Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Affektiset konstruktiot ja keinot > Voimasanojen kielioppia > Voimasanojen paikka lausumassa > § 1728 Voimasana vuorona yksin tai partikkelin kanssa

§ 1728 Voimasana vuorona yksin tai partikkelin kanssa

Kun voimasana muodostaa vuoron yksin tai partikkeli(e)n kanssa, se käyttäytyy interjektioiden tavoin. Voimasanat muistuttavat interjektioita myös prosodisesti sikäli, että niihin liittyy usein esim. poikkeavia sävelkulkuja ja äänteiden venytystä. Onkin yleistä, että jonkin interjektion ja voimasanan muodostama ketju toimii reaktiivisena vuorona. Seuraavissa esimerkeissä puhuja reagoi johonkin ei-kielelliseen ärsykkeeseen, esim. muistaa äkillisesti jotain (a) tai pudottaa käsistään esineen (b).

(a)
Tiinu: Ei hei vitsi. vrt. Hei kuule.
Maiju: Noh.
Tiinu: En mä voi tulla teille yöks. (P)
(b)
Minna: ↑Nii: mitäs sit↑ tehää.
 [jotain putoaa]
Minna: No ↑vo::i: v:it:tu.h (P)

Reaktio voi kohdistua myös edellisen puhujan esittämään lausumaan. Ilmauksessa mukana oleva interjektio ilmaisee, minkä tyyppisestä tiedon vastaanottamisesta on kyse: esimerkissä (c) on uutisen vastaanottamista ilmaiseva partikkeli ai, esimerkissä (d) inhoa merkitsevä hyi. Voimasana toimii reaktion voimakkuuden osoittajana ja voi sellaisena esiintyä yksinkin (e).

(c)
VM: Kun me mentiin nääs Vaskosen sinne [kotiin] viemään niitä kukkiakin niin se sano jumalauta.
VR: Ai saatana. (p)
(d)
Minna: Mä muistan ku me oltii päiväkerhossa,
Noora: ohh
Minna: Siäl oli aina semmonen päiväl semmone hammas- ku piti purskuttaa semmost fluorii?
Noora: Hy:i >vittu<. (P; Routarinne 2003: 91)
(e)
S:  Mä käyn tutustumas vähä Tampereen
   pysäköinninvalvon [taa. huh heh heh .hheh heh
V:   [↑juman keka. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Yleistä

Adverbiaalilauseen asema ja ominaisuuksia

Semanttisia suhteita

Yleistä

Temporaaliset suhteet

Kausaaliset suhteet

Konditionaaliset suhteet

Konsessiiviset suhteet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Yleistä

Affektisuus ja kielen tasot

Eksklamatiiviset lausumat

Imperatiivilauseen affektinen käyttö

Voimasanojen kielioppia

Itsenäiset lausekkeet affektisessa käytössä

Kieliopillisten morfeemien affektinen käyttö

Toisto

Sulje kaikki tasot