Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Partikkelivuorot > Kuulolla olon ja myötäilyn partikkelit joo, niin, mm > § 1046 Niin vuorona

§ 1046 Niin vuorona

Partikkeli niin on pronominilähtöinen. Partikkelin kantana olevan pronominin ne anaforisuus näkyy dialogipartikkelin merkityksessä: niin-vuoro osoittaa puhujan olevan ennalta tavalla tai toisella perillä siitä, mitä toinen on puhumassa. Selvimmin tämä näkyy olla-verbistä ja partikkelista muodostettavissa samanmielisyyden ilmauksissa kuten A: Onpa siellä kurja ilma. B: Niin on. Vastaajalla on oltava omaa tietoa tilanteesta voidakseen antaa kyseisen vastauksen.

Dialogipartikkeli niin ei ole merkitykseltään niin selvärajainen kuin joo, mutta suhteellisen vakiintuneita käyttötapoja on mahdollista erottaa.

Pisimmälle vakiintunut partikkelin niin käyttö on vastauksena lausekekysymykseen (a) sekä tarkistuskysymykseen, joka on yleensä lausekkeen muotoinen (b (» § 1211, 1689.

(a)
Museokadullako sinä sen sanoit asuvan? – Niin. (k)
(b)
S: Me voitas tavata Kappelissa.
 (0.8)
V: Kappelissa.
S: Nii:,. (p)

Toiseksi partikkelia niin käytetään sekä laskevalla että tasaisella sävelkululla ääntäen merkkinä, joka toimii puhekumppanille kehotuksena jatkaa puhetta (c). Kun partikkelin sävelkulku on laskeva, sen lausuja osoittaa tunnistaneensa puheesta syntaktisen kokonaisuuden, mutta odottavansa tiedon täydentyvän jatkossa (r. 2 ja 8).

(c)
1L: ↑No kuule se asia jonka takia mä soitan oikeesti,
2T: Nii.
3L: On Leenan syntymäpäivä.
4T: Joo,
5L: Että me on nyt kaikennäköstä ohjelmaa haa↑littu,
6T: Mm.
7L: Laulua ja tanssia ja muuta.
8T: Nii.
9L: Nin tota ↑käviskö sulle että sää pitäisit puheen. (p)

Jatkamiskehotuksen merkityksessä käytettynä partikkeliin voi liittyä muunkinlaista vastaanottajan tulkintaa. Yksi tyyppiesimerkki ovat tapaukset, joissa vastaanottaja käyttää niin-vuoroa puhujan pitemmän selonteon aikana (d). Tällainen partikkelivuoro osoittaa vastaanottajan tunnistaneen puheenaolevan ongelman tai asian ainakin jollakin tasolla.

(d)
A: Kyllä se on ihan tämmösiin järkisyihin perustettava koko homma että antaa kaiken mitä [ryöstäjä] haluaa tai sitte tota noin sit menee karkuun.
K: Joo:,
 (.)
A: Et kyl mä luulen et ei sillä [ryöstäjällä] ainakaan mikään tarkotus ollu mua vahingottaa koska ei se mun perään sit lähteny sitte,
K: Nii:?
 (.)
K: Kyllähä siel oli niin niin – –. (p)

Kolmas tehtävä, jossa niin-partikkeli on yleinen vuoroa yksin muodostavana dialogipartikkelina, on myötätunnon osoittimena reagoitaessa toisen puhujan kerrontaan. Kyseessä voi olla esim. tilanne, jossa ammattiauttaja ilmaisee myötätuntoisuuttaan asiakkaan ongelmaa kohtaan (e). Arkitilanteessa myötätuntoa voi osoittaa yhteisen kulttuurisen kokemuksen nojalla (f).

(e)
Potilas: Mulla ei oo oikeen varaa semmoseen nyt tällä hetkellä.
Lääkäri: Nii, (P)
(f)
A: Tuntuu jotenkin tyhjälle sen Kirstin paikka taas jonkun aikaa.
B: Niin. (p)

Katkelmassa (g) on pitkän kertomuksen alkua. Kertomustilan saaneen puhujan Lailan riveillä 2–3 olevassa vuorossa on yhtenä prosodisena kokonaisuutena neljä lausetta, joista muodostuu selostuksen alku. Kuulijana oleva Pekka puolestaan ei tämän kokonaisuuden päätyttyä ota vuoroa, vaan osoittaa myötäelämistään rivin lausumaan venytetyllä dialogipartikkelilla nii:: (r. 4) ja tarjoaa kertojalle tilan jatkaa. Vastaavanlaiset monista syntaktisista kokonaisuuksista muodostuvat kertojan vuorot ovat riveillä 5–7 ja 11–12, jotka Pekka ottaa vastaan samalla tavoin.

(g)
1Pekka: – – No mites sä ite oot jaksanu.
2Laila: öh::: Aika huonosti eihän tää täst nyt parane millään taval
3 mukku on vaakasuoras asennossa eikä rasita selkääsä,
4Pekka: nii::
5Laila: Mull o toi niska (.) juttu kaikist pahin että se: se jonka se sydänlääkäri
6 sit kerran sano mulle ku mä lähdin et kyl täs on varmaan nyt tää
7 ahdas <kaularangan>
8Pekka: nii::.
9Laila: yhteys että
10Pekka: joo:.
11Laila: se on joskus nii että ku mä käännän päätäni (.) sänky alkaa pyöriä
12   iha hirveesti mut onneks mä tiedän ettei pyöri  [kumminkaan.
13 Pekka:   [nii:. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Lisäysten asema lauseessa ja vuorossa

Jälkilisäykset

Appositio

Lohkeama eteenpäin

Lauseet lisäyksinä

Parenteettiset lisäykset

Puhuttelulisäykset

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot