Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit > Lauseen jäsenet > Lauseen ydinjäsenet > § 866 Mitä ydinjäsenillä tarkoitetaan?

§ 866 Mitä ydinjäsenillä tarkoitetaan?

Finiittiverbillä on lauseessa keskeinen kieliopillinen funktio. Verbillä on yksi tai useampia nominaalisia argumentteja; syntaktiselta kannalta ne ovat verbin täydennyksiä. Verbi ja sen täydennykset ovat lauseen ydinjäseniä. Verbin ensisijainen täydennys on subjekti, jonka kanssa verbi kongruoi persoonan ja luvun suhteen (» § 910924). Jos verbillä on vain yksi täydennys, tämä on lähes aina subjekti. Subjekti on tavallisimmin substantiivilauseke (a), mutta voi olla myös infiniittinen lauseke tai lause (b).

(a)
Me tulimme ajoissa. | He unohtivat laukkunsa. | Sinä onnistut aina. | Sade kasteli maan. | Tarkemmat uutiset tapahtumista olivat tervetulleita.
(b)
Häntä pelottaa puhua vieraita kieliä. | On parasta, että lähdette nyt.

Verbin muita nominaalisia täydennyksiä ovat objekti (c) (» § 925942) sekä adverbiaalitäydennykset (d) (» § 959962). Objektille on ominaista sijan vaihtelu partitiivin, genetiivin, nominatiivin ja t-päätteisen akkusatiivin kesken. Partitiiviobjektin vastakohtana jossakin näistä muista sijoista olevaa objektia sanotaan totaaliobjektiksi. Adverbiaalitäydennykset ovat muissa kuin kieliopillisissa sijoissa (d). Myös infiniittinen lauseke ja lause voivat toimia objektina tai adverbiaalina (e).

(c)
Kirjailija poltti viimeisen käsikirjoituksensa. | Ranska vastusti englannin käyttöä. | Hänet muistetaan vetypommin keksijänä.
(d)
En välitä koko asiasta. | Presidenttiin on tyytyväisiä 70 % kansalaisista. | Äitini toimii tarkkailuluokan opettajana. | Pidän Kaisaa hyvänä oppilaana.
(e)
Haluan vain nukkua. | Häntä vaadittiin eroamaan tehtävästään. | Osaatteko sanoa, missä olisi lähin R-kioski? | Olen varma, että hänestä tulee hyvä johtaja.

Predikatiivi on verbien olla ja tulla syntaktinen täydennys (f) (» § 943958). Se luonnehtii subjektin tarkoitetta adjektiivin tarkoittamalla ominaisuudella tai kategorioi sen substantiivin tarkoittamaan luokkaan. Myös subjektittomissa tuloslauseessa ja tilalauseessa voi olla predikatiivi (g) (» § 900, 904). Predikatiiviadverbiaali on merkitykseltään predikatiivin kaltainen subjektia tai objektia luonnehtiva täydennys tai määrite, jonka sijana on essiivi tai translatiivi, joskus myös allatiivi tai ablatiivi (h) (» § 974979).

(f)
Sinä olet aivan ihana ~ oikea aarre. | Minä olen tämä tässä vasemmalla. | Valehteleminen on raskasta ja tuhoisaa kaikille asianosaisille. (E)
(g)
Meistä tulee onnellisia. | On kuumaa ja pimeää.
(h)
Luulin sinua ystäväkseni. | En pidä häntä pätevänä. | Tämä maistuu hyvältä ~ hyvälle.

Suppeakäyttöisissä erikoislausetyypeissä lauseen ydinjäsenet eroavat lauseenjäsenten käyttäytymisen suhteen transitiivi‑, intransitiivi- ja predikatiivilauseista. Olennaista on, että niissä subjekti on tavalla tai toisella poikkeuksellinen (i). Vaikka se olisikin verbin ensisijainen täydennys, siltä puuttuu muita subjektin ominaisuuksia: se on lauseen lopussa eikä verbi kongruoi sen kanssa (tarkemmin » § 891).

(i)
Pöydällä oli poistettavia kirjoja. | Seinästä lohkeilee maalia. | Syttyi sota.

Koska erikoislausetyypit ovat rakenteellisesti kiteytyneitä, niiden kiinteät nominaaliset jäsenet eivät välttämättä ole niinkään verbin kuin koko lauseen täydennyksiä. Tällaisia ovat eksistentiaalilauseessa ja muissakin erikoislausetyypeissä esiintyvät lauseenalkuiset jäsenet, jotka ovat tunnusmerkittömästi subjektin paikalla, mutta eivät ole kuitenkaan muilta kieliopillisilta ominaisuuksiltaan subjekteja:

(j)
Saunassa on hiiriä. | Meillä on soutuvene. | Puhujalta unohtui pääasia. | Tarja Halosesta tuli ensimmäinen naispresidentti. | Meitä on useita entisiä kilpahiihtäjiä.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Lause, virke ja lausuma

Lauseen jäsenet

Lausemaisuus ja sen asteet

Yhdyslause

Modaaliset lausetyypit

Syntaktiset lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Lisäysten asema lauseessa ja vuorossa

Jälkilisäykset

Appositio

Lohkeama eteenpäin

Lauseet lisäyksinä

Parenteettiset lisäykset

Puhuttelulisäykset

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot