Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Vuoron loppu > Vuoron mahdollinen ja todellinen loppu > § 1038 Esimerkki vuoron jatkamisesta jälkeenpäin

§ 1038 Esimerkki vuoron jatkamisesta jälkeenpäin

Puheenvuoron loppukohta ei ole samalla tavoin rakenteellisesti määräytyvä kuin lauseen loppu. Vuoron loppu voi muuttua keskustelun jatkuessa; puhuja itse tai puhekumppani voi jatkaa – usein vuorovaikutuksellisesta syystä – jo syntaktisesti, prosodisesti ja pragmaattisesti eli toiminnoltaan päättynyttä vuoroa lisäämällä siihen esim. jonkin syntaktisesti valinnaisen jäsenen (tarkemmin » § 1011, 1013).

Seuraavassa katkelmassa on kyse sopivan luennoitsijan löytämisestä. Vastaaja M on jo esitellyt yhden mahdollisen puhujan ja siirtyy nyt kehumaan seuraavaa.

 
1M: Joo:. Hän on meillä tämmösenä tuntiopettajana.
2P: Ai jaa:.
3M: Oikee vauhdikas ja hyvä nainen. .hh
4P: On hyvä.
5M: myös. Joo:. (p)

Rivin 3 vuoron muodostaa NP, joka on esitetty sävelkulultaan laskevana. Puhuja jatkaa kuitenkin tätä lausettaan uudessa vuorossa partikkelilla myös. Tällöin hänen vuoronsa edustama toimintokin muuttuu: täydennettynä lausuma implikoi, että jollakin muulla on mainitut hyvät ominaisuudet (» § 840). Rivin 3 lopussa oleva sisäänhengitys (merkitty .hh) saattaa ennakoida, että vuoro tulee jatkumaan, vaikka edellinen kokonaisuus on syntaktisesti ja prosodisesti loppuun saatettu. Toinen puhuja kuitenkin ennättää väliin esittämään tarkistuskysymyksensä (r. 4) (tarkistuskysymyksistä » § 1211). Niinpä esimerkin viimeinen rivi sisältää kaksi eri puhetoimintoa: sekä puhujan oman edellisen vuoronsa jatkoksi tarjoaman partikkelin että vastauksen joo:. puhujan P juuri esittämään tarkistuskysymykseen.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina

Vuoro

Reaaliaikainen lause ja muu lausuma

Lauseke lausumana ja vuorona

Vuoron alku

Vuoron loppu

Partikkelivuorot

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Yleistä

Adverbiaalilauseen asema ja ominaisuuksia

Semanttisia suhteita

Yleistä

Temporaaliset suhteet

Kausaaliset suhteet

Konditionaaliset suhteet

Konsessiiviset suhteet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot