Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Numeraalit > Numeraalit sanaluokkana > Numeraalien n-loppuisuus > § 779 Puolen tusinaa, kymmen ja kymmenen

§ 779 Puolen tusinaa, kymmen ja kymmenen

Taustoittava pykälä

Numeraaleilla seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen on samanlainen, n:ään päättyvä nominatiivi- ja genetiivimuoto (» § 99). Numeraaleissa on muitakin tapauksia, joissa n-lopun asema on omanlaisensa. Etenkin puhutussa kielessä n-aines esiintyy joskus sanoissa miljoona, tuhat, tusina ja puoli. Ryhmän (a) esimerkeissä ‑n on tulkittavissa totaaliobjektin päätteeksi, mutta ryhmässä (b) se on subjektina toimivassa lausekkeessa, joka muuten on nominatiivissa.

(a)
Taukopaikka työllistää puolen sataa ihmistä. (l) vrt. joukon ihmisiä | Kummastakin liikkeestä varkaat saivat saaliikseen rahaa yhteensä muutaman tuhannen markkaa. (l) vrt. muutaman litran maitoa
(b)
– – kieltoa on vastustanut enää puolen tusinaa länsimaata. (l) vrt. Kieltoa on vastustanut enää kolme länsimaata ~ yksi maa. | Ehkä siinä meni parin sijan myötä tuhannen taalaa. (l) vrt. sata taalaa

Sana puoli on usein n-loppuinen erityisesti liittyessään kymmenkantaiseen numeraaliin tai tusina-sanaan: puolen kymmentä ~ sataa jne. Nämä ilmaukset implikoivat likimääräisyyttä.

Nominatiivi kymmenen on tulkittavissa n-loppuiseksi muodoksi sanasta kymmen, joka esiintyykin joskus yksikköä edellyttävän kvanttoripronominin kanssa: Keikkoja kertyy muutama kymmen (l) (yhdyssanoista kuten kymmenkertainen, vuosikymmen » § 416).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Yleistä

Numeraalit sanaluokkana

Moniosaiset numeraali-ilmaukset

Numeraali substantiivilausekkeessa

Numeraalit muissa kuin lukumäärän ilmauksissa

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Yleistä

Adverbiaalilauseen asema ja ominaisuuksia

Semanttisia suhteita

Yleistä

Temporaaliset suhteet

Kausaaliset suhteet

Konditionaaliset suhteet

Konsessiiviset suhteet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot