseella (d).

(a)
Minkä vuoksi nopeusrajoituksen muuttumisesta ei tiedotettu etukäteen? (l) | Minkä takia GSM-puhelut kaikuvat? (l) | Mistä syystä sanojen merkitys on muuttunut? (a) | Mitä varte siun täytyy periaatteita kannattaa tommosissa. (p)
(b)
Mitä sinä sitä tuijotat? (l) | – – mitä se minua liikuttaa. (k)
(c)
Mitenkäs se soittelija näin aikaisin soittelee? herra vilkaisi taas lehdestään. (k) | Tullihallituksen ilmoitus tuontitilastojen miljardivirheestä on sarjassaan uskomaton. Kuinka asiaan ei ole kiinnitetty huomiota aikaisemmin? (l)
(d)
Mistä johtuu, että urheilukalastus on nyt niin pinnalla? (l) | Mikä siinä on, että myyjien on niin vaikea keskittyä palvelemaan ihan tavallista, nuorta asiakasta? (l)

Syytä hakevissa kysymyksissä on laajemmat fokusointimahdollisuudet kuin muissa hakukysymyksissä; ne herättävät implisiittisiä vaihtoehtoja asiaintilalle, jonka syytä kysytään (e). Fokuksena on se osa lausetta, jonka vaihtoehdot ovat kontekstissa relevantteja mutta jotka suljetaan kysymyslauseella pois. (Painotusta osoitetaan esimerkeissä alleviivauksella.) Toinen syytä kysyvissä lauseissa yleinen ilmiö on eksklusiivisen fokuspartikkelin juuri ~ just käyttö (f) (» § 845).

(e)
Mitä sinä siitä minua syytät? [miksi et syytä äitiä? miksi et itseäsi?] | Miksi valitsit Lempäälän? [miksi et Tamperetta? miksi et Toijalaa?]
(f)
Halusin jutella sun kanssas. [1 virke poistettu] – Jutella. – Niin. – Miks just mun? (k) | Veltto, miksi jätit Tampereen, otit lainaa ja muutit omakotitaloon Lempäälän Kuljuun? [vastaus poistettu] Miksi valitsit juuri Lempäälän? (l)

Vaihtoehtojen keskeisyyden vuoksi syytä kysyvät hakukysymykset ovat muita yleisemmin kielteisiä (g). Tämä perustuu siihen, että myös tekemättä jättämiseen tai tapahtuman toteutumattomuuteen voi olla syy, vaikka niiden ajankohtaa tai tapaa ei normaalioloissa olekaan järkevää etsiä.

(g)
Mikset ole kertonut aikaisemmin? (k) | Miksi ei aina voi olla perjantai? (l) | Hollannissa kaksi ihmistä hoitaa helposti 500 lehmän karjan. Miksi se ei onnistu Suomessa? (l) | Tulitikut! Se iso ulkomainen tikkuaski ulkohyyskän nurkassa! Miten hän ei ollut tajunnut yhteyttä heti ensi-istumalta? (k)

Niin kielteinen kuin myönteinenkin syytä koskeva kysymys luo implikaation, että tilanteen tulisi puhujan mielestä olla toisin (h).

(h)
Miksi joensuulainen nukketeatteri Vunukka esiintyi Suovanlahdella, pienellä syrjäisellä kylällä? Miksei se ollut kirkonkylällä, tai miksei lapsia kuskattu kaupunkiin? (l)

Kysymyksillä, jotka ovat muotoa miten ~ kuinka niin, kyseenalaistetaan edellä esitetty lausuma tai sen osa (i).

(i)
Isännäl taitaa olla liikaa hyvä hevoin sano toinen. – Kuinka niin minä sanon. – No kun ei käsis pysy sano. – No tais olla minä sanon. (a) | Minkä ikänen olit ku alotit lätkän? – Miten niin alotin, en mä vielä tähän päivää mennessä ole alottanut sitä. (E)
Leena: Onks sul nyt toinen puhelin käytös,
Taija: Miten nii?
Leena: Ku tää on näin selvää tää puhe, (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Yleistä

Subjekti

Objekti

Yleistä

Transitiivisuus ja objektin semantiikka

Objektin sijat

Predikatiivi

Adverbiaalit

Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma

Predikatiiviadverbiaalit

Adverbiaalien merkitystehtäviä

Ajan adverbiaalit

Paikan ja tilan adverbiaalit

Habitiiviadverbiaalit

Tavan adverbiaalit

Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla

Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit

Kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit

Adverbiaalin merkitys ja lauseketyyppi: kokoava katsaus

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Yleistä

Hakukysymykset

Vaihtoehtokysymykset

Alisteiset kysymyslauseet

Retoriset kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot