Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Nollapersoona > Vertailuja > Nollapersoona ja passiivi > § 1363 Nollapersoona koskee yksilöä, passiivi useampia

§ 1363 Nollapersoona koskee yksilöä, passiivi useampia

Yksipersoonaisessa passiivissa, kuten nollapersoonassakin, subjekti jää ilmaisematta ja sen viittaussuhde auki. Toisin kuin nollapersoona, passiivi implikoi ensisijaisesti monikollista subjektia, mikä näkyy siitä, että passiivilauseen predikatiivi on monikon partitiivissa (» § 1323).

 
Ennen oltiin vähään tyytyväisiä. | Vrt. Jos oli vähään tyytyväinen

Passiivia niin kuin nollapersoonaakin käytettäessä voidaan tarkoittaa puhetilanteen osallistujia (» § 13251326). Tällöinkin passiivi sopii tilanteisiin, joissa on mukana useampia ihmisiä (a), nollapersoona yksilöä koskeviin (b).

(a)
– Kyllä tässä kahden naisen voimin jaksetaan hienompikin lahja ostaa. (k)
(b)
Nieminen – – oli kilpailun jälkeen huomattavan rauhallinen ja miehekkään asiallinen: – On se vähän niinkin, ettei tässä jaksa enää noita kamppeitakaan heitellä. (l)

Keskeinen ero yksipersoonaisen passiivin ja nollapersoonan välillä on se, että passiivilause voi kuvata aikapaikkaisen tapahtuman tai prosessin (c). Passiivilla ei siis sinänsä ole modaalista merkitystä.

(c)
Jyväskylän yliopiston sosiaaligerontologian professoriksi nimitettiin kutsusta valtiotieteen tohtori Marjatta Marin syyskuun alusta. (l) vrt. *Professoriksi nimitti Marjatta Marinin.

Ero on ilmeinen konkreettisten toimintaverbien yhteydessä, kuten nimittää, mutta sen saattaa erottaa myös mentaalisista verbeistä. Nollapersoonainen huomata- tai nähdä-verbi esittää tapahtuman ehdollisena kykynä tai taipumuksena (d): ’jos joku katsoi, hän huomasi’(» § 1353). Koska aikapaikkainen näkemis- tai huomaamistapahtumakin edellyttää tällaista kykyä, ryhmien (d) ja (e) ero ei ole suuri, vaikka passiiviset esimerkit (e) kuvaavatkin aikapaikkaisia tapahtumia:

(d)
Saulista huomasi jo lapsena, että hänellä on lahjoja. (l) | Kirjakauppojen pokkarihyllyssä näkee rivikaupalla osasta toiseen etenevää tarinaa, ja niitä on paljon. (k)
(e)
Saulista huomattiin jo lapsena, että hänellä on lahjoja. | Ja löytyikin sellaista, josta huomattiin ettei se niin tärkeätä olekaan. (l) | Linnan juhlavat puvut ‑näyttelyssä nähdään upeimpia Itsenäisyyspäivän pukuja. (l)

Myös passiivilause voi ilmaista yleistyksen. Silloinkin passiivi (f) eroaa nollapersoonasta: se esittää asian sellaisena kuin se yleensä ihmisten keskuudessa tapahtuu, kun taas nollapersoona (g) esittää sen (ketä tahansa) yksilöä koskevana ehtona.

(f)
Vanhoissa kodin tekstiileissä ihastuttaa se, että ne ovat alusta loppuun omaa tuotantoa. Pellavat ja villat kasvatettiin itse, itse kehrättiin ja kudottiin ja sitten vielä jaksettiin koruommella. (l)
(g)
Siihen aikaan – –. Taloudellista tulosta tuli, kunhan vain jaksoi painaa riittävästi töitä. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot