Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Substantiivit > Substantiivilauseke > Osa‑, ryhmä- ja mittasanat > § 592 Lauseketyyppi osa kirjasta, joukko lapsia, litra maitoa

§ 592 Lauseketyyppi osa kirjasta, joukko lapsia, litra maitoa

Osa‑, ryhmä- ja mittasanat kuten osa, kappale, joukko, litra ovat substantiiveja mutta määrää ilmaisevina syntaktisesti kvanttorimaisia. Ne voivat saada mitattavaa paljoutta ilmaiseva laajennuksen. Partitiivi- tai elatiivimuotoinen täydennys on pääsanan jäljessä ja mahdollinen genetiivimäärite pääsanan edellä. Näitä laajennuksia voi vastata myös yhdyssanan nominatiivi- tai genetiivimuotoinen määriteosa.

Osasanat ilmaisevat osaa kokonaisuudesta. Sanaa osa ja mitattavaa osuutta ilmaisevia sanoja kuten neljännes, prosentti käytetään tarkoittamaan osaa joukosta (osa suomalaisista ~ suomalaisia), massasta tai muusta kokonaisuudesta (osa leipää, prosentti ~ enemmistö väestöstä). Osasanat ilmaisevat myös jonkinhahmoista aineen osaa, esim. hiukkanen, kaistale, kappale, kimpale, muru(nen), möhkäle, nokare, pala(nen), pätkä, siivu, sirpale, suikale, tippa, viipale.

 
Partitiivitäydennys Elatiivitäydennys Genetiivimäärite Määriteosa
pala leipää pala leivästä leivän pala leipäpala
nokare taikinaa nokare taikinasta taikinan nokare taikinanokare
osa leipää osa leivästä leivän osa *leipäosa
osa leipiä osa leivistä ?leipien osa
puoli leipää puolet leivästä *leivän puoli

Partitiivisijainen ainesana, joka on osasanan täydennyksenä, ilmaisee rajaamatonta paljoutta: osa leipää; mielenkiintoisin osa kirjaa (l). Vastaava elatiivisijainen ilmaus tarkoittaa, että määrä erotetaan tietystä ainepaljoudesta tai joukosta: osa leivästä ~ leivistä; Jännittävin osa kirjasta (l). Myös genetiivi- ja nominatiivisijaisen määritteen tai yhdyssanan määriteosan sisältävät ilmaukset leivän pala, leivänpala, leipäpala ja kirjan mielenkiintoisin osa ovat merkitykseltään rajattuja. Partitiivi- ja elatiivi-ilmauksen välillä ei kuitenkaan aina ole definiittisyyseroa:

 
Seuranneessa räjähdyksessä kuoli 3 000 ihmistä ja suuri osa kaupunkia tuhoutui. (E) | Vuonna 1739 Hämeen linnassa sattui tuhoisa tulipalo, jonka yhteydessä myös suurin osa kaupungista paloi. (E)

Ryhmäsanat kuten ryhmä, joukko, jono, rivi, liuta, lauma, parvi ovat kollektiivisanoja (» § 557), jotka ilmaisevat laskettavien entiteettien joukkoa. Joukon jäsenten kategoria ilmaistaan monikon partitiivilla ja genetiivillä tai yhdyssanan määriteosana nominatiivilla. Elatiivi on harvinainen; mahdollinen se on sanojen joukko ja ryhmä yhteydessä jos niillä on etumäärite: toinen valittu ryhmä opiskelijoista.

 
Partitiivitäydennys Elatiivitäydennys Genetiivimäärite Määriteosa
ryhmä lapsia ryhmä lapsista lapsien ryhmä lapsiryhmä
parvi lintuja *parvi linnuista lintujen parvi lintuparvi
 
Joukko aasialaisia liikevieraita tietää nyt millainen maa Suomi on. (l) | – – urautuneitten rikollisten joukko aloittaa rikosuransa nuorempana kuin ennen. (l) | Kiltan juhlakokoukseen ottaa osaa arvovaltainen vierasjoukko. (k)

Mittasanoja ovat mitattavaa määrää ilmaisevat substantiivit kuten litra, gramma, metri, tiu, pakkauksen tai astian sisältämää määrää tarkoittavat substantiivit kuten lasi(llinen), pullo(llinen) (» § 262) sekä ajanjaksoa merkitsevät substantiivit kuten hetki, tunti. Mittasana saa tyypillisesti partitiivisijaisen täydennyksen. Lauseke ilmaisee osaa rajaamattomasta aineesta tai paljoudesta. Jos elatiivi ylipäänsä on mahdollinen, se viittaa rajattuun kokonaisuuden osaan:

 
Partitiivitäydennys Elatiivitäydennys Nominatiivimääriteosa
metri kangasta metri kankaasta kangasmetri
kuppi kahvia *kuppi kahvista kahvikuppi
lasillinen mehua lasillinen mehusta mehulasillinen
päivä lomaa ≠ päivä lomasta ≠ lomapäivä
tuokio jännitystä *tuokio jännityksestä jännitystuokio
 
Jääkaapissa oli litra rasvatonta maitoa, useita litroja appelsiinimehua, – – kolme rasiaa raejuustoa – –. (k) | Maanantaina vien ostoskassillisen rahaa sinun tilillesi. (k) | Ei ole suurempaa siunausta kuin saada tehdä keskittyneenä tuokio henkistä työtä. (l) | Sen taskussa oli lompakko, jonka poimussa oli paksu tukku Norjan rahaa. (k)

Mittasana ja partitiivisijainen täydennys voivat esiintyä lauseessa erillään toisistaan kvanttorilauseessa (» § 902):

 
Vaatetavaraa hänellä oli kassillinen – –. (k) | Viiniä hän kulutti pullollisen tai pari päivässä – –. (k)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Substantiivit sanaluokkana

Substantiivien luokkia

Substantiivilauseke

Substantiivin määritteet ja täydennykset

Restriktiiviset ja epärestriktiiviset määritteet

Yleismerkityksisten substantiivien määritteet

Taipumaton substantiivimäärite

Tarkenteet

Genetiivimääritteet

Adjektiivimääritteet

Substantiivin adverbiaalit

Osa‑, ryhmä- ja mittasanat

Infinitiivilauseke ja lause substantiivin laajennuksina

Tilastotietoja NP:n rakenteesta

Erisnimet

Substantiivin adjektiivimainen käyttö

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot