Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Deiksis ja anafora > Tilanneviitteisyys > Tilanneviitteiset pronominit keskustelussa > § 1440 Tulkintapohjana puheena tai meneillään oleva tilanne

§ 1440 Tulkintapohjana puheena tai meneillään oleva tilanne

Keskustelussa tilanneviitteinen pronominin käyttö on tavallista. Seuraavat esimerkit osoittavat, että pronominin oikea tulkinta ei edellytä kielellistä ensimainintaa vaan puhujien yhteisymmärrystä siitä, mitä on meneillään. Esimerkissä (a) puhuja S kommentoi kutsuun saamaansa myönteistä vastausta, jonka antamaan mahdollisuuteen hän viittaa pronominilla se (r. 6).

(a)
1S: Kuule mull ois sellasta asiaa että voit sä tulla meiän tupaantuliaisiin?
2V: Millon.
3S: Kaheskymmenesyheksäs päivä lauantaina,
4S: Kahen viikon päästä,
5V: ↑Kyl mä uskon että mä voin tulla.
6S: Ahaa. Se olis kiva. (p)

Vastaavalla tavalla esimerkin (b) rivillä 12 puhuja L viittaa pronominilla tää koko edeltävässä keskustelussa puheenalaisena olevaan tilanteeseen (vrt. r. 6–11). Kumpikin tunnistaa, mikä on tilanne; se on kummallekin riittävässä määrin ymmärrettävä. Tilanneviitteinen on myös puhuja J:n nolla-anafora (r. 13).

(b)
1L: Ja ↑sit mä vein sen gradun.
2J: Mm ↑hm:,
3L: Nyt lopullisesti.
4J: No nyt ei oo enää ku harjottelu.
5L: Nii:.
6J: Mm:. Eikö oo aika mukavaa.
7L: No on. Nyt ku ei oo muita stressiaiheita?,
8J: Nii:n, nyt on huoleton ku hevoseton poika.
9L: Joo:. Just nii.
10J: Ei paljo huolet paina lähiaikoina.
11L: No ei,
12L: Ei. Velvottaaks tää mua johonki.
13J: Ei velvota kulta. (p)

Huom. Puhutussa kielessä raja tilanneviitteisen se-pronominin ja muodollisen subjektin (» § 915) välillä ei ole aina kovin selvä. Seuraavassa esimerkissä puhuja A kuvailee havaintojaan liikenteestä ja viittaa kuvaukseensa pronominilla se (lihavoitu). Puhuja K:n se-pronomineista edellinen on muodollinen subjekti, jälkimmäinen ei selvästi kumpaakaan.

 
1A: Mut toiset ajaa hirveen lujaa ja toiset ajaa hirvee hiljaa. Ja se on ihan selvää että se (1.0) vaikeuttaa sitä liikennettä sitte,
2K: Nyt jos se tulee pakkanen niin sitte se on liukas. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot